Kerronpa teille hieman millasta mun elämä on:
Aamulla herään viiden maissa ja poltan tupakin. Juon kupin mustaa kahvia. Vaimo ja lapset herää myös ja alkaa aikamoinen huuto ja asunto on niin pieni, ettei oikein pakoon pääse. Kun saan sumpit hörpättyä lähden pakkaseen siellä odottaa Lada. Välillä se lähtee ongelmitta käyntiin välillä on käynnistyshäiriöitä. No Lada on kuiteskin se turvapaikka tässä elämässä. Raksalla on kylmä olla näin talviaikaan. Rankkaa hommaakin se on, varsinkin jos on krapula. Onneksi ruokatunnilla saa käydä grillillä ja tupakkitaukojakin on. Kun duunista pääsen, niin käyn aina välillä alkossa. Kotona saa sitten ehtoolla hörpätä vähän miestä väkevämpää niin ei vaimon ja lasten huuto häiritte ihan niin paljon. Ajatelkaas ny oikein millasta tää elämä olis ilman Ladaa, varmaan ei jaksais... Lada se on vaan elämän valopilkku ja piristys!
Aamulla herään viiden maissa ja poltan tupakin. Juon kupin mustaa kahvia. Vaimo ja lapset herää myös ja alkaa aikamoinen huuto ja asunto on niin pieni, ettei oikein pakoon pääse. Kun saan sumpit hörpättyä lähden pakkaseen siellä odottaa Lada. Välillä se lähtee ongelmitta käyntiin välillä on käynnistyshäiriöitä. No Lada on kuiteskin se turvapaikka tässä elämässä. Raksalla on kylmä olla näin talviaikaan. Rankkaa hommaakin se on, varsinkin jos on krapula. Onneksi ruokatunnilla saa käydä grillillä ja tupakkitaukojakin on. Kun duunista pääsen, niin käyn aina välillä alkossa. Kotona saa sitten ehtoolla hörpätä vähän miestä väkevämpää niin ei vaimon ja lasten huuto häiritte ihan niin paljon. Ajatelkaas ny oikein millasta tää elämä olis ilman Ladaa, varmaan ei jaksais... Lada se on vaan elämän valopilkku ja piristys!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin minullakin helveti vittumainen´työpaikka.Alkeellinen konepaja jossa yritetään halvalla vääntää jotakin mitä joku tilaa.Palkka ihan huono,hyvä jos viinasssa ja leivässä pysyy.Ainoa pakopaikka talvella huonoa kotia ja työpaikkaa on lämmin Lada.Hyvin usein minä nukun siellä kun en halua rääkyvää akkaa kuunnella
Olet hoidon tarpeessa itse
Aamulla herään puoli kahdeksan maissa kahvin ja lämpimien patonkien tuoksuun. Nuorimmainen sieltä tulla teputtaa sängyn viereen ja hiljaa kuiskaa,: "Iskä, äiti on laittanut aamiaisen". Siitä sitten kahvit ja patongit nautittuani ja aamun (valmiiksi noudettua) lehteä luettuani pikkuhiljaa keräilen kamppeeni, ja astun tallissa odottavaan lähtövalmiiseen ihanaiseen ladaani. Ajelen nautiskellen työpaikalleni, jätän ladani parkkipaikan eturiviin nimikkopaikalleen ja astelen toimistoon. Siellä sihteerini on jo valmiiksi keitellyt aamupäiväkahvit, lajitellut postin ja järjestellyt päivän aikataulun niin, että jouhevasti voin siirtyä palaverista toiseen, välillä tutustua odottaviin asioihin, käydä rauhassa lounaalla (ladallani tietysti), sähköpostailla jne. Iltapäivällä astun sitten lämpimään ladaani, ajelen kotiini jossa vaimoni valmistelee päivällistä ja lapsukaiset tekevät omia ihania asioitaan. Viikonloppuna ja lomilla sitten koko perheellä ajelemme ladallamme tutustumassa kulttuurikohteisiin, nauttimaan laadukkaista ravintola-aterioista, ja joskus hurautamme vaikkapa pohjoisen hangille hiihtämään... AH, elämän ihanuutta, miten puutteellista se olisikaan, jos ei olisi ladaa täydentämässä tätä onnea. Joskus iltaisin, kun olen laitellut lapset nukkumaan ja antanut heille hyvän yön suukon, käyn tallissa silittämässä ladaani hellästi, ja kuiskaan sille kuin salarakkaalle: "Aamulla taas tavataan", ja siirryn ihananisen puolisoni valmiiksi lämmittämään sänkyyn...
Sulkekaa toi jätkä johonkin ja pian
Yhtiömme työterveyslääkäri, lääketieteen tohtori, jonka muuten sivumennen sanoen jouduin kalliilla rahalla ostamaan yhtiöömme, alansa parhaimisttoa, kuuluu samaan ladaseuraan kuin itsekin. Hänellä on käytössään oma työsuhdeladansa, vaikka hän työskenteleekin vain puolipäiväisesti yhtiömme palveluksessa. Onhan hänellä myös virka yliopistosairaalassa ja yksityispraktiikka. Näitten paikkojen väliä hän sulavasti liikkuu ladallansa. Todellakin, hän välillä sulkee meidät parantamaan maailmaa autotalliimme, jossa on mm. biljardi, kotiteatteri, nahkasohvat jne. ladan seurana. Siellä me saatamme ottaa naukut hyvälaatuista konjakkia, poltamme sikarit (yksi ja korkeintaan kerran viikossa, tohtori on tarkka paheitten määrästä) ja saatammepa tutkailla vähän ladan moottorin sielunelämää. Joskus saatamme tarkastella tarkemmin tuulettajan hihnan jaloja muotoja tai syventyä tutkimaan käyttöohjekirjaa. Todellakin, siellä me tohtorin kanssa yhdessä sulkeudumme ladan sielun syvyyksistä kuuluvaa sulosointua kuuntelemaan...Kuinka sen saatoitkaan arvata?
Muistatko, niitä pillereitä ei saanut ottaa sekaisin.
Vaimollani, joka nykyisin todellakin käyttää ehkäisypillereitä (taloudenhoitaja huolehtii, että pilleritkin pysyvät järjestyksessä), koska meillä on jo neljä suloista muksua kasvamassa tuleviksi ladan käyttäjiksi. Vaimoni kanssa totesimme, ettei autotalliimme väljästi mahdu enempää kuin seitsemän ladaa (minun, vaimoni, lasteni tulevat ladat sekä taloudenhoitajan). Sen jälkeen pitäisi joko pienentää kuntosalin puolta tai siirtää kotiteatteri toisiin tiloihin. Siksipä vaimoni luona säännöllisesti käy gynekologi tekemässä tarkastuksen. Yleensä vaimoni lisäksi suoritamme hänen kanssaan myöskin ladan alustan tarkastuksen, onhan gynekologimme myös saman ladaseuran jäsen. Kurkistelemme sinne ladan alustan sopukoihin ja koloihin, välillä pahimpiin paikkoihin täytyy tarkempi syyni tehdä vain hyvin harjaantuneiden sormenpäitten varovaisella tunnustelulla. Gynekologi muistuttaa aina, että riittävän usein tehty alapuolen huolto ja ruiskaus rasvaa oikeaan onkaloon, pitää paikat vetreinä. Näinpä pysyy tiukassa kunnossa niin rouva kuin ajopelit.
Aamulla heräilen puoli kymmenen maassa kun pikkuvaimo (18v) kiikuttaa aamucappucinot vuoteeseen. Croissantin ja hanhenmaksapatongin jälkeen katselen yläkerran makuuhuoneesta merelle ja ihastelen jahtiani. Seuraavaksi tarkistan aamupäivän talousluvut ja hoitelen sijoituksiani. Noin 350 neliön talossani siirryn alakertaan ja napsautan poreammeen päälle. Hörppään lasin shampanjaa vaimon kanssa ammeessa ja käymme yhdessä suihkussa. Puen Jean Paul Gaultierin puvun ylleni ja astelen ulos. Kaukosäädöllä aukeavassa autotallissa komeilee kaksi Ladaa 110 ja 1200L. Starttaan toisen upeista autoistani ja huristelen golf clubille, pursiseuralle tai pörssiin... Tällasta ladailijan arkea. =)