Minä olin tilassa jossa mietin uskoontuloa. Sitten luin helluntailaisten lehteä joka tuli ilmaisjakeluna postin joukossa: Joh 3:3
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Joh 3:5 "Jeesus vastasi: Totisesti totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
En tätä tajunnut, eihän evlut.kirkko tätä selkeästi ja painokkaasti opeta.
Koska Jeesus sanoi: "ylhäältä" ajattelin etten voi siis itse tehdä mitään sen asian eteen. Jumala antaa/johtaa jotenkin siihen tilaan. Kohta taas mietin pitäisikö sittenkin jotakin itsekin.
Silloin yhtäkkiä päässäni välähti: ei tarvitse, Jeesushan on jo tehnyt kaiken puolestani Golgatan ristillä! Sitä se pappikin on saarnannut. "Ja niin on Jumala maailmaa rakastanut että antoi ainokaisen Poikansa ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Silloin synnyin uudesti ylhäältä. Jumalan elävän Sanan kautta. Hes 36:25-27. Olen sen jälkeen ollut tässä uskossa monta vuotta. Jeesus on keskipiste, alku ja loppu. Olen kuunnellut synninpäästönä papin julistusta alttarilta ja vl-seurojakin. Mutta ne synninpäästöt tuntuvat liian kaukaisilta ja yleisiltä! Jumalan edessä rukouksessa olen henk.koht. syntejäni anteeksi anonut ja tekoja/sanoja niiltä ihmisiltä joita olen loukannut. Päivittäin niistä pitää parannusta tehdäkin. Olenko siis oikeasti uskossa vl:n mielestä kun en ole ole teidän suusta synninpäästöä anonut/saanut? Jos jotain suuntaa uskossa vaeltamiselle niin lähinnä körttiläisyystaipumus.
Lainaukset v. 1933/1938 Raamatusta.
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Joh 3:5 "Jeesus vastasi: Totisesti totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
En tätä tajunnut, eihän evlut.kirkko tätä selkeästi ja painokkaasti opeta.
Koska Jeesus sanoi: "ylhäältä" ajattelin etten voi siis itse tehdä mitään sen asian eteen. Jumala antaa/johtaa jotenkin siihen tilaan. Kohta taas mietin pitäisikö sittenkin jotakin itsekin.
Silloin yhtäkkiä päässäni välähti: ei tarvitse, Jeesushan on jo tehnyt kaiken puolestani Golgatan ristillä! Sitä se pappikin on saarnannut. "Ja niin on Jumala maailmaa rakastanut että antoi ainokaisen Poikansa ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Silloin synnyin uudesti ylhäältä. Jumalan elävän Sanan kautta. Hes 36:25-27. Olen sen jälkeen ollut tässä uskossa monta vuotta. Jeesus on keskipiste, alku ja loppu. Olen kuunnellut synninpäästönä papin julistusta alttarilta ja vl-seurojakin. Mutta ne synninpäästöt tuntuvat liian kaukaisilta ja yleisiltä! Jumalan edessä rukouksessa olen henk.koht. syntejäni anteeksi anonut ja tekoja/sanoja niiltä ihmisiltä joita olen loukannut. Päivittäin niistä pitää parannusta tehdäkin. Olenko siis oikeasti uskossa vl:n mielestä kun en ole ole teidän suusta synninpäästöä anonut/saanut? Jos jotain suuntaa uskossa vaeltamiselle niin lähinnä körttiläisyystaipumus.
Lainaukset v. 1933/1938 Raamatusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lukemani perusteella et ole uskomassa meidän vl-uskovien mukaisesti.
Pahoitin mieleni. Ainoa vastaus oli poliitikon, se kiersi ovelasti suoran vastauksen antamisen ja oli ylimielinen. Toki jo kysymyksestäni näkee että tiesin itsekin ettei uskoni ole vl-uskon mukaista, sillä ei heistä kukaan ole minulle saarnannut syntejä anteeksi. Kysymyshän oli: olenko mielestänne oikeasti uskossa?
Jatkoselvennys: ...siis siitä huolimatta etten ole uskomassa vl-uskovien mukaisesti?