Saako uskovainen nostaa maljaa juhlissa? Olin juhlistamassa erästä onnistunutta työhön liittyvää projektia työkavereiden kanssa työpaikalla ja mukana oli tietysti alkumaljat. Ja niitä nostettiin. Minäkin nostin, vaika ei alkoholia ollutkaan. Tästä on jo jonkin aikaa. Mutta sitten kuulin seuroissa puhujan saarnaavan että uskovainen ei nosta maljaa missään tapauksessa. Tämä jäi tietysti korpeamaan sielun sopukkaani. Olisko minun pitänyt kieltäytyä maljasta ja aiheuttaa samalla varsin nolotilanne koko porukan edessä, miksi tuo yksi osoittaa mieltä? Kysehän oli erittäin positiivisesta tapahtumasta. Nostin, vaatimattomasti tosin, maljaa muiden kanssa ja toivotin menestystä jatkossakin. Eikä siinä ollut sen kummempaa. Miksi näin ei saa toimia? En toki halua alkoholilla juhlistaa tilannetta, mutta onko parempi käyttäytyä hienovaraisesti kuin aiheuttaa skandaali keskellä juhlaa?
uskovainen ei nosta maljaa!
donitsi
173044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tämä on yksi niitä outoja perinnäissääntöjä joita vanhoillilestaiolaisten tulee autuuden ehtona noudattaa. Lyhyt perustelu lienee se, että nostamalla maljan palvelet kuningas alkoholia. (vaikkei maljassa edes olisi alkoholia) :) Nostelen kyllä päivittän vesi-, maito-, kahvikuppejakin mutta koskaan en koe palvovani juomaa.
kyllä on tauti päässyt etenemään pitkälle vaikka ei alkoholia ole käyttänytkään!!!?
tälläisessa tapauksessa kiitosmaljan tai onnittelumaljan kohottamisessa ei ole mitään väärää eikä se ole mitään kunigas alkoholin palvelua! vaan kohteliaisuutta
jos vl:läisten ei tarvitse olla kohteliaita ja suvaitsevaisia muita kohtaa niin kuinka he kuvittelevat heitä kohdeltavan
tee niin kuin itseäsi haluaisit kohdeltavan
Olen täysin samaa mieltä. Mutta tähän kaikkeen on vl:llä hyvin voimakkaat ja selkeät käsitykset ja kun selaa Päikkärin alkoholinumeroa niin asian tiimoilta ei jääne paljon epäselvyyttä. Maljaan ei kosketa. Kiitos maljojen käyttö on kuitenkin hyvin tavallista eikä niihin liity sen kummempaa dramatiikkaa. Saanhan olla iloinen epäuskoisenkin menestymisestä ja toivottaa menestystä. Eihän tämä tarkoita Jumalan tai uskon hylkäämistä. Eikä se ole alkoholin korostamista. Pelkkä kaunis kohteliaisuuden osoitus menestyksen johdosta. Ja tämä kohteliaisuus saattaa olla puhuttelemassa enemmän lähimmäistäni kuin se että jättää maljan väliin ja seisoo kaikkien hämmentyneenä mieltäänosoittamassa. Tarviiko siinä tilanteessa ryhtyä kantojaan kovistelemaan, omasta uskostahan voi kertoa paljon kauniiminkin,vaikkapa samassa tilaisuudessa myöhemmin tilaisuuden niin tullessa. Täydellinen absolutismi ei ole Raamatun mukaista. Harmi, että siitäkin vaiettiin Päivämiehen teemanumerossa. Alkoholilla mässäilyyn ja rietasteluun en sen sijaan ketään kannusta.
Kohteliaisuudesta ei koskaan saa rikkoa omaa tuntoaan vastaan, se on kyllä selvä asia.
Juhlissa on yleensä aina alkoholiton vaihtoehto, ja jos ei ole, niin malja jääköön juomatta, ellei sitä voi hyvällä omallatunnolla juoda.
Onko sinulla meininkiäkään kunnioittaa toisen vakaumusta?
Mikä siitä tekee sitten huonoa omaatuntoa sinulle?
Sekö ettet osaa päättää itse mikä on hyvästä vaan teidän saarnamiehet ovat olevinaan niin hurskaita sitten kun he tekevät kaikesta kielettyä vaikka se ei Raamattuun mitenkään perustuisikaan!!
Herra Jumala varjele meitä noilta vääräuskoisilta saarnamiehiltä, sillä heidät on syvälle harhaanjohdettu!
Herra anna heille valaistus lukea Raamattua oikealla tavalla armon ja rakkauden siivittämänä - eikä vihasta lähimmäistään kohtaan, jolloin heidän ajatuksensa saastuvat vihastaan
Se on henkilökohtainen vakaumukseni jota toteutan iloiten ja omasta tahdostani. Surullisen kuuluisa on tuo suomalaisten viinapää.
Niin moni poika ja tyttö itkee viinan tähden menetettyä elämäänsä.
Viinan juonti taikka siihen kehottaminen ei ole evankeliumia ollenkaan. Raamatusta näemme että ne jotka siihen aikaan joivat itsensä juovuksiin tekivät sen yöllä, koska ymmärsivät sentään hävetä.
Miksikö sitten tunsin huonoa omaatuntoa? Ei voi sanoa että olisin yöunia menettänyt, mutta keskustelin asioista muutamien uskovaisten kanssa ja törmäsin kyllä aika lailla kielteiseen ajatukseen asian tiimoilta. Siinähän se ristiriita. Eikä ainut asia. Mutta ymmärrän, että kristitty saa elää täällä vapaasti eikä meidän tarvitse olla moukkamaisia teoissamme. Eikä meillä joka tilanteeseen ole patenttiratkaisua. Parempi mennä loukkaamatta ja siisti eteenpäin näissä tälläisissa maljajutuissa ja vastaavissa. Mitäpä se muille kuuluukaan. Mutta esitäppä kysymys seurakuntaillassa? Ei tarvitse vastausta arvata. Tai päivämiehen kanta? Se on herätysliikkeemme suurin lehti ja siihen uskotaan kentällä kuin Raamattuun. Ja tekstit sinne ovat käyneet tarkan sensuurin läpi niin, että se mikä tulee ulos heijastelee kyllä tarkasti nykylinjauksen kantoja. Miksi siellä kirjoitettaisiin tahallaan jotakin mistä ei oltaisikaan kirjoituksen kanssa yhtä? Hulluahan sellainen olisi. Aika moni on tosin pudonnut junasta. Enkä ihmettele jos tilauskanta pian pienenee.
ja tupakan polttaminen ei sitten olekaan tuomittu!!
Ei ole säännöillämme mitään!!logiikkaa??
Seurailloissa vedetään tupakkia aivan posket lommolla ja sitten hurskastellaan onnittelumaljoista.
Ei ole inhottavampaa kuin henkilö joka haisee tupakille!!!!!!!
Ei nosta = uskoo! Näinkö se menee?
No ei onneksi sentään. Usko on jotakin muuta, joka on paljon syvemmällä kun joissakin yksittäisissä teoissa, taikka tekemättä jättämisissä.
Absolutistina en itse nosta, mutta moni sydämestään uskova nostaa, eikä siinä ole mitään syntiä! Jos hän juopottelee, asia on erikseen.
Puhujia ei pidä ottaa minään auktoriteetteina, vaikka heitä vapaaehtoisesti mennäänkin kuuntelemaan ja heihin yleensä luotetaan. Puhuja on kuitenkin vain yksi meistä, siinä kuin tällaiset nettikeskustelijat sillä erolla, ettei seuratilaisuuksissa ryhdytä heidän kanssaan väittelemään. Se, että heidät on kutsuttu puhujiksi, ei tee heistä sen oikeamielisempiä. Heidän puhevaltuutensahan ei ole Jumalalta vaan ihmisiltä.
Sama koskee Päivämiestä. Se on pelkkä lehti lehtien joukossa. Lehdillä omaksuivat varsinkin entisinä aikoina keskustelijan roolin. Ne kommentoivat ajankohtaisia asioita ja kommentoivat myös toistensa kirjoituksia eli vastasivat toisilleen. Valitettavasti tuo kulttuuri on kuolemassa, mikä on johtanut lehdistössä joskus ylimieliseen asenteeseen.
Ja nyt tulee minun mielipiteeni asiasta: sillä että jättää maljan nostamatta juhlatilaisuudessa ja mahdollisesti siten loukkaa toisia, ei tee mitään kristillisyyden eteen. Pikemminkin päinvastoin. Maljannoston tarkoitushan on lähimmäisen kunnioittaminen, ei varsinaisesti alkoholin nauttiminen tai nestehukan estäminen. Eikä siinä nostovaiheessa kukaan juokaan. Itse asiassa on sama, onko siinä lasissa mitään, mutta yleensä on, ettei ele näyttäisi aivan naurettavalta.
Niinpä juuri. Ongelma näissä elämäntapakysymyksissä onkin juuri siinä, että joudut toistuvasti toimimaan vastoin yleistä käsitystä asioista. Totta kai sellainen hämmentää, halusi tai ei. Olen itse jo tottunut –ja moni ystävänikin – olemaan välittämättä kaiken maailman elämäntapapykälistä, joita herätysliikkeemme lehdissäkin niin kovasti viljellään. Joskus sitä vain tulee miettineeksi, että miksi sitä ajatellaan niin erilailla monista asioista. Ja jos Siionissa on hyvin voimakas asenne jonkin asian kieltämiseksi, niin eihän kukaan tahallaan halua riitaa ja eripuraa aiheuttaa. Sitten vielä se pelottavampi puoli, että näitä asioita ei vain sanota vaan jatkuvasti saa todistaa vierestä tai kuulla kuinka näistä asioista myös vaaditaan tilille. Olipa tarvetta sitten tai ei. Ja sehän on surullista. Pienessä kiinnijäämisen pelossa täällä monet matkaa tekee, kun ei voi millään yhtyä kaikkiin epäraamatullisiin hullutuksiin, joita muutamilla päähän juolahtaa. Kyllä ihmiset ovat arkoja ja pelkäävät 70-luvun henkisen terrorin paluuta. Arkana meitä on hyvä kaitsea ja ”pitää laumaa kasassa”.
Kaikesta huolimatta olen miettinyt vl:n perussanomaa ja evankeliumin saarnaa. Se on hyvin raamatullinen ja lohduttaa. Ja tämän evankeliumin synnyttämä rakkaus sydämessä saa vihollisenkin näyttämään rakkaalta ystävältä. Se on hämmästyttävä asia, jonka äärellä toistuvasti jää sanattomaksi. Olemme kaikki kurjia täällä, toinen toistaan huononmpia, mutta kuitenkin niin rakkaita Jumalalle, että hän antoi henkensä meidän toimesta, mutta silti meidän edestämme. Siinä meille rakkaus ja oppi. Rakkauden täyttämä sydän jotenkin ymmärtää, että ne pahantekijäkin ”eivät tiedä mitä tekevät, sillä ovat saatanan saastuttamia aina kiireestä kantapäähän”. Armosta ollaan uskomassa. Kaksiosaisina täytyy taapertaa ja toivoa että kostuu perille kotiin.
Kasvitieteilijä Lars Levi sai
Vuonna 1841 Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin tutkimuksistaan,
Saadun ritarimerkin huomioimiseksi kuningas kutsui Lars Levin päivälliselle.
Kuningas esitti maljan nostoa – Lars Levi ei nostanut. Sanomalehdet olivat silloin sitä mieltä, että Lars Levi oli niin juoppo mies, ettei hän voinut nostaa maljaa sortumatta juopotteluun.
Osoittaa Lars Levin asenteen alkoholia kohtaan, mutta myös joustamattomuuden ja kovin kapeakatseisen ajattelun. Ei ymmärtänyt, että maljan nostaminen oli kunnianosoitus hänelle itselleen.
Tämän miehen ajatuksiin pohjautuu koko lestadiolaisuus sen eri suuntauksineen.
..Nostin maljan hyvällä omalla tunnolla ystäväni häissä! Mitä pahaa siinä on?????????????
Entä miten on toimittava sellaisessa tilanteessa, jossa kohotetaan mehu, pommac tms. alkoholitonta maljaa? Liittyykö nostaminen alkoholiin, vai onko siinä jokin muu ajatus taustalla?
on moukkamaista ja huonoa käytöstä, ja osoittaa suoraan sen, mitä joku ajattelee itse päivänsankarista.
Niinkuin joku tuolla jo sanoikin, niin älkää ainakaan ihmetelkö, miksi teihin joskus saatetaan suhtautua hieman nuivasti. Ihan samalla lailla teitä kohtaan käyttäydytään, kuin _te itse käyttäydytte muita kohtaan_.