HYVINVOINTIVALTIOSTA PAHOINVOINTIVALTIOKSI 08.12.05
Asia: Tiedote 08.12.2005, julkaisuvapaa
Valokuvia: www.artolahti.com
Lähettäjä: Professori Arto Lahti Presidentiksi -kansalaisliike
Lisätiedot: www.artolahti.com, Email
Puolue-ehdokkaat korostavat kantanaan hyvinvointivaltiota. Mikä on se
uhka, jota vastaan hyvinvointivaltiota pitää aktiivisesti
puolustautua? Suoraan tai epäsuorasti nousee esiin ulkoinen uhka ja
silloin lähinnä globalisaatio. Toisaalta halutaan korostaa sitä, että
Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Miten tämä ristiriita
selittyy?
Suomi onkin sisäisesti haavoittuva. Meitä uhkaavat omat sisäsyntyiset
ongelmamme. Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, kun
mitataan avointa lahjontaa. Sen sijaan Suomessa on kaikkialle ulottuva
puoluevalta ja tämän seurauksena 150 000 – 200 000 poliittista
virkamiestä tai toimenhaltijaa kuluttamassa veronmaksajien varoja.
Näiden vuosikustannus on 15 - 20 miljardia euroa.
Puoluevalta on selittäjä sille, että hyvinvointivaltio on muuttunut
pahoinvointivaltioksi ja erityisesti suuret ikäluokat (vuosien 1945-49
välillä noin 0.5 miljoonaa) ovat joutuneet romahtaneen
hyvinvointiyhteiskunnan uhreiksi, kiitos poliitikkojen 1990-luvun
päätösten.
1990-luvun pankkikriisissä kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä,
että tuetaan pankkeja "ilman ehtoja", ja siten sallittiin puolen
miljoonan työpaikan katoaminen lopullisesti.
Suurista ikäluokista tällä hetkellä on jäljellä 80 prosenttia.
Työkyvyttömänä on 45 000. Selkävaivat ja korkea verenpaine ovat
yleisiä. Vaikea masennus on kohdannut 37 000 ihmistä. Rauhoittavia
lääkkeitä saa 20 000. Paljon käytetty yleislääkitys on alkoholi.
1990-luvun kriisin tuloksena kymmeniä tuhansia on velkavankeudessa ja
tuhannet ovat tehneet itsemurhan.
1990-luvulla työelämään syntyi rinnakkainen riskien kasautuma eli ns.
uuden talouden yrittäjät ja henkilöstö. Uuden talouden luovat
työtehtävät ovat erityisen vaativia pienyrityksissä, joissa yksilön
vastuu sosiaalisesti ja taloudellisesti on laaja. Riskinä on se, että
nykyinen uutta taloutta rakentava ikäluokka joutuu yhtä koville kuin
suuret ikäluokat, mikä johtaa ennenaikaiseen työkyvyn alenemiseen.
Mitä sinänsä toivottavasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on
jäljellä? Siitä on jäljellä kaikki parhaat ainekset poliitikoilla
itsellään ja poliittisilla virkamiehillä. Heillä on reaalisia
etuoikeuksia palveluihin ja hyvä palkka.
Globaalitalouden voittajilla on yksityispuolella syytä tyytyväisyyteen
ja oikeus siihen. Syrjäytyneet, opiskelijat, lapsiperheet,
eläkeläiset, sairaat ovat yhteiskunnan "paarialuokkaa". Olen ainoa
presidenttiehdokas, joka korttien keräyksen yhteydessä kuunteli heidän
ongelmiaan ja olen valmis kuuntelemaan myös presidenttinä.
Asia: Tiedote 08.12.2005, julkaisuvapaa
Valokuvia: www.artolahti.com
Lähettäjä: Professori Arto Lahti Presidentiksi -kansalaisliike
Lisätiedot: www.artolahti.com, Email
Puolue-ehdokkaat korostavat kantanaan hyvinvointivaltiota. Mikä on se
uhka, jota vastaan hyvinvointivaltiota pitää aktiivisesti
puolustautua? Suoraan tai epäsuorasti nousee esiin ulkoinen uhka ja
silloin lähinnä globalisaatio. Toisaalta halutaan korostaa sitä, että
Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Miten tämä ristiriita
selittyy?
Suomi onkin sisäisesti haavoittuva. Meitä uhkaavat omat sisäsyntyiset
ongelmamme. Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, kun
mitataan avointa lahjontaa. Sen sijaan Suomessa on kaikkialle ulottuva
puoluevalta ja tämän seurauksena 150 000 – 200 000 poliittista
virkamiestä tai toimenhaltijaa kuluttamassa veronmaksajien varoja.
Näiden vuosikustannus on 15 - 20 miljardia euroa.
Puoluevalta on selittäjä sille, että hyvinvointivaltio on muuttunut
pahoinvointivaltioksi ja erityisesti suuret ikäluokat (vuosien 1945-49
välillä noin 0.5 miljoonaa) ovat joutuneet romahtaneen
hyvinvointiyhteiskunnan uhreiksi, kiitos poliitikkojen 1990-luvun
päätösten.
1990-luvun pankkikriisissä kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä,
että tuetaan pankkeja "ilman ehtoja", ja siten sallittiin puolen
miljoonan työpaikan katoaminen lopullisesti.
Suurista ikäluokista tällä hetkellä on jäljellä 80 prosenttia.
Työkyvyttömänä on 45 000. Selkävaivat ja korkea verenpaine ovat
yleisiä. Vaikea masennus on kohdannut 37 000 ihmistä. Rauhoittavia
lääkkeitä saa 20 000. Paljon käytetty yleislääkitys on alkoholi.
1990-luvun kriisin tuloksena kymmeniä tuhansia on velkavankeudessa ja
tuhannet ovat tehneet itsemurhan.
1990-luvulla työelämään syntyi rinnakkainen riskien kasautuma eli ns.
uuden talouden yrittäjät ja henkilöstö. Uuden talouden luovat
työtehtävät ovat erityisen vaativia pienyrityksissä, joissa yksilön
vastuu sosiaalisesti ja taloudellisesti on laaja. Riskinä on se, että
nykyinen uutta taloutta rakentava ikäluokka joutuu yhtä koville kuin
suuret ikäluokat, mikä johtaa ennenaikaiseen työkyvyn alenemiseen.
Mitä sinänsä toivottavasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on
jäljellä? Siitä on jäljellä kaikki parhaat ainekset poliitikoilla
itsellään ja poliittisilla virkamiehillä. Heillä on reaalisia
etuoikeuksia palveluihin ja hyvä palkka.
Globaalitalouden voittajilla on yksityispuolella syytä tyytyväisyyteen
ja oikeus siihen. Syrjäytyneet, opiskelijat, lapsiperheet,
eläkeläiset, sairaat ovat yhteiskunnan "paarialuokkaa". Olen ainoa
presidenttiehdokas, joka korttien keräyksen yhteydessä kuunteli heidän
ongelmiaan ja olen valmis kuuntelemaan myös presidenttinä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.