[anteeksi caps]
Olen todella vaikean valinnan edessä tällä hetkellä. Olen 16 vuotias, ja kahdeksannella [8] viikolla raskaana. Abortin paikka olisi niin pian kuin mahdollista jos sen teen.
Haluaisin ensin kuulla omista kokemuksistanne. Pidittekö vai ettekö pitäneet lasta? Te jotka ette pitäneet, niin kertokaa niin tarkkaan kuin mahdollista että miten abortti tehdään. Millainen olo oli sen jälkeen?
Päätös on tietenkin omani, mutta haluaisin hieman kuulla muiden kokemuksia ennenkuin mitään päätän.
Olen todella vaikean valinnan edessä tällä hetkellä. Olen 16 vuotias, ja kahdeksannella [8] viikolla raskaana. Abortin paikka olisi niin pian kuin mahdollista jos sen teen.
Haluaisin ensin kuulla omista kokemuksistanne. Pidittekö vai ettekö pitäneet lasta? Te jotka ette pitäneet, niin kertokaa niin tarkkaan kuin mahdollista että miten abortti tehdään. Millainen olo oli sen jälkeen?
Päätös on tietenkin omani, mutta haluaisin hieman kuulla muiden kokemuksia ennenkuin mitään päätän.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ystäväni teki abortin vastustuksestani huolimatta 1990-luvun loppupuolella. Taloudellisia huolia ei ollut. Olimme jo varttuneita aikuisia.
Tuska ja suru oli valtava ja varjostaa elämää vielä tänään. Ystävääni en ole abortin jälkeen tavannut.
Lapsi aloittaisi pian koulussa...
"Tuska ja suru oli valtava ja varjostaa elämää vielä tänään. Ystävääni en ole abortin jälkeen tavannut."
Kenelle siis tuska ja suru valtava? Ystävällesi? Vai sinulle? Ja käsitinkö ihan väärin ku tekstistäsi sain sellaisen käsityksen että ystäväsi olisi kuollut?
No kuitenki..Itsekki olen abortin tehny yli vuosi sitte. Vieläki mietin sitä. Vasta viime aikoina ahdistus, masennus ja itsesyytökset ovat alkaneet hellittää..Vielä silti kaduttaa.Itsekki olin alaikäinen abortin tehdessäni, enkä elänyt vakituisessa suhteessa "lapsen" isän kanssa. Luulin etten lapsen kanssa olisi selvinnyt,olisihan se hankalaa tietysti ollut mutta muista jonkun viisaan ihmisen sanat "Aborttia voit katua, lapsen synnyttämistä tuskin". Päätös on tietysti sinun, eivätkä kaikki tunne syyllisyyttä yms. mutta pyydän että mietit tarkkaan. Itse en oikeastaan miettinyt ennen aborttia mitään, en paljon muita vaihtoehtoja, en tulevaisuutta.. Olisi pitänyt.. Voimia sinulle päätöksesi kanssa :)
Päätöksesi ei saa perustua muiden kokemuksiin.
Mutta sinun täytyy ajatella asia omalta kannaltasi laajemmin. Ota selvää miten paljon saisit tukea lähimmäisiltäsi ja vanhemmiltasi jos sen lapsen synnytät. Se ei ole mikään lelu jolla leikitään sillon kun huvittaa tai joku suloinen nukke joka puetaan nätisti ja sitä esitellään kavereille kartsalla. Haloo sä olet lapsi vielä itsekkin ja kaikki vielä edessä.
Onko lapsella vastuuntuntoinen isä joka huolehtii teistä?
Jo se että olet noin epävarma tässä vaiheessa eli se on vahinko raskaus, kertoo siitä että ette ole kypsiä vanhemmiksi. Suunnittele elämääsi eteenpäin ja ota tästä opiksesi.
Jos et pysty tästä asiasta äitisi kanssa puhumaan, niin sekin jo kertoo jotain.
aloittaja tahtoikin vain tietää muiden kokemuksista, jotta osaisi henkisesti valmistautua koitokseen? minulle ainakin olisi ollut tärkeää, jos olisin ennen aborttia saanut jostain yksityiskohtaisen selostuksen siitä, miten kaikki tapahtuu.
Hei!
olen 34v. 4 lapsen äiti. tein abortin maraskuussa 2012. menimme mieheni kanssa niin paniikkiin, että teimme hätäisen mutta virheellisen ratkaisun. aborttia kadumme syvästi. enää emme tekisi. abortti on todella rankka ja raskas taakka kannetavaksi läpi elämän. se muistuu mieleen tämän tästä. ei sitä unohda. vaikka elämä normalisoituukin. se tunne kouraisee mahan pohjasta joka kerran kun muistat asian .se on tuskallista. pääset kyllä sikiöstä ja raskaus asiasta eroon. mutta muistosta että odotit lasta ja hän kuoli et pääse koskaan eroon. se on kylmä tosiasia.menetät oman lapsesi. se on tosiasia. sen mukaisen surun saat myös kannettavaksi. sitä minäkin kannan nyt. neuvon kaikkia jos vain suinkin jatkamaan raskautta. yhteiskunta kyllä tukee ja auttaa. jos vain saisin vauvani takaisin. tein niin tyhmän virheen. tämä suru on niin valtava. miksei kukaan estänyt minua. olisi joku sanonut miten kamala kokemus abortti on.kaadapa pullo ketsuppia pönttöön ja kuvittele sinne pieni vauvan alku ja kokeile pystytkö vetämään pöntön. samaa karua touhua on aborttikin! todella raakaa touha. en ymmärrä miten pystyin tehdä sen ja miten selviän. haen ammattiapua suruuni.
Olet pikkuisen myöhässä, keskustelu on ollut vireillä vuonna 2006..