sain testistä 136 pistettä ja kun näitä tekstejä lukee niin oireet täsmäävät.
missä tämän voisi silti käydä tarkistuttamassa ihan virallisesti. kävelenkö lähimpään ensiapuun ja kysyn päästä testeihin vai mitä.
missä tämän voisi silti käydä tarkistuttamassa ihan virallisesti. kävelenkö lähimpään ensiapuun ja kysyn päästä testeihin vai mitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varmaan terveyskeskuksessa voisit jutella omalääkärin kanssa, jos ei ole omalääkärijärjestelmää sinun asuinpaikkakunnallasi niin kuka tahansa muu lääkäri terveyskeskuksessasi osaa auttaa sinua eteenpäin.
Näitä varmaan tutkivat useat eri osa-alueiden lääkärit kuten esimerkiksi neurologit, joten tarvitset luultavasti lähetteen tällaiseen tutkimukseen .
Hei,
olen ymmärtänyt että psykiatrit voivat tehdä tämän diagnoosin,se kuuluu heidän koulutukseen.Voit varmaan myös ottaa yhteyttä asperger liittoon ja kysyä sieltä.
t.aniuska
kun luin joitain viestejä niin sain sen kuvan että ihan kaikille lääkäreille tästä ei kuitenkaan kannata mennä sanomaan ellei sitten halua tulla "väärin ymmärretyksi".
Tällä 60-vuotias asperger kertoi aspergeria koskevasta väitöskirjasta. Siinä 90 vuotias skitsofrenikoksi diagnosoitu vanhus oli helpottunut - luuli 70 vuotta olleensa hullu, mutta helpotuksekseen kuuli ennen kuolemaansa olevansa asperger.
Niin edlleen voi olla tulkinnasta erimielisyyksiä riippuen, minkä väristen lasien takaa tarkastelee todellisuutta. Harhadiagnoosin oikaisu - se vasta hankalaa onkin.
Ehkä 60-vuotia voi kertoa itse lisää...
menin lehtijutun perusteella Taina Nieminen-von Wendtin vastaanotolle ja sitä kautta osaksi väitöskirjaprojektia.
Silloisessa testissä sain 116 pistettä. Näissä myöhemmissä - lieneekö eri testi - paljon enemmän. Vai johtuuko pisteiden nousu siitä että tiedostan tilanteen nyt paremmin?
Joka tapauksessa sain hyvin myönteisen vastaanoton lääkäriltä. Kuten tuossa aiemmassa viestissä sanoin, muistikuvat ovat vähän hämäriä kun oli päällä toinen sairaus joka vasta myöhemmin diagnosoitiin. Sillä oli omat vaikutuksensa tilanteeseen, ei kylläkään diagnoosiin.
Ymmärrettävästi hän suhtautui minuun hyvin kiinnostuneesti, ja uskon että sama asenne hänellä on edelleenkin. Mutta korostan että on muitakin aiheeseen perehtyneitä lääkäreitä.
Terveyskeskuksen yleislääkärin perehtyneisyyttä kyllä vähän epäilen. Lähinnä luulisin olevan kiinni lääkärin omasta persoonasta, miten hän suhtautuu vastaanotolle tulevaan asperger-diagnoosia kyselevään potilaaseen.
Aikuisella ihmisellä diagnoosista ei ole samalla tavalla hyötyä kuin nuoremmalla, jonka persoona on vielä muotoutumassa. Minulla kyse oli siitä että sain selityksen asioille. Enää ei tarvitse taistella vaan voi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, kun tietää mitä se on. Se oli vapauttavaa. Toisenlaista taistelua tietysti täytyy käydä päivittäin tai ainakin ollessaan tekemisissä muiden kanssa: yrittää olla niin kuin ei oliskaan:)
Jos et lukenut aiempaa viestiäni, tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000013255137
Siinä on myös 60-vee muiden joukossa, joten kannattaa lukea niin nuoremman kuin vanhemman, jotta paremmin ymmärtää mistä on kyse.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/ontheori.pdf