-
Sauli Niinistön puheen loppuosa marraskuussa kokoomuksen puoluekokouksessa.
-----------
Hyvät kuulijat
Olen tietoisesti koettanut havahduttaa kansakuntaamme liikkeelle valitsemalla kampanjani iskulauseeksi "Työväen presidentti". Tulen tässä yhteydessä ja vastakin puhumaan vastakkainasettelusta luopumisesta. Sanat on haluttu leimata milloin silmänkääntötempuiksi, milloin mainostoimiston luomukseksi.
Kävin itseni kanssa pitkiä keskusteluja viime kevättalven aikana. Omalla kokemuksellani en löydä Suomella parempaa tietä tulevaan kuin työn ja sen tekijöiden sekä työpaikkojen rakentajien arvostaminen. Siksi "Työväen presidentti"
Yhdelläkään poliittisella ryhmittymässä ei ole yksinoikeutta työväen arvostamiseen. Ajatus on yhtä kummallinen kuin se, että vain Vihreän liiton jäsenillä olisi oikeus puhua luonnonsuojelusta tai maatalouden kehittämiseksi käännyttäisiin vain Keskustan puoleen.
Ei ole oikeistolaista työtä. Ei ole vasemmistolaista työtä. On vain suomalaista työtä, jota minä haluan edistää.
Kaikki työ, jo tehty työ tai vielä tekemättä oleva työ, on arvokasta. Ilman työtä ei ole hyvinvointia.
Jokainen suomalainen tekee arvokasta työtä. Yrittäjät ja palkansaajat ovat työväkeä. Myös he, jotka ovat jo työnsä tehneet, ovat työväkeä. Opiskelijat ovat työväkeä.
Työttömän työtä on työnhaku. Meidän työmme on järjestää asiat niin, että työnhaku johtaa työnsaantiin.
Arvokasta työtä kotona tekevät he, jotka lähimmäisistään huolehtivat.
Kenelläkään – ei edes SAK:lla tai SDP:llä – ole oikeutta kertoa suomalaisille, että sinun työsi ei ole arvokasta. Tällaisen vastakkainasettelun aika on ohi.
* * *
Hyvä kokousväki
Esitän, että jokainen, joka itse kokee kuuluvansa suomalaiseen työväkeen, nostaa kätensä ylös
* * *
Toivon tämän riittävän eri tahoille osoitukseksi siitä, että jokainen suomalainen taustastaan riippumatta arvostaa suomalaista työtä. Odotan myös muiden ehdokkaiden näkemyksiä siitä miten he pyrkisivät yhteiskuntaamme uudistamaan. Minun teesini on "Vastakkainasettelun aika on ohi".
* * *
Metsäteollisuuden uusi toimitusjohtaja Anne Brunila totesi viime viikolla Kauppalehden haastattelussa, että huipputekniikan suhteellinen osuus viennistä ei ole kasvanut siinä suhteessa kuin panostukset siihen ovat kasvaneet. Huolestuttavin piirre Brunilan mukaan on se, että huipputekniikan osuus viennistä oli vuonna 2000 noin 30 prosenttia, mutta sen osuus on nyt laskenut noin 25 prosenttiin.
Tämänkaltaista herättelyä tarvitaan. Suomi menestyi viime vuosikymmenellä teknisellä osaamisella. Nyt tuo tekemisen taito on levinnyt kaikkialle maailmaan. Itse uskon vakaasti, että seuraava menestyksen aaltomme asuu luovuudessa. Siinä voimme astua muuta maailmaa askeleen kaksi edelle.
Luovuus koskee jokaista työntekijää. Ei ole työtä ja tehtävää, jossa ei ole mahdollisuutta oivaltavasti keskustella siitä, toimimmeko nyt parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomi ei vieläkään hyödynnä kaikkien kansalaistensa osaamista ja luovuutta työelämässä täysimääräisesti. Naisten asema työelämässä vaatii parannuksia paitsi lainsäädäntöön myös asenteisiin – valitettavan usein meidän miesten asenteisiin. Ei ole työntekijän, työnantajan tai kansakunnan etu, että työnantaja harkitsee eri tavoin nuoren naisen ja miehen palkkaamista.
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, jonka kustannukset jäävät nykyjärjestelmän mukaisesti jättää pääosin naisen palkanneen työnantajan maksettavaksi. Tässä asiassa samoin kuin samanpalkkaisuuden kehittämisessä hallituksen jäsenillä sekä työmarkkinaosapuolilla on ollut pitkään mahdollisuus näyttää tahtonsa. Itse mittaan järjestelmien toimivuutta niiden tuloksilla.
Suomi on aina tarvinnut naisten panosta. Niskavuoren vahvat emännät ottivat ohjat käsiinsä, kun isännät huseerasivat milloin missäkin riennoissa.
Jotta luovuus muuttuisi hyvinvoinniksi, tarvitaan yrittäjyyttä. Suhtautuminen yrittäjyyteen on ollut Suomessa – kohteliaasti sanottuna – varsin varauksellista. Verotuksesta ja koroista on helppo piirtää käyriä, siksi myös yhteiskunnallista keskustelua käydään liian usein numeroiden kautta. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea henkisestä ilmapiiristä, sallivuudesta ja toisen menestyksestä iloitsemisesta. Kehitys on kulkenut parempaan suuntaan, mutta tuskallisen hitaasti. Unilukkareilla on tekemätöntä työtä.
Yrittämiseen kuuluu henkilökohtainen riskinotto. Onnistuminen siinä tuo hyvinvointia yrityksen työntekijöille ja verotulojen kautta koko yhteiskunnalle. Siksi sanonkin kaikille suomalaisille yrittäjille:
toivon, että yrityksenne menestyy ja kasvaa
toivon, että myös itse vaurastutte
Tästä hyötyy koko Suomi.
Pariisissa palaa Yhteinen kieli ranskalaisten ja sinne muuttaneiden siirtolaisten välillä on jäänyt syntymättä. Seuraukset ovat olleet hirvittävät.
Suomessa arvioidaan, että ikääntymisen vuoksi päädymme työvoimapulaan, jonka tyydyttämiseksi maahan tarvitaan työväkeä myös muualta. Näin varmaan onkin.
On kuitenkin otettava opiksi mm. Ranskan kokemuksista. Kaksi periaatetta on mielestäni selvää. Tänne tulijan on hyväksyttävä suomalainen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys, "maassa maan tavalla". Toiseksi, kun maahan tullaan tekemään työtä, niin työtä myös tehdään.
Mitalin toisella on vastaanottajan vastuu. On osattava kannustaa ja tukea tulijaa täyttämään nuo periaatteet.
* * *
Maatalouden vastakkainasettelu nostaa päätään. Tästä on vihdoin päästävä.
Haluan nostaa esiin kaksi tärkeää kysymystä.
Ensinnäkin luonnontasapainon muutokset aiheuttavat ihmiselle arvaamattomia yllätyksiä. Tämän vuoksi kohtuullisen omavaraisuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin mitä joitain vuosia sitten ymmärsimmekään.
Toiseksi, kohtaamme energian saatavuuden osalta aivan uudenlaisen tilanteen. Bioenergian tuotantoa Suomessa on tehostettava. Tämä edellyttää myös tukea.
* * *
Olen joutunut monesti maailmalla vastaamaan kysymykseen siitä, miten Suomen kaltainen kansa on luonut menestyksensä ilman rikkaita luonnonvaroja ja suotuisia luonnonoloja. Olen kertonut kysyjille, että suomalaisia luonnonvaroja ovat tahto ja henki.
Sillä tahdolla kaskettiin pellot ja rakennettiin talot perheille
Ei meillä Suomessa niin kaukana noista torppariajoista olla. Kuljimme kansakuntana kauhistuttavan tien itsenäisyytemme alun veristen tapahtumien kautta kohti yhtenäisyyttä. Kansallinen kirjallisuutemme pitää sisällään kauniita ja sattuvia kuvauksia suomalaisesta johtajuudesta.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla – teoksessa kuvataan monen hahmon herääminen oman elämänsä ja läheistensä johtamiseen välillä hyvinkin epävarmoina aikoina.
Vaalitilaisuuksissa on kysytty usein henkilöistä, jotka ovat minuun eniten vaikuttaneet. Vaikka suomaiset suurmiehet kohtaloineen ovat monesti pysäyttäneet äärelleen asioita pohtimaan, löydän kuitenkin suurimmat suomalaiset Kiven ja Linnan luomista henkilöhahmoissa.
Noilla sivuilla asuu kansa, joka on valmis kasvamaan vastuuseen, ei pelkää suoria sanoja eikä tulevia tapahtumia. Sama kansa, joka tänäänkin tekee työtä, lepää ja laskee lapsiaan.
Tuo kansa ei pelkää kansainvälistymistä, ei arkaile tehdä tarvittavia muutoksia nykyiseen tapaamme toimia, eikä häpeä kuulua työväkeen.
Arvoisat kuulijat,
Tahto ja henki ovat suomalaisuuden parhaita hyveitä. Niillä on tehty työtä ja tulevaisuutta.
Niin tehdään jatkossakin.
Kiitän teitä sydämestäni tuestanne ja mukanaolostanne tässä kampanjassa.
Saanen vielä toivottaa meille kaikille työn iloa.
Sauli Niinistön puheen loppuosa marraskuussa kokoomuksen puoluekokouksessa.
-----------
Hyvät kuulijat
Olen tietoisesti koettanut havahduttaa kansakuntaamme liikkeelle valitsemalla kampanjani iskulauseeksi "Työväen presidentti". Tulen tässä yhteydessä ja vastakin puhumaan vastakkainasettelusta luopumisesta. Sanat on haluttu leimata milloin silmänkääntötempuiksi, milloin mainostoimiston luomukseksi.
Kävin itseni kanssa pitkiä keskusteluja viime kevättalven aikana. Omalla kokemuksellani en löydä Suomella parempaa tietä tulevaan kuin työn ja sen tekijöiden sekä työpaikkojen rakentajien arvostaminen. Siksi "Työväen presidentti"
Yhdelläkään poliittisella ryhmittymässä ei ole yksinoikeutta työväen arvostamiseen. Ajatus on yhtä kummallinen kuin se, että vain Vihreän liiton jäsenillä olisi oikeus puhua luonnonsuojelusta tai maatalouden kehittämiseksi käännyttäisiin vain Keskustan puoleen.
Ei ole oikeistolaista työtä. Ei ole vasemmistolaista työtä. On vain suomalaista työtä, jota minä haluan edistää.
Kaikki työ, jo tehty työ tai vielä tekemättä oleva työ, on arvokasta. Ilman työtä ei ole hyvinvointia.
Jokainen suomalainen tekee arvokasta työtä. Yrittäjät ja palkansaajat ovat työväkeä. Myös he, jotka ovat jo työnsä tehneet, ovat työväkeä. Opiskelijat ovat työväkeä.
Työttömän työtä on työnhaku. Meidän työmme on järjestää asiat niin, että työnhaku johtaa työnsaantiin.
Arvokasta työtä kotona tekevät he, jotka lähimmäisistään huolehtivat.
Kenelläkään – ei edes SAK:lla tai SDP:llä – ole oikeutta kertoa suomalaisille, että sinun työsi ei ole arvokasta. Tällaisen vastakkainasettelun aika on ohi.
* * *
Hyvä kokousväki
Esitän, että jokainen, joka itse kokee kuuluvansa suomalaiseen työväkeen, nostaa kätensä ylös
* * *
Toivon tämän riittävän eri tahoille osoitukseksi siitä, että jokainen suomalainen taustastaan riippumatta arvostaa suomalaista työtä. Odotan myös muiden ehdokkaiden näkemyksiä siitä miten he pyrkisivät yhteiskuntaamme uudistamaan. Minun teesini on "Vastakkainasettelun aika on ohi".
* * *
Metsäteollisuuden uusi toimitusjohtaja Anne Brunila totesi viime viikolla Kauppalehden haastattelussa, että huipputekniikan suhteellinen osuus viennistä ei ole kasvanut siinä suhteessa kuin panostukset siihen ovat kasvaneet. Huolestuttavin piirre Brunilan mukaan on se, että huipputekniikan osuus viennistä oli vuonna 2000 noin 30 prosenttia, mutta sen osuus on nyt laskenut noin 25 prosenttiin.
Tämänkaltaista herättelyä tarvitaan. Suomi menestyi viime vuosikymmenellä teknisellä osaamisella. Nyt tuo tekemisen taito on levinnyt kaikkialle maailmaan. Itse uskon vakaasti, että seuraava menestyksen aaltomme asuu luovuudessa. Siinä voimme astua muuta maailmaa askeleen kaksi edelle.
Luovuus koskee jokaista työntekijää. Ei ole työtä ja tehtävää, jossa ei ole mahdollisuutta oivaltavasti keskustella siitä, toimimmeko nyt parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomi ei vieläkään hyödynnä kaikkien kansalaistensa osaamista ja luovuutta työelämässä täysimääräisesti. Naisten asema työelämässä vaatii parannuksia paitsi lainsäädäntöön myös asenteisiin – valitettavan usein meidän miesten asenteisiin. Ei ole työntekijän, työnantajan tai kansakunnan etu, että työnantaja harkitsee eri tavoin nuoren naisen ja miehen palkkaamista.
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, jonka kustannukset jäävät nykyjärjestelmän mukaisesti jättää pääosin naisen palkanneen työnantajan maksettavaksi. Tässä asiassa samoin kuin samanpalkkaisuuden kehittämisessä hallituksen jäsenillä sekä työmarkkinaosapuolilla on ollut pitkään mahdollisuus näyttää tahtonsa. Itse mittaan järjestelmien toimivuutta niiden tuloksilla.
Suomi on aina tarvinnut naisten panosta. Niskavuoren vahvat emännät ottivat ohjat käsiinsä, kun isännät huseerasivat milloin missäkin riennoissa.
Jotta luovuus muuttuisi hyvinvoinniksi, tarvitaan yrittäjyyttä. Suhtautuminen yrittäjyyteen on ollut Suomessa – kohteliaasti sanottuna – varsin varauksellista. Verotuksesta ja koroista on helppo piirtää käyriä, siksi myös yhteiskunnallista keskustelua käydään liian usein numeroiden kautta. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea henkisestä ilmapiiristä, sallivuudesta ja toisen menestyksestä iloitsemisesta. Kehitys on kulkenut parempaan suuntaan, mutta tuskallisen hitaasti. Unilukkareilla on tekemätöntä työtä.
Yrittämiseen kuuluu henkilökohtainen riskinotto. Onnistuminen siinä tuo hyvinvointia yrityksen työntekijöille ja verotulojen kautta koko yhteiskunnalle. Siksi sanonkin kaikille suomalaisille yrittäjille:
toivon, että yrityksenne menestyy ja kasvaa
toivon, että myös itse vaurastutte
Tästä hyötyy koko Suomi.
Pariisissa palaa Yhteinen kieli ranskalaisten ja sinne muuttaneiden siirtolaisten välillä on jäänyt syntymättä. Seuraukset ovat olleet hirvittävät.
Suomessa arvioidaan, että ikääntymisen vuoksi päädymme työvoimapulaan, jonka tyydyttämiseksi maahan tarvitaan työväkeä myös muualta. Näin varmaan onkin.
On kuitenkin otettava opiksi mm. Ranskan kokemuksista. Kaksi periaatetta on mielestäni selvää. Tänne tulijan on hyväksyttävä suomalainen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys, "maassa maan tavalla". Toiseksi, kun maahan tullaan tekemään työtä, niin työtä myös tehdään.
Mitalin toisella on vastaanottajan vastuu. On osattava kannustaa ja tukea tulijaa täyttämään nuo periaatteet.
* * *
Maatalouden vastakkainasettelu nostaa päätään. Tästä on vihdoin päästävä.
Haluan nostaa esiin kaksi tärkeää kysymystä.
Ensinnäkin luonnontasapainon muutokset aiheuttavat ihmiselle arvaamattomia yllätyksiä. Tämän vuoksi kohtuullisen omavaraisuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin mitä joitain vuosia sitten ymmärsimmekään.
Toiseksi, kohtaamme energian saatavuuden osalta aivan uudenlaisen tilanteen. Bioenergian tuotantoa Suomessa on tehostettava. Tämä edellyttää myös tukea.
* * *
Olen joutunut monesti maailmalla vastaamaan kysymykseen siitä, miten Suomen kaltainen kansa on luonut menestyksensä ilman rikkaita luonnonvaroja ja suotuisia luonnonoloja. Olen kertonut kysyjille, että suomalaisia luonnonvaroja ovat tahto ja henki.
Sillä tahdolla kaskettiin pellot ja rakennettiin talot perheille
Ei meillä Suomessa niin kaukana noista torppariajoista olla. Kuljimme kansakuntana kauhistuttavan tien itsenäisyytemme alun veristen tapahtumien kautta kohti yhtenäisyyttä. Kansallinen kirjallisuutemme pitää sisällään kauniita ja sattuvia kuvauksia suomalaisesta johtajuudesta.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla – teoksessa kuvataan monen hahmon herääminen oman elämänsä ja läheistensä johtamiseen välillä hyvinkin epävarmoina aikoina.
Vaalitilaisuuksissa on kysytty usein henkilöistä, jotka ovat minuun eniten vaikuttaneet. Vaikka suomaiset suurmiehet kohtaloineen ovat monesti pysäyttäneet äärelleen asioita pohtimaan, löydän kuitenkin suurimmat suomalaiset Kiven ja Linnan luomista henkilöhahmoissa.
Noilla sivuilla asuu kansa, joka on valmis kasvamaan vastuuseen, ei pelkää suoria sanoja eikä tulevia tapahtumia. Sama kansa, joka tänäänkin tekee työtä, lepää ja laskee lapsiaan.
Tuo kansa ei pelkää kansainvälistymistä, ei arkaile tehdä tarvittavia muutoksia nykyiseen tapaamme toimia, eikä häpeä kuulua työväkeen.
Arvoisat kuulijat,
Tahto ja henki ovat suomalaisuuden parhaita hyveitä. Niillä on tehty työtä ja tulevaisuutta.
Niin tehdään jatkossakin.
Kiitän teitä sydämestäni tuestanne ja mukanaolostanne tässä kampanjassa.
Saanen vielä toivottaa meille kaikille työn iloa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000013153996
http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvpvakir&blogid=119
Niinistön puhe on hyvä. Hänellä on visioita. Niinistö on kannuustava persoona. On pakko todeta, että Halosella ei näytä olevan meille mitään kerrottavaa. Halosen aika on ohitse, siitä huolimatta valitaanko hänet presidentiksi tai ei. Jos Niinistö pääsee toiselle kierrokselle niin hän on seuraava presedentti. Demarimiehet äänestävät Niinistön pressaksi. Ja se on oikein demareitakin kohtaan. Nyt kokomuslaiset naiset on saatava ruotuun. Kaipa suurin osa heistäkin tykkää meistä miehistä. Kyllä mekin osaamme heitä hoitaa.