Niin, kertokaahan tyhmälle miksi purjevene kallistuessaan lähtee sortamaan vastakkaiselle puolelle (ei siis kallistuksen puolelle).
Jätetään tuuli pois... siis kaikki riippuu runkomuodosta kölistä peräsimestä.
Kun vene kallistetaan paapuurin puolelle, sen keula kääntyy styyrpuuriin ja kulkee myös sinne.
Tilanne tuli esiin vetäessä pienoismallia, ja kokeilimme kallistamalla kummallekin puolelle, ettei rungossa tai peräsimessä ollut "vikaa"
Jätetään tuuli pois... siis kaikki riippuu runkomuodosta kölistä peräsimestä.
Kun vene kallistetaan paapuurin puolelle, sen keula kääntyy styyrpuuriin ja kulkee myös sinne.
Tilanne tuli esiin vetäessä pienoismallia, ja kokeilimme kallistamalla kummallekin puolelle, ettei rungossa tai peräsimessä ollut "vikaa"
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun vene kallistuu vasemmalla, painuu veneen vasen laita syvemmälle veteen ja vastaavasti oikea laita nousee vedestä. Kun vasenlaita on alhaalla, on se kaareva oikealle perästä katsoen ja vastaavasti vähemmän vedessä oleva oikealaita kaartuu vasemmalle. Tästä voisi päätellä ihan matemaattisesti, että kaarevuutta on enemmän oikealle kuin vasemmalle ja varmaan tästä syystä vene ”kampeaa” oikealle. peräsimellä suuntaa kuitenkin yritetään pitää suorana ja tästä johtuen vene ei käänny oikealle, mutta siirtyy keskilinjaansa nähden kuitenkin oikealle eli syntyy sortoa.
En kyllä tiedä onko tämä tieteellinen totuus, mutta näin voisi asiaa järkeillä.
Ymmärtääkseni puhuttaessa sorrosta, tarkoitetaan voimaa jolla tuuli painaa venettä alatuuleen ja mitä köli ei pysty estämään. Kun vene saadaan liikkeelle, köli "puree" paremmin ja sorto vähenee. Ilmiön huomaa mitättömällä tuulella, kun vene pyörii minne sattuu peräsimestä välittämättä.
Kysessä voisi olla myös pienoismallin (tai ihan oikeankin veneen) luoviherkkyys, eli tarpeeksi venettä kallistettaessa peräsin menettää pitonsa ja vene broachaa, eli kääntyy piihin peräsimestä välittämättä (siis vaikka peräsimellä kampeaisi vastaan keula silti kääntyy tuuleen)
Korjatkaa/lisätkää/pois ottakaa ne ketkä aiheesta enemmän tietävät.
Sorto on tässä kohdassa (aivan) väärä sana tai sitten pitää keksiä etuliite, eli puhua leikillisesti negatiivisestasorrosta.
Oma kirjoitukseni perustui täysin päättelyyn, mutta uskon kyllä siinä olevan tottakin.
Uskon jopa, että myös oikealla veneellä (ei vain pienoismallilla) tapahtuu tämä ilmiö. Jos vene lastataan todella toispuolisesti, vaikuttaa se ohjattavuuteen juuri siten, että vene "kampeaa" kuorman vastaiselle sivulle ja ruoria on käännettävä kuorman suunnalle.
Ilmiö johtuu kallistuneen veneen toispuoleisuudesta. Veneen kitkavastus ei enää vaikuta veneen keskilinjalla vaan hieman tuulen puolella (köli on nyt siellä).
Jos tuuli pidetään mukana (eipä se muuten kallistuisikaan), myös tuulen eteenpäin vievä voima on sivussa veneen keskilinjalta, kun vene kallistuu (siirtyy tuulen alapuolelle). Tätä ilmiötä voidaan kutsua balanssin muuttumiseksi veneen kallistuessa. Purjeen eteenpäin vievä voima (tuulen alapuolella keskilinjaan nähden) ja kölin vastustava kitkavoima (tuulen yläpuoilella keskilinjaan nähden) muodostavat näin voimaparin ja synnyttävät momentin, joka pyrkii kiertämään venettä kohti tuulta.
veneen vesilinja muuttuu veneen kallistuessa eli kallistuksen puolella pitempi vesilinja ja yläpuolella lyhyempi vesilinja mikä taas tekee sen että vene kääntyy lyhyemmän vesilinjan suuntaan, saman asian on joku neropatti todennut lentokoneissa, nehän nousevat jopa ilmaan, syntyy noste.
ole tässä tapauksessa kysymys. Jos olii, liikkuisi vene kylki edellä kallistuksen puolelle niin kuin lentokonekin nousee ylös eli siihen suuntaan, jossa siivessä on pidempi matka etureunasta takareunaan.
Tuo vesilinjan pituus on varmasti totta ja vaikuttaa juuri noin (katso ss48:n vastaus ylempää).
Lisäksi tähän kääntymiseen vaikuttaa ns. "palleleikkaus", joka joitakin veneitä vaivaa enemmän ja toisia vähemmän. Eli veneen kallistuessa keula ikään kuin haukkaa aaltoa (tai tyyntä vettä) ja tämä aiheuttaa veneen kääntymisen keskilinkjaansa nähden. Tämä palleleikkaus voi tietysti olla juuri tuo sama asia, kuin kysyjä alkuun esitti.