Miten minä selviän tästä? Minulle hyvin läheinen ihminen on hyvin sairaana. Pelko hänen kuolemastaan on läsnä kaiken aikaa, ruoka ei maistu, uni ei tule, koko ajan pelkään että menetän hänet. Raskaudesta pitäisi olla innoissaan mutta kun en ole, en vaan jaksa.
Alkuraskaus ja valtava suru
........
3805
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikea löytää lohdutuksen sanoja.. olen pahoillani tilnteestasi. Kyllä masussasi varmasti kaikki menee hyvin, vaikka et säännöllisestä ruokailusta pystyisikään pitämään huolta. Minulle sanottiin neuvolassa, että voi elää aivan kuin ennenkin. Ei se maailmaa kaada, jos ei syö viittä säännöllistä ja huipputerveellistä ateriaa päivässä. Minä en siihen kiireisen työni takia edes pystyisi. Itselläni on myös alkuraskaus meneillään ja hieman olen tuntenut huonoa omaatuntoa juuri tuosta ruokailusta ja myöskin hyvin vähäisestä liikkumisesta. On vaan työpäivän jälkeen ollut niin väsynyt olo, ettei ole jaksanut oikein mitään.. Voimia sinulle!
Voin aika hyvin kuvitella tilanteesi... minä menetin poikaystäväni tässä hetki sitten ja tiedän todellakin kuinka vaikeaa on nukkua, syödä, ylipäätänsä jaksaa elää.... :( mutta voimia sinulle todella paljon!! Itse luulin myös olevani raskaana poikaystävälleni, mutta en sitten ollutkaan... tai oikeastaan en ole vieläkään ihan varma olenko. Älä kuitenkaan jää yksin asiaa suremaan, juttele jonkun kanssa asiasta ja ole tukena myöskin (jos jaksat) tälle läheisellesi joka on sairas... jos hänellä ei ole paljon elinaikaa, vietä mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan. Se on arvokasta aikaa, ja sano hänelle kaikki ne asiat mitä mielessäsi liikkuu..ei ainakaan jää kaduttamaan jälkeenpäin kun jotain jäi sanomatta. Oikeita sanoja ei varmaan ole olemmassakaan mitkä sinua lohduttaisi mutta koita vain jaksaa... Läheisen menettäminen on aina raskasta, tiedän sen.
Itse olen nyt aivan viimeisilläni raskaana ja suurin osa raskausajastani on mennyt suuressa epätietoisuudessa. Minulle erittäin läheinen ihminen miltei kuoli yllättävän vakavan sairauden vuoksi. Raskaudesta ei todellakaan osannut nauttia. Nyt, kuin ihmeen kaupalla, hän on alkanut parantua ja raskaus tuntuu taas aivan ihanalta. Tämä on kuin uusi elämä ja niinhän se onkin. Toivon sinulle voimia ja yhtä onnellista "loppua" kuin minullekin kävi. Muista rukoilla. Itse en yleensä muista, mutta vaikean tilanteen keskellä tuli rukoiltua joka ainut ilta...ja vastaushan saatiin.