Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö on asettanut puheissaan Suomen NATO-jäsenyyden edellytykseksi sen, että puolustusliitto eurooppalaistuu. Tämä on aiheuttanut vähäisessä määrin pahaa verta USA:ssa, sen verran kuin tuollaisella lausunnolla nyt voi olla.
Kuitenkin, kun asiaa miettii, niin eihän kahdella viimeisellä otsikossa mainitulla asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! En ymmärrä ollenkaan, miksi Suomen turvallisuus pitäisi sitoa tuollaiseen erittäin epätodennäköiseen tulevaisuudenkuvaan (NATO:n eurooppalaistumiseen), eikä todelliseen turvan tarpeeseen. Onko kyse pelkästä varmanpäälle pelaamisesta ja äänestäjien nuoleskelusta? Tulen tähän myöhemmin.
Mitä haihatteluna pidetty NATO:n eurooppalaistuminen edes tarkoittaisi? Sitäkö, että USA ryhtyisi enenevässä määrin yksittäiseksi toimijaksi ilman liittolaistensa tukea, ja jättäisi Euroopan puolustuksen enemmän sen omille harteille? Tätä voidaan pitää epätoivottavana haihatteluna, joka viilentäisi transatlanttisia suhteita tai olisi oire suhteiden viilentymisestä.
Toisaalta se myös heikentäisi ratkaisevasti Natoa, eikä tällaisella kehityksellä voi olla mitään positiivisia vaikutuksia Suomeen. Toimisiko Niinistö presidenttinä esittämänsä agendan mukaisesti, ja pyrkisi USA:n aseman heikentämiseen NATO:ssa? Liittouman muiden jäsenten kuin USA:n aktiivisuus ja sotilaalliset voimavarat ovat sitä luokkaa, että on aiheellista kysyä, jättäytyisikö USA sivuun sotilaallisesta yhteistyöstä, jossa sillä ei ole toimintaansa vastaavaa päätösvaltaa? Tätäkö Niinistö toivoo?
Niinistön turvallisuuspoliittinen linja on ollut uskomatonta soutamista ja huopaamista. Hän on ollut muutaman kuukauden sisään ainakin neljää mieltä Suomelle toivottavista turvallisuusratkaisuista. Kampanjansa aluksi Niinistö ilmoitti, ettei hän kampanjansa aikana puhu NATO:sta, tai turvallisuuspolitiikastakaan pahemmin. Seuraavaksi hän vaati Euroopan Unionin sisäisiä turvallisuusjärjestelyjä. Jossain vaiheessa Niinistö totesi, että koska Unionin piirissä ollaan takalukossa turvallisuusasioissa, joten nyt olisi (kuitenkin) aika puhua Natosta. Itseasiassa mitään muutosta tilanteessa ei kampanjan alkuun verrattuna ollut tapahtunut. Muutama viikko sitten Niinistö ilmoitti kannattavansa NATO-jäsenyyttä, mutta tämän lausuntonsa hän, ilmeisesti jonkin avustajansa suosituksesta, muutti nopeasti muotoon, että Nato-jäsenyyttä pitää hakea, jos Nato eurooppalaistuu. Yhteenvetona: aivan uskomatonta vekslaamista ilman mitään muuta syytä kuin se, että tyhjänpuhumisella saataisiin ilmaista palstatilaa.
Huomattavasti järkevämpää on sitoa NATO-jäsenyys Suomen turvallisuustilanteeseen ja liittolaisten tarpeeseen. Matti Vanhanen on sanonut, että NATO-jäsenyyttä tulee hakea, jos Suomen turvallisuustilanne heikkenee. Tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta. Tämä on selvä näkemys, joka on säilynyt samana koko kampanjan ajan, itseasiassa jo kauan ennen kampanjan alkua mielipide oli sama. Ei liittoutumista pidä sitoa siihen, kuinka "söpöltä" liittouma näyttää.
Halonen taas on ilmoittanut kannakseen "EI NATOLLE" (ilmeisesti kaikissa olosuhteissa, koska presidentti ei täsmentänyt kantaansa) MTV:n vaalitentissä keskiviikkona. Tätä ennen Halonen oli antanut varovaisen Nato-myönteisiä kannanottoja parin viikon ajan eri yhteyksissä. Oli hyvä, että istuva presidentti täsmensi kantansa, nyt kansalaisilla on selkeämpiä vaihtoehtoja.
Sunnuntaina ollaan tärkeän valinnan edessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti käyttää huomattavaa valtaa. Kansalaisten on päätettävä muun muassa siitä, tahdotaanko presidentin haastajaksi epävarma populisti ja haihattelija, vai linjassaan pysyvä, suoraryhtinen asiaosaaja.
Ehdokkaiden kantoja eri asioihin voi tutkia esimerkiksi täältä:
http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvmielip
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=2&Itemid=15
http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajatuksia/index.php
Kuitenkin, kun asiaa miettii, niin eihän kahdella viimeisellä otsikossa mainitulla asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! En ymmärrä ollenkaan, miksi Suomen turvallisuus pitäisi sitoa tuollaiseen erittäin epätodennäköiseen tulevaisuudenkuvaan (NATO:n eurooppalaistumiseen), eikä todelliseen turvan tarpeeseen. Onko kyse pelkästä varmanpäälle pelaamisesta ja äänestäjien nuoleskelusta? Tulen tähän myöhemmin.
Mitä haihatteluna pidetty NATO:n eurooppalaistuminen edes tarkoittaisi? Sitäkö, että USA ryhtyisi enenevässä määrin yksittäiseksi toimijaksi ilman liittolaistensa tukea, ja jättäisi Euroopan puolustuksen enemmän sen omille harteille? Tätä voidaan pitää epätoivottavana haihatteluna, joka viilentäisi transatlanttisia suhteita tai olisi oire suhteiden viilentymisestä.
Toisaalta se myös heikentäisi ratkaisevasti Natoa, eikä tällaisella kehityksellä voi olla mitään positiivisia vaikutuksia Suomeen. Toimisiko Niinistö presidenttinä esittämänsä agendan mukaisesti, ja pyrkisi USA:n aseman heikentämiseen NATO:ssa? Liittouman muiden jäsenten kuin USA:n aktiivisuus ja sotilaalliset voimavarat ovat sitä luokkaa, että on aiheellista kysyä, jättäytyisikö USA sivuun sotilaallisesta yhteistyöstä, jossa sillä ei ole toimintaansa vastaavaa päätösvaltaa? Tätäkö Niinistö toivoo?
Niinistön turvallisuuspoliittinen linja on ollut uskomatonta soutamista ja huopaamista. Hän on ollut muutaman kuukauden sisään ainakin neljää mieltä Suomelle toivottavista turvallisuusratkaisuista. Kampanjansa aluksi Niinistö ilmoitti, ettei hän kampanjansa aikana puhu NATO:sta, tai turvallisuuspolitiikastakaan pahemmin. Seuraavaksi hän vaati Euroopan Unionin sisäisiä turvallisuusjärjestelyjä. Jossain vaiheessa Niinistö totesi, että koska Unionin piirissä ollaan takalukossa turvallisuusasioissa, joten nyt olisi (kuitenkin) aika puhua Natosta. Itseasiassa mitään muutosta tilanteessa ei kampanjan alkuun verrattuna ollut tapahtunut. Muutama viikko sitten Niinistö ilmoitti kannattavansa NATO-jäsenyyttä, mutta tämän lausuntonsa hän, ilmeisesti jonkin avustajansa suosituksesta, muutti nopeasti muotoon, että Nato-jäsenyyttä pitää hakea, jos Nato eurooppalaistuu. Yhteenvetona: aivan uskomatonta vekslaamista ilman mitään muuta syytä kuin se, että tyhjänpuhumisella saataisiin ilmaista palstatilaa.
Huomattavasti järkevämpää on sitoa NATO-jäsenyys Suomen turvallisuustilanteeseen ja liittolaisten tarpeeseen. Matti Vanhanen on sanonut, että NATO-jäsenyyttä tulee hakea, jos Suomen turvallisuustilanne heikkenee. Tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta. Tämä on selvä näkemys, joka on säilynyt samana koko kampanjan ajan, itseasiassa jo kauan ennen kampanjan alkua mielipide oli sama. Ei liittoutumista pidä sitoa siihen, kuinka "söpöltä" liittouma näyttää.
Halonen taas on ilmoittanut kannakseen "EI NATOLLE" (ilmeisesti kaikissa olosuhteissa, koska presidentti ei täsmentänyt kantaansa) MTV:n vaalitentissä keskiviikkona. Tätä ennen Halonen oli antanut varovaisen Nato-myönteisiä kannanottoja parin viikon ajan eri yhteyksissä. Oli hyvä, että istuva presidentti täsmensi kantansa, nyt kansalaisilla on selkeämpiä vaihtoehtoja.
Sunnuntaina ollaan tärkeän valinnan edessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentti käyttää huomattavaa valtaa. Kansalaisten on päätettävä muun muassa siitä, tahdotaanko presidentin haastajaksi epävarma populisti ja haihattelija, vai linjassaan pysyvä, suoraryhtinen asiaosaaja.
Ehdokkaiden kantoja eri asioihin voi tutkia esimerkiksi täältä:
http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvmielip
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=2&Itemid=15
http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajatuksia/index.php
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksi et listannut muiden ehdokkaiden kantoja ja linkkejä?
Näiden kolmen ehdokkaan johdatuksella tulemme menemään natoon jokatapauksessa. Halonen osaa salaa hivuttautumisen taktiikan, samoin Vanhanen. Niinistö sentään kertoo minkätyyppistä ja mitä aikoo.
Soini on eu ja nato -kriittisen Suomalaisen kansalaisen valinta.
Tästä löytyy vastauksia ja mielipiteitä useisiin muihinkin kysymyksiin:
http://www.perussuomalaiset.fi/presidenttiehdokas/timosoini/presidenttiehdokas/kysysoinilta.html
Pitkä kirjoitus, jonka tarkoitus on asettaa kyseenalaiseksi Sauli Niinistön tarkoitusperät ja asiantutemus.
Sauli Niinistö on ehdokkaista ainoa jonka ei tarvitse mitata kansansuosiotaan missään seuraavissa vaaleissa presidentinvaalien jälkeen. Hänellä on siis vapaat kädet puhua asioista niin kuin ne ovat. Halonen ja VAnhanen koettavat hämärtää keskustelua ja vastata niin, ettei kansa ymmärtäisi mitä on tapahtumassa. Virallisesti ovat Natoa vastaan, mutta viemässä siihen pienin siirroin.
Sauli Niinistö on perillä Euroopassa käytävästä keskustelusta ja mitä kehitystä ollaan EU:n tasolla edistämässä.
On aika lyhytnäköistä idealismia ajatella, että kun turvallisuus on uhattuna, liittoudutaan. Kannattaa muistaa miten kävi Suomen Talvisodassa, eipä tullut kukaan avuksi.
Mielestäni ainoa, joka on kierrellyt, on ollut Niinistö. Jos Niinistö kannattaa NATO-jäsenyyttä ilman ehtoja, miksi hän ei sano niin? Ennemmin luotan ehdokkaan omiin kannanottoihin mielipiteistään kuitenkin. Miksi hän puhuu Naton eurooppalaistumisesta edellytyksenä jäsenyydelle? Sehän on paljon vaarellisempi tilanne kuin Vanhasen esittämä (liittoudutaan turvallisuustarpeen mukaan), jos tällaista hatusta vedettyä lisävaatimusta aletaan pitää johtolinjana. Tämä oli kirjoitukseni pointti.
Jos NATO-jäsenyyttä pitää muita teemoja tärkeämpänä, silloin valinta on selvästi Henrik Lax, joka ei esitä eurooppalaistumisen vaatimusta jäsenyydelle, vaan ehdottaa välitöntä liittoutumista.
Eihän sitä liittoutumista tappiin asti tarvitse odottaa. Kuten Vanhanen mielipidesivuillaan toteaa, nopea liittyminen on mahdollinen, jos turvallisuusuhka ilmenee.
Kukahan se vapaaehtoisesti alkaisi liittoutumaan sellaisen maan kanssa jota sota uhkaa? Suomella ei ole öljyä eikä muutakaan muita maita kiinnostavaa. On mielestäni aika yksikertaista odottaa sellaista ihmettä.
Niinistö on ainoa realisti, hän on pohtinut asiaa yksityiskohdittain ja on selvillä siitä kehityksestä mitä on meneillään Euroopassa. Siitä se eurooppalaisempi -määrittely. Suomella täytyy olla joku oma visio siitä millaisilla ehdoilla liitytään jos liitytään ja jos ehdot täyttyvät on hyvä liittyä. Ilman omaa visiota muut vievät minne haluavat, omilla ehdoillaan.
"Kuten Vanhanen mielipidesivuillaan toteaa, nopea liittyminen on mahdollinen, jos turvallisuusuhka ilmenee."
Huhhuh, mikä sotku. Tämä on sitä hiljalleen hivuttautumista, jota Halonen-Vanhanen -linja vetää.
Savun noustessa et enää palovakuutusta kotiisi saa.
Halosen lupaus "ei natolle" ja Lipposen lupaus "elintarvikevirasto tulee" kuuluvat samaan sarjaan eli epätoivoisia viimehetken kusetuksia
eurooppalaistuu. Merkkejä ovat
1) EU:n omat nopean toiminnan kriisinhallintajoukot
2) USA:n sotilaiden huomattava väheneminen euroopasta
3) EU:n puollustusyhteistyön tiivistäminen (EU:n turvatakuut) joita eilen Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP kiirehti
4) EU/Nato -maiden tarkoitus ottaa enempi vastuuta euroopan puollustuksesta, joka on muuten USA:kin toive.
Niinistö sanoi kuten Solana, enempi eurooppaa, ei silti vähempi amerikkaa. Tähän suuntaan ollaan menossa. Kyllä Niinistön aikana USA-suhteet olisivat paremmassa kunnossa kuin nyt. Hän kun suhtautuu positiivisesti ja avoimesti ja ilman vanhaa vasemmistolaista asenteellisuutta USA:han.
Pitää muistaa, että liittoutuminen silloin, kun Suomen turvallisuustilanne heikkenee, voi olla myöhäistä. Liittoutuminen vahvistaa puollustuksen uskottavuutta ja ehkäisee maata joutumasta poliittisen painostuksen kohteeksi, mitä liittoutumattomuus ja heikko armeija edesauttavat.
Ja kuten Niinistö sanoi, "liittoutumisella rakennetaan rauhaa, ei sotaa."
Yksi noistamerkeistä liittyy eurooppalaisten konservatiivipuolueiden (vähemmistössä parlamentissa) toiveisiin EU:n toiminnan tulevasta suunnasta, yksi Naton ulkopuoliseen toimintaan ja kaksi rautaesiripun poistumisesta. Kuitenkin Naton operatiivinen toiminta säilyy USA-johtoisena merten takana ja Euroopan ulkopuolella, missä Balkania lukuunottamatta kaikki NATO:n sotilasoperaatiot on tähän asti suoritettu. Jos tämä menisi "eurooppalaistumisesta", olisi kyseessä melkoinen vedätys.
Pitää lisäksi muistaa, että nyt ei ole vuosi -39. Olemme tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ja EU:n jäseniä. On varmasti mahdollista reagoida ajallaan jos siihen on tarve.
En katsonut Mtv:n tenttiä, Tarja ei kyllä kantaansa Ylen tentissä noin selvästi sanonut tortaina.Sanoi olevansa eduskunnan tekemän päätöksen takana, päätös joka voi kylläkin muuttua seuraavan 6 vuoden aikana!
Ennen mainostaukoa keskusteltiin NRF:stä ja pienpuolueiden ehdokkaat naureskelivat, että näin se Nato-takki vaan kääntyy Halosellakin suorassa lähetyksessä, ja heti mainostauon päätyttyä Halonen korjasi, että hänen kantansa Natoon on selvä ei.
En sitten tiedä, kuinka paljon presidentin lausuntoihin voi luottaa, jos ne ovatkin hermostuksissaan annettuja, tai kysymys on esitetty vääränä päivänä tms.. ;)
Kiitos mielipiteistä ja uusista näkökulmista. Illalla takaisin.