vähän

Näiden kahden juristin mielipiteistä on vaikea saada selvää, sanoi Hautala.
Siihen on helppo yhtyä.
Matti, Timo ja Bjarne taas kiteyttävät asian niin yksinkertaiseksi, että se joskus aiheuttaa ihan naurun purkauksia yleisössä.

Yksi huomio jäi myös eilisestä päätöksen tekoa käsitelleessä osuudessa:
Niinistön aikana budjettiriihi kesti kauan ja oli riitaisa ja lopulta Niinistö runnoi oman mielipiteensä läpi väkisin.

Vanhasen aikana on oltu ennätys nopeita ja kaikki osapuolet ovat kokeneet työn mieluisaksi, vaikka vasemmistolle hankaliakin asioita on saatu läpi.

Tässä on mielestäni malliesimerkit huonosta ja hyvästä johtamisesta.
Täytyy myöntää, että itse sorrun myös samoihin virheisiin yhteistyössä meidän firmassa, mutta ainahan voi oppia. ; )

Ehdokkaiden onnistuminen ranking:

1. Hautala: looginen, suvuvasainainen ja raikas, pyrkii oikeasti vuorovaikutteiseen keskusteluun, mikä taito näyttää muilta puuttuvan
2. Soini: kovan luokan populisti ja slogan-moottoriturpa, hauskuttaa yleisöä
jaettu kolmas sija:
3. Vanhanen: asemaansa nähden (ei voi voimakkaasti haastaa istuvaa presidenttiä) onnistuja, valtiomiesmäinen imago ja asiat hyvin hallussa
3. Halonen: turhaa yrmyilyä lukuunottamatta pisti hyvin kampoihin haastajille, asemansa puolesta joutuu olemaan paljon puolustuskannalla
jaettu viides sija:
5. Lax: NATO-kysymyksessä rehellinen, mutta poliittinen linja muuten RKP:n tyyliin epäselvä, "bättre folk" -imago hiukan rasitteena
5. Niinistö: parantanut paljon, negatiivinen hyökkäävyys on saanut väistyä hymyilevämmän ja humoristisemman imagon tieltä, eurooppalaisempi-Nato -sekoilu jättää asiakysymyksistä vähän taitamattoman ja jankkaavan kuvan
7. Kallis: ihan hyvä rauhallinen argumentaatio, mutta karisma ja painoarvo vähäisiä
8. Lahti: tunnen henkilökohtaisesti monta professoria ja kukaan heistä ei vastaavassa paikassa onnistuisi edes kovasti yrittämällä vaikuttamaan niin epäpätevältä kuin Lahti, pääsekö kauppakorkeassa proffaksi ihan kuka tahansa?