Oheinen teksti on poimittu osoitteesta:
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15562.html
Lukekaa Halosen edesottamuksista eduskunnassa ja ministerinä. Eipä riittänyt SAK:n juristilla solidaarisuutta Solidaarisuudelle.
"KANSALAISTOIMINTA VAIETAAN
Tunnettu kansalaisaktivisti Raimo Laakia oli reilu kolmikymppinen nuorimies, kun Puolassa kuohui. Laakia ystävineen ryhtyi organisoimaan Suomeen Solidaarisuuden tukitoimintaa. Toiminta oli pienimuotoista: yleisötilaisuuksia, kynttilämielenosoituksia, tiedotuslehtisiä, vetoomuksia ja pientä humanitääristä apua Puolaan. Pienimuotoisenakin tämä toiminta oli liikaa Suomen vallanpitäjille.
Raimo Laakia, kansalaisaktivisti, toimittaja:
"Suomessa eliitti oli täysin sitoutunut Neuvostoliittoon ja pienikin hisahdus sieltä aiheutti täyden hiljaisuuden täällä. Eliitti ei halunnut missään asettua ristiriitaan naapurisuurvallan kanssa. Me ei saatu mihinkään näistä tilaisuuksistamme ketään vallassa olevan eliitin jäsentä tukemaan meitä. Ei kukaan poliitikko, ei kukaan ministeri.."
Laakian puheenjohtama Puola Solidaarisuus -toimintaryhmä anoi pääsyä yhdistysrekisteriin toukokuussa -81. Oikeusministeriö pyysi toimintaryhmästä lausuntoa ulkoministeriöstä. Myöhemmin kävi ilmi, että ulkoministeriö oli käyttänyt lausuntoa laatiessaan ns. mustaa listaa. Se sisälsi tietoja toimintaryhmän postituslistalla olleista henkilöistä. Puola Solidaarisuus -ryhmään oli soluttautunut mieshenkilö, joka oli urkkinut tietoja ryhmän jäsenistä, muun muassa mahdollisia puoluekantoja. Joku taho koki Solidaarisuus -ryhmän toiminnan uhkaavaksi. Mikä taho - siitä on vain arvailuja. Se taho kuitenkin toimitti mustan listan ulkoministeriöön.
Raimo Laakia:
"Meillä on muutamia tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä ettei se ole suojelupoliisi vaan se olisi ollut Neuvostoliiton tiedustelupalvelu. Ympäri maailmaa syntyi pieniä ryhmiä, jotka alkoi tukemaan Puolan kansannousua. Niin kuului tietysti asiaan, että tiedtustelupalvelut kartoittaa nää ryhmät."
Mustan listan käytöstä ulkoministeriössä otti vastuun silloinen itätoimiston päällikkö Heikki Talvitie. Hän ei vielä tänäänkään suostu kertomaan totuutta mustasta listasta.
Heikki Talvitie, suurlähettiläs, ulkoministeriö:
"Kun ei näillä esimiehilläni ollut mitään tekemistä koko listan kanssa, niin ensinnäkin halusin et se vastuu siltä puolelta jää niinkun minuun, ja sitten mitä tulee tähän, että mistä minä tämän listan sain, niin en ole ollut tekemisissä ulkopuolisten kanssa, lista tuli niinkuin talon sisältä. Siinä on useita henkilöitä, jotka sen ovat voineet lähetekirjeellä lähettää.
Tiedättekö Te, kuka sen listan??
En tiedä, en."
Eduskunnassa useat kansanedustajat, muun muassa Tarja Halonen, vaativat mustan listan tarkoituksen selvittämistä. Asia ei selvinnyt. Kun Halosesta sitten tuli ulkoministeri vuonna -95, soitti Raimo Laakia hänelle ja pyysi häntä avaamaan ulkoministeriön salaisuuksia tältä osin.
Raimo Laakia:
"Tarja Halonen oikein suuttui puhelimessa mulle, että mitä sinä tätä nyt oikein veivaat. Eihän siitä ollut kenellekään haittaa, että mitä te tämmöistä kyselette. Ja sen jälkeen sitten lähetti vielä sihteerinsä pari kertaa soittamaan ja hyssyttelemään mua, että ei sitä kannata veivata."
Halosta ulkoministerinä seurannut Erkki Tuomioja oli asialle myönteisempi.
Raimo Laakia:
"Hän ystävällisesti kommunikoi kyllä ja sanoi, että tää ei nyt ulkoministeriön kannalta ole ollut niitä kunniakkaimpia hetkiä, mutta ei hänkään mitään selvitystä siitä tehnyt."
A-piste pyysi tätä ohjelmaa varten ulkoministeriöstä Suomen ja Puolan suhteista -80 -luvulla laadittuja asiakirjoja. Emme saaneet niitä. Ministeriöstä annettiin ymmärtää, että aihepiiri on edelleen arka."
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15562.html
Lukekaa Halosen edesottamuksista eduskunnassa ja ministerinä. Eipä riittänyt SAK:n juristilla solidaarisuutta Solidaarisuudelle.
"KANSALAISTOIMINTA VAIETAAN
Tunnettu kansalaisaktivisti Raimo Laakia oli reilu kolmikymppinen nuorimies, kun Puolassa kuohui. Laakia ystävineen ryhtyi organisoimaan Suomeen Solidaarisuuden tukitoimintaa. Toiminta oli pienimuotoista: yleisötilaisuuksia, kynttilämielenosoituksia, tiedotuslehtisiä, vetoomuksia ja pientä humanitääristä apua Puolaan. Pienimuotoisenakin tämä toiminta oli liikaa Suomen vallanpitäjille.
Raimo Laakia, kansalaisaktivisti, toimittaja:
"Suomessa eliitti oli täysin sitoutunut Neuvostoliittoon ja pienikin hisahdus sieltä aiheutti täyden hiljaisuuden täällä. Eliitti ei halunnut missään asettua ristiriitaan naapurisuurvallan kanssa. Me ei saatu mihinkään näistä tilaisuuksistamme ketään vallassa olevan eliitin jäsentä tukemaan meitä. Ei kukaan poliitikko, ei kukaan ministeri.."
Laakian puheenjohtama Puola Solidaarisuus -toimintaryhmä anoi pääsyä yhdistysrekisteriin toukokuussa -81. Oikeusministeriö pyysi toimintaryhmästä lausuntoa ulkoministeriöstä. Myöhemmin kävi ilmi, että ulkoministeriö oli käyttänyt lausuntoa laatiessaan ns. mustaa listaa. Se sisälsi tietoja toimintaryhmän postituslistalla olleista henkilöistä. Puola Solidaarisuus -ryhmään oli soluttautunut mieshenkilö, joka oli urkkinut tietoja ryhmän jäsenistä, muun muassa mahdollisia puoluekantoja. Joku taho koki Solidaarisuus -ryhmän toiminnan uhkaavaksi. Mikä taho - siitä on vain arvailuja. Se taho kuitenkin toimitti mustan listan ulkoministeriöön.
Raimo Laakia:
"Meillä on muutamia tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä ettei se ole suojelupoliisi vaan se olisi ollut Neuvostoliiton tiedustelupalvelu. Ympäri maailmaa syntyi pieniä ryhmiä, jotka alkoi tukemaan Puolan kansannousua. Niin kuului tietysti asiaan, että tiedtustelupalvelut kartoittaa nää ryhmät."
Mustan listan käytöstä ulkoministeriössä otti vastuun silloinen itätoimiston päällikkö Heikki Talvitie. Hän ei vielä tänäänkään suostu kertomaan totuutta mustasta listasta.
Heikki Talvitie, suurlähettiläs, ulkoministeriö:
"Kun ei näillä esimiehilläni ollut mitään tekemistä koko listan kanssa, niin ensinnäkin halusin et se vastuu siltä puolelta jää niinkun minuun, ja sitten mitä tulee tähän, että mistä minä tämän listan sain, niin en ole ollut tekemisissä ulkopuolisten kanssa, lista tuli niinkuin talon sisältä. Siinä on useita henkilöitä, jotka sen ovat voineet lähetekirjeellä lähettää.
Tiedättekö Te, kuka sen listan??
En tiedä, en."
Eduskunnassa useat kansanedustajat, muun muassa Tarja Halonen, vaativat mustan listan tarkoituksen selvittämistä. Asia ei selvinnyt. Kun Halosesta sitten tuli ulkoministeri vuonna -95, soitti Raimo Laakia hänelle ja pyysi häntä avaamaan ulkoministeriön salaisuuksia tältä osin.
Raimo Laakia:
"Tarja Halonen oikein suuttui puhelimessa mulle, että mitä sinä tätä nyt oikein veivaat. Eihän siitä ollut kenellekään haittaa, että mitä te tämmöistä kyselette. Ja sen jälkeen sitten lähetti vielä sihteerinsä pari kertaa soittamaan ja hyssyttelemään mua, että ei sitä kannata veivata."
Halosta ulkoministerinä seurannut Erkki Tuomioja oli asialle myönteisempi.
Raimo Laakia:
"Hän ystävällisesti kommunikoi kyllä ja sanoi, että tää ei nyt ulkoministeriön kannalta ole ollut niitä kunniakkaimpia hetkiä, mutta ei hänkään mitään selvitystä siitä tehnyt."
A-piste pyysi tätä ohjelmaa varten ulkoministeriöstä Suomen ja Puolan suhteista -80 -luvulla laadittuja asiakirjoja. Emme saaneet niitä. Ministeriöstä annettiin ymmärtää, että aihepiiri on edelleen arka."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuten Korholankin kommentit tasa-arvosta.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=84651
Tässä infoa sivulta: http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=585&author=1
Kyllä Tarja ja Erkit sitten kaikkeen ehtivätkin. Valitettavaa, että samat henkilöt ovat keskeisissä asemissa EU-ajalla.
Lukekaa Valkosen hyvä teksti:
"Kannattaa muistaa, että vuonna 1977 monta sataa poliittisesti aktiivista suomalaista laittoi lehteen ilmoituksen, jossa he vaativat Suomen ja EEC:n kauppasopimuksen hylkäämistä ja kaupankäynnin keskittämistä Neuvostoliittoon ja muihin Varsovan liiton maihin.
Noiden henkilöiden joukossa olivat Suomen nykyinen presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja pitkä joukko muita nyt Suomea hallitsevia poliitikkoja. Nyt nämä henkilöt ovat kääntäneet täydellisesti takkinsa ja edistävät Suomen toimintaa EU:ssa ja pysyvät hiljaa omasta Neuvostoliitto-innostaan."
Uskomattomia nuo demarit. Löytyvät varmaan Stasi-listoiltakin.
Neukuille kyllä sympatiaa riitti, ei muille, ei aina edes omille.