Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö on asettanut puheissaan Suomen NATO-jäsenyyden edellytykseksi sen, että puolustusliitto eurooppalaistuu. Tämä on aiheuttanut vähäisessä määrin pahaa verta USA:ssa, sen verran kuin tuollaisella lausunnolla nyt voi olla.
Kuitenkin, kun asiaa miettii, niin eihän kahdella viimeisellä otsikossa mainitulla asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! En ymmärrä ollenkaan, miksi Suomen turvallisuus pitäisi sitoa tuollaiseen erittäin epätodennäköiseen tulevaisuudenkuvaan (NATO:n eurooppalaistumiseen), eikä todelliseen turvan tarpeeseen. Onko kyse pelkästä varmanpäälle pelaamisesta ja äänestäjien nuoleskelusta? Tulen tähän myöhemmin.
Mitä haihatteluna pidetty NATO:n eurooppalaistuminen edes tarkoittaisi? Sitäkö, että USA ryhtyisi enenevässä määrin yksittäiseksi toimijaksi ilman liittolaistensa tukea, ja jättäisi Euroopan puolustuksen enemmän sen omille harteille? Tätä voidaan pitää epätoivottavana haihatteluna, joka viilentäisi transatlanttisia suhteita tai olisi oire suhteiden viilentymisestä.
Toisaalta se myös heikentäisi ratkaisevasti Natoa, eikä tällaisella kehityksellä voi olla mitään positiivisia vaikutuksia Suomeen. Toimisiko Niinistö presidenttinä esittämänsä agendan mukaisesti, ja pyrkisi USA:n aseman heikentämiseen NATO:ssa? Liittouman muiden jäsenten kuin USA:n aktiivisuus ja sotilaalliset voimavarat ovat sitä luokkaa, että on aiheellista kysyä, jättäytyisikö USA sivuun sotilaallisesta yhteistyöstä, jossa sillä ei ole toimintaansa vastaavaa päätösvaltaa? Tätäkö Niinistö toivoo?
Niinistön turvallisuuspoliittinen linja on ollut uskomatonta soutamista ja huopaamista. Hän on ollut muutaman kuukauden sisään ainakin neljää mieltä Suomelle toivottavista turvallisuusratkaisuista. Kampanjansa aluksi Niinistö ilmoitti, ettei hän kampanjansa aikana puhu NATO:sta, tai turvallisuuspolitiikastakaan pahemmin. Seuraavaksi hän vaati Euroopan Unionin sisäisiä turvallisuusjärjestelyjä. Jossain vaiheessa Niinistö totesi, että koska Unionin piirissä ollaan takalukossa turvallisuusasioissa, joten nyt olisi (kuitenkin) aika puhua Natosta. Itseasiassa mitään muutosta tilanteessa ei kampanjan alkuun verrattuna ollut tapahtunut. Muutama viikko sitten Niinistö ilmoitti kannattavansa NATO-jäsenyyttä, mutta tämän lausuntonsa hän, ilmeisesti jonkin avustajansa suosituksesta, muutti nopeasti muotoon, että Nato-jäsenyyttä pitää hakea, jos Nato eurooppalaistuu. Yhteenvetona: aivan uskomatonta vekslaamista ilman mitään muuta syytä kuin se, että tyhjänpuhumisella saataisiin ilmaista palstatilaa.
Huomattavasti järkevämpää on sitoa NATO-jäsenyys Suomen turvallisuustilanteeseen ja liittolaisten tarpeeseen. Matti Vanhanen on sanonut, että NATO-jäsenyyttä tulee hakea, jos Suomen turvallisuustilanne heikkenee. Tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta. Tämä on selvä näkemys, joka on säilynyt samana koko kampanjan ajan, itseasiassa jo kauan ennen kampanjan alkua mielipide oli sama. Ei liittoutumista pidä sitoa siihen, kuinka "söpöltä" liittouma näyttää.
Halonen taas on ilmoittanut kannakseen "EI NATOLLE" (ilmeisesti kaikissa olosuhteissa, koska presidentti ei täsmentänyt kantaansa) MTV:n vaalitentissä keskiviikkona. Tätä ennen Halonen oli antanut varovaisen Nato-myönteisiä kannanottoja parin viikon ajan eri yhteyksissä. Oli hyvä, että istuva presidentti täsmensi kantansa, nyt kansalaisilla on selkeämpiä vaihtoehtoja.
Sunnuntaina ollaan tärkeän valinnan edessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti käyttää huomattavaa valtaa. Kansalaisten on päätettävä muun muassa siitä, tahdotaanko presidentin haastajaksi epävarma populisti ja haihattelija, vai linjassaan pysyvä, suoraryhtinen asiaosaaja.
Ehdokkaiden kantoja eri asioihin voi tutkia esimerkiksi täältä:
http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvmielip
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=2&Itemid=15
http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajatuksia/index.php
Kuitenkin, kun asiaa miettii, niin eihän kahdella viimeisellä otsikossa mainitulla asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! En ymmärrä ollenkaan, miksi Suomen turvallisuus pitäisi sitoa tuollaiseen erittäin epätodennäköiseen tulevaisuudenkuvaan (NATO:n eurooppalaistumiseen), eikä todelliseen turvan tarpeeseen. Onko kyse pelkästä varmanpäälle pelaamisesta ja äänestäjien nuoleskelusta? Tulen tähän myöhemmin.
Mitä haihatteluna pidetty NATO:n eurooppalaistuminen edes tarkoittaisi? Sitäkö, että USA ryhtyisi enenevässä määrin yksittäiseksi toimijaksi ilman liittolaistensa tukea, ja jättäisi Euroopan puolustuksen enemmän sen omille harteille? Tätä voidaan pitää epätoivottavana haihatteluna, joka viilentäisi transatlanttisia suhteita tai olisi oire suhteiden viilentymisestä.
Toisaalta se myös heikentäisi ratkaisevasti Natoa, eikä tällaisella kehityksellä voi olla mitään positiivisia vaikutuksia Suomeen. Toimisiko Niinistö presidenttinä esittämänsä agendan mukaisesti, ja pyrkisi USA:n aseman heikentämiseen NATO:ssa? Liittouman muiden jäsenten kuin USA:n aktiivisuus ja sotilaalliset voimavarat ovat sitä luokkaa, että on aiheellista kysyä, jättäytyisikö USA sivuun sotilaallisesta yhteistyöstä, jossa sillä ei ole toimintaansa vastaavaa päätösvaltaa? Tätäkö Niinistö toivoo?
Niinistön turvallisuuspoliittinen linja on ollut uskomatonta soutamista ja huopaamista. Hän on ollut muutaman kuukauden sisään ainakin neljää mieltä Suomelle toivottavista turvallisuusratkaisuista. Kampanjansa aluksi Niinistö ilmoitti, ettei hän kampanjansa aikana puhu NATO:sta, tai turvallisuuspolitiikastakaan pahemmin. Seuraavaksi hän vaati Euroopan Unionin sisäisiä turvallisuusjärjestelyjä. Jossain vaiheessa Niinistö totesi, että koska Unionin piirissä ollaan takalukossa turvallisuusasioissa, joten nyt olisi (kuitenkin) aika puhua Natosta. Itseasiassa mitään muutosta tilanteessa ei kampanjan alkuun verrattuna ollut tapahtunut. Muutama viikko sitten Niinistö ilmoitti kannattavansa NATO-jäsenyyttä, mutta tämän lausuntonsa hän, ilmeisesti jonkin avustajansa suosituksesta, muutti nopeasti muotoon, että Nato-jäsenyyttä pitää hakea, jos Nato eurooppalaistuu. Yhteenvetona: aivan uskomatonta vekslaamista ilman mitään muuta syytä kuin se, että tyhjänpuhumisella saataisiin ilmaista palstatilaa.
Huomattavasti järkevämpää on sitoa NATO-jäsenyys Suomen turvallisuustilanteeseen ja liittolaisten tarpeeseen. Matti Vanhanen on sanonut, että NATO-jäsenyyttä tulee hakea, jos Suomen turvallisuustilanne heikkenee. Tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta. Tämä on selvä näkemys, joka on säilynyt samana koko kampanjan ajan, itseasiassa jo kauan ennen kampanjan alkua mielipide oli sama. Ei liittoutumista pidä sitoa siihen, kuinka "söpöltä" liittouma näyttää.
Halonen taas on ilmoittanut kannakseen "EI NATOLLE" (ilmeisesti kaikissa olosuhteissa, koska presidentti ei täsmentänyt kantaansa) MTV:n vaalitentissä keskiviikkona. Tätä ennen Halonen oli antanut varovaisen Nato-myönteisiä kannanottoja parin viikon ajan eri yhteyksissä. Oli hyvä, että istuva presidentti täsmensi kantansa, nyt kansalaisilla on selkeämpiä vaihtoehtoja.
Sunnuntaina ollaan tärkeän valinnan edessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti käyttää huomattavaa valtaa. Kansalaisten on päätettävä muun muassa siitä, tahdotaanko presidentin haastajaksi epävarma populisti ja haihattelija, vai linjassaan pysyvä, suoraryhtinen asiaosaaja.
Ehdokkaiden kantoja eri asioihin voi tutkia esimerkiksi täältä:
http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvmielip
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=2&Itemid=15
http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajatuksia/index.php
Vastaukset 3
Vanhimmat
eurooppalaistuu. Merkkejä ovat
1) EU:n omat nopean toiminnan kriisinhallintajoukot
2) USA:n sotilaiden huomattava väheneminen euroopasta
3) EU:n puollustusyhteistyön tiivistäminen (EU:n turvatakuut) joita eilen Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP kiirehti
4) EU/Nato -maiden tarkoitus ottaa enempi vastuuta euroopan puollustuksesta, joka on muuten USA:kin toive.
Niinistö sanoi kuten Solana, enempi eurooppaa, ei silti vähempi amerikkaa. Tähän suuntaan ollaan menossa. Kyllä Niinistön aikana USA-suhteet olisivat paremmassa kunnossa kuin nyt. Hän kun suhtautuu positiivisesti ja avoimesti ja ilman vanhaa vasemmistolaista asenteellisuutta USA:han.
Pitää muistaa, että liittoutuminen silloin, kun Suomen turvallisuustilanne heikkenee, voi olla myöhäistä. Liittoutuminen vahvistaa puollustuksen uskottavuutta ja ehkäisee maata joutumasta poliittisen painostuksen kohteeksi, mitä liittoutumattomuus ja heikko armeija edesauttavat.
Ja kuten Niinistö sanoi, "liittoutumisella rakennetaan rauhaa, ei sotaa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000103&posting=22000000013255392
Hyvä kun syntyy keskustelua :)
Jos Naton eurooppalaistuminen tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat vähentää läsnäoloaan Länsi-Euroopassa, niin näinhän on 1990-luvun alusta asti tapahtunut.
Ja on ollut myös Yhdysvaltojen toive, että Euroopan Nato-maat vähentävät riippuvaisuuttaan Yhdysvaltojen joukoista samalla listäten omia sotilaallisia mahdollisuuksiaan. Ei mielestäni voida puhua suhteiden viilentymisestä tämän vuoksi.
Mutta Vanhaselle taitaa ääni mennä viime viikkojen perusteella. Sitten toisella kierroksella katsotaan, onko siellä Vanhanen vai Niinistö ja äänestetään sen mukaan. Tai paras tilannehan olisi, että siellä olisi molemmat(toiveajattelua), mutta niin paljon edes gallupit eivät voi olla väärässä...