Aiheesta oli joskus kuukausi pari sitten juttua...
Meillä tilanne jatkuu samana. Ei pysy laasti piipun kyljessä ullakolla.
Tulisijaa käytettäessä päivittäin näyttää savukaasuista tiivistyvän kosteutta piipun sisäpintaan ja se kosteus kiteytyy jääksi piipun ulkopinnassa laastin alla ja laasti irtoaa. Nyt on noin puoli neliötä laastitonta pintaa ullakolla.
Pitää kevään tullen paikata ja laittaa sitten villat piipun kylkeen.
(silloin se kosteus valuu villaa pitkin, mutta sen saan sentään hallitusti kiinni katkaisemalla villavaipan esim peltilevyllä ennen ynläpohjan eristeitä)
Meillä tilanne jatkuu samana. Ei pysy laasti piipun kyljessä ullakolla.
Tulisijaa käytettäessä päivittäin näyttää savukaasuista tiivistyvän kosteutta piipun sisäpintaan ja se kosteus kiteytyy jääksi piipun ulkopinnassa laastin alla ja laasti irtoaa. Nyt on noin puoli neliötä laastitonta pintaa ullakolla.
Pitää kevään tullen paikata ja laittaa sitten villat piipun kylkeen.
(silloin se kosteus valuu villaa pitkin, mutta sen saan sentään hallitusti kiinni katkaisemalla villavaipan esim peltilevyllä ennen ynläpohjan eristeitä)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aina jotain joutuu perästäpäin korjailemaan jos antaa toisen tehdä. Ärsyttää.
- raksaaja
Ilmeisesti hyötysuhde hyvä kun tavallisella tulisijalla kondensoituu. Käsittääkseni kondensoituminen on ongelmana yleensä pelletti yms. paremman hyötysuhteen polttolaitteilla(kattiloilla).
Millainen piippu? (Piipun hattu ja pellitykset yms. on varmaankin kunnossa)
Villa saattaisi ehkä pitää piipun paremmin lämpimänä jolloin kosteus ei tiivistyisi niin helposti(?). Jos kosteus tulee piipun läpi niin silloinhan tilanne on sellainen, että piipun höyrynvastus on suurempi kuin villan. Tällöin kosteus menee nopeammin villasta läpi kuin piipusta kosteutta tulee ja villan pitäisi pysyä kuivana(?). Nämä tällaista mututeoriaa, saa kommentoida.
Unohtui edellisestä. Onko märkiä puita?
>Ilmeisesti hyötysuhde hyvä kun tavallisella tulisijalla kondensoituu.
PorinMatti on ollut käytössä toistaiseksi. Varaavaa massaa vain 150-200kg. Kolme pesällistä kun polttaa niin masa polttaa jo kättä, mutta tiilipiippu on vain alaosastaan hieman lämpöinen. Eli Masan hyötysuhde on ihan hyvä.
>Millainen piippu? (Piipun hattu ja pellitykset yms. on varmaankin kunnossa)
Vesi ei pääse vesikatteen ja piipun välistä. Eka talvena kun se vesi valui villan takana niin sitä oli tasaisesti sitä vettä ympäri piipun, eli sisäsyntyiseltä vaikutti se kosteus. Eka talvena toki sadevesikin pääsi piippuun ja kosteutta oli sisäilmassakin kait enemmän. (tänä talvena on kuivain päällä 24/7))
>Villa saattaisi ehkä pitää piipun paremmin lämpimänä jolloin kosteus ei tiivistyisi niin helposti(?).
Niin se varmaan on jos tulisijan käyttö on säännöllistä.
>Tällöin kosteus menee nopeammin villasta läpi kuin piipusta kosteutta tulee ja villan pitäisi pysyä kuivana(?).
Juu en tiiä. Mutta palovillan sisäpintaan se vesi tiivistyi muodostaen isoja vesipisaroita.
Ei ole puut tasaisen kuivia, rakentamisen ohessa niitä ei ole kerinnyt kuivattaan ennen juhannusta & laittaan sisälle ennen heinäkuun kasteita.
Semmonen tuli mieleen että voiskohan villaan tiivistyminen johtua osittain siitä että timpuri joka kävi jeesaamassa laittoi villat vain paniereilla kiinni siihen piipun kylkeen, eli ne ei olleet tiiviisti piippua vasten.
(itse asiassa minä ehdotin panieria kun se timpuri ois käyttänyt pelkkää ilmastointiteippiä)
Mutta siis että syy ois se että sinne villan taakse on päässyt konvektiovirtaus joka on pitänyt villan kauttaaltaan kylmänä & siksi sen sisäpintaan on se kosteus tiivistynyt...
Kun uudestaan laitan villat, kiilaan ne tiukasti piippua vasten cyproklevyn ja ulkopuolisen koolingin avulla.
(lisäinfoja .... siis piippuun sisälle on eka talvena päässyt sade ja lumivesi, mutta tänätalvena siinon pellit ympärillä ja katto päällä.
Siihen riittää slammaus. Ei ainakaan meillä ole ollut sen kanssa ongelmia.
Että piipun pitäisi olla rapattu tai palovillaeristetty?
Mutta slammaus korvaa rapin???
(tietämys on muurarilta kuultua, pitänee rimpauttaa palomestarille)
tarkastaja kysyy niin sitä voi sanoa että on se rapattu. Meillä vielä tiilet osittain paljaana, rapinkia hieman levitelty päälle ja tarkastus mennyt läpi.
Ja tarkastettu. Slammaus riittää.
Olisit suosiolla valinnut valmispiipun...
- valmispiipuilla tuppaa olemaan jokin korkeusrajoite
- valmispiippu ei juuri varaa lämpöä
- kaksihorminen valmispiippu on kallis
Mutta ois se helpompi ja huoelttomanpi kait ollut... ainakin eristetty sellainen.
Mikä on ullakon lämpötila?
Entä piipun lämpötila lämmitettäessä?
Miten ilma pääsee kiertämään ullakkotilassa?
Ullakon lämpötila seuraa hyvin ulkoilman lämpötilaa.
Piipun lämpötila ullakolla on ollut korkeintaan "hailea", pientä PorinMattia käyttäessämme.
Ilma pääsee kiertämään RakMk:n määräämällä tavalla.
(tällä hetkellä tuuletusta auttaa lisäksi mm. 200mm IV poisto johon ei ole vielä putkea kytketty)
Minulla sama ongelma ja olen ajatellut laittaa villat huolella piipun ympärille. Lisäksi ilmansulun päälle, piipun tyven ympärille,"ränni" kaiken varalta. Ja viimeiseksi folio piippuvillojen päälle, tiiviisti ja alumiiniteipillä kiinni. Sama ajatus kuin ilmastointiputkissa... suap nähä miten toimii
Jos laittaa piipun ympärille eristeen ja folion päälimmäiseksi, niin tulee hyvä veden keräin... Sama tulos kuin laitaa talon ulkovuorauksen foliolla ja jättää tuuletusraon pois.
Se "folio" kannattaa laittaa hormiin, jos metallia käyttää eli hapon kestävää terästä sisäputkeksi. Tässä on kosteussulku lämpimällä puolella.
Raksaaja kertoi kosteuden tulevan piipusta. Jos piippu vuorataan foliolla ja päälle laitetaan villa niin silloin kosteus ei tunkeudu villaan. Kosteus jää piippuun tai poistuu yläkautta.
Jos folioi piipun niin arvelen että se kärsii pahasti kosteudesta ja ehkä rapautuu/halkeilee pilalle.
Se rännipatentti ois varmaan hyvä/riittävä.
(semmosen teen)