Mätä ja läpi-korruptoitunut valtakone
Suomessa ei korruptiota:
Korruption sanotaan vaikuttavan BKT:hen. Paljonko korruptio syö
Suomen
BKT:tä?
**************************************
Matti Vanhanen: Sinun pitäisi jo nousta ylös hallituskumppanin
virittämästä ansasta. Kaikki se "paha" mitä hallitus
tekee, esitellään
mediassa kriitisesti ja luetaan pääministeri Matti Vanhasen
hallituksen viaksi.
MUTTA;
Lähes kaikki muu julkisuus hallituksesta on mediassa pääosin
SDP-ministereitten kloorian kritiikitöntä esittelyä. He
toimivat,
vaihtavat, kierrättävät ovat puuhakkaita, ja
keskivertokansalle on
luotu kuva jossa hallituksen todella toimiva osakas on SDP, mutta sen
"pahis" Matti Vanhanen ja Keskusta.
Valtaan ja sen käyttöön perustuva lahjonta:
***********************************
KOKOOMUS,SDP-SAK:n mediassa hankkima valta perustuu lahjontaan. Sitä
esiintyy kahdessa tärkeimmässä muodossa:
1. Poliittista se on kun SDP-SAK:n linjalla olevat usean valtakunnanmedian toveritoimitukset lahjoittavat SDP:lle runsain
määrin
-TV-aikaa,
-palstamillimetrejä,
-kuvapintoja,
-etusivuja,
-lööppejä
lukuisissa medioissa KOKOOMUS,SDP-SAK:n myönteiselle usein ylilyövästi
kehuvalle, kritiikittömälle informaatiolle.
Medialinjalla vakavaa korruptiota tapahtuu myös silloin kun
toveritoimitukset käytävät mediaa SDP:n hyväksi
hyökkäämällä mediassa
SDP:n vastustajien kimppuun. Myös niin sanottu "kuoliaaksi
vaikeneminen" on osa median tuottamaa korruptiota.
Keskusta on pääkohde
******************
Julkisella teilaamisella tai ainakin sen jatkuvilla yrityksillä
ovat
kovia kokemuksia saaneet Matti Vanhanen ja Tanja Karpella, samoin
Keskustan ministeriryhmällä ja koko puolueella on runsasti
kokemuksia
aiheesta. Tunnettua onkin, että Keskusta johto ja puolue saa
kielteistä vääristeltyä julkisuutta kiusallisen runsaasti
useissa
medioissa jatkuvina sarjoina.
2. Poliittinen ryhmittymä korruptoi mediaa;
Esimerkkinä SanomaWsoy – SDP-SAK:n yhteistyö
Poliittinen ryhmittymä (SDP-SAK) lahjoo mediaa sallimalla sen
toimia
monopolia muistuttavassa tilassa, mediamaailman oligarkin tavoin.
Mediatalo saa käsitellä mielin määrin kilpailijoitaan
ylivoimaisena
vallankäyttäjänä kovinkin ottein, kuten "Erkkolan" tavat
tunnetaan. Se
levittää lonkeroitaan tarvittaessa "verisesti" edeten niin
mediamaailmassa kuin jo kaikkialla näkyvänä maan kattavana
ilmiönä.
Sen kasvun ja monopolin vahvistamisen rajattoman vallan ja jatkumon
takaa sitä suosiva poliittinen ryhmittymä SDP-SAK, joka
estää kaiken
sellaisen lainsäädännön valmistelunkin, kuten
anti-trustilain,
monopolien purkamisen tai muodostumisen estävien lakien, jollaista
maassamme olisi kipeästi kaivattu jo heti sodanjälkeisestä
ajoista
alkaen, sodan jaloista toipumisen lähdettyä käyntiin 1950
luvulla.
Vielä 1960 -luvulla eduskunnassa oli vallalla käsitys
media-jättiläiseksi kehittyvän Sanoma Oy:n uhkaavan vaaran
todellisuudesta, sillä tuolloin säädettiin lehdistötuki,
jolla
pyrittiin estämään "Erkkolan" aiheuttamia lehtikuolemia. Jo
tuolloin
ymmärrettiin että monopolia tavoitteleva media-talo pystyy
taloudellisesti ylivoimaiseksi kehittyessään pian tappamaan
ympäristöstään muun mediatarjonnan ja näin se saattaa
vakavasti
vaikuttaa yleisölle suunnattavan informaation laatuun
määrään, ja
ominaisuuksiin.
"Lehdistötuki" jäi torsoksi eikä sitä sitten yksikään
puolue
modernisoinut, vaan tilanne ajautui 1980 -luvunalun päiviin
tultaessa
nykyisen taloudellisen ja poliittisen korruptoituneen yhteistyön
uomiinsa.
Tuolloin kaiketi tuumittiin Erkkolassa että "raha ei
haise" ja niin
mediatalossa heitettiin roskakoriin turhat haihattelut neljännen
valtiomahdin vastuullisesta ja kunniakkaasti roolista olla
lehtimiehenä se valtaapitävien rakkikoira, jota pelätään
ja joka pitää
huolen yhteiskunnan laillisen menon kehittymisestä. Tämä
tapa päättyi
Erkkolassa ja poliittisten toimitusten päätteet vedettiin
Hakaniemeen
jossa saumaton yhteistyön SDP:n kanssa lähti käyntiin.
Niin sitten Sanoma Oy päätti uransa kunniakkaana itsenäisenä
lehtitalona, myydessään "sielunsa" sosialismukselle.
Sittemmin se on
pitävin näytöin saanut kaikki tahot ympäristössään,
jopa maan rajojen
ulkopuolella vakuuttumaan että se teki kannattavan kaupan
ryhtyessään
itse osaksi poliitista valtiomahtia, osaksi SDP-SAK:n
ulkoparlamentaarista linjaa ja väkivaltyakonetta.
3. Poliittiskaupallisen ja raa'an yleisen hyödyn korruptio
**********************************************
Tässä yleisen ja laajalti käytetyn lahjonnan muodossa
esiintyy
esimerkkinä Ulf Sundqvist, (SDP:n entinen puheenjohtaja 1991-1993)
ja
hänelle konsultointien kautta järjestetty korruptoitunut
maksukyky,
jonka avulla hän huomattavan nopeasti kokosi tarvittavat varat
joilla
maksoi velkansa yhteiskunnalle. Kuten muistetaan oli KKO
(presidenttinä O. Heinonen, stallari-toveri hyvältä
1970-luvulta) jo
kohtuullistanut Uffelle tuomittua 20.000.000 markan korvausta puoleen,
ja jonka sitten pääministeri P. Lipposen valtion kassasta (noin
8.000.000 markkaa, 1987) siirretyillä varoilla keventämät
korvaukset
Uffe laittoi pikavauhdilla maksuun, ( noin 2.000.000 markkaa, josta
sai vielä takakäteen "lahjaksi" merkittävän
henkilökohtaisen
veronpalautuksen.
(klipsi on lainaus "Skuuppi"-mediasta 28.9.)
Suomessa "lahjonta" onkin myös tässä muodossa kirjattu
laillisesti.
Ainahan voi ostaa konsultointia ja aina voi jakaa optioita. Maata saa
eräät halvalla ja toiset maksaa siitä maltaita. Urakat tekee
sukulainen ja sitä rataa. Suomessa on varsin paljon
"palkkiovirkoja."
(tuorein ylimmän tason palkkiovirka, Halosen suorittama nimitys
SP:ssä, pääjohtaja Erkki Liikanen, SDP..; Konsultoinneista
mainittavia
olivat Uffen saamat "keikat" lähes kaikilta
valtiojohtoisilta tai
osakkuusyrityksiltä, kuten Neste, 50.000 markkaa, Kemira..
Rautaruukki, jne…)
Suomessa ei korruptiota:
Korruption sanotaan vaikuttavan BKT:hen. Paljonko korruptio syö
Suomen
BKT:tä?
**************************************
Matti Vanhanen: Sinun pitäisi jo nousta ylös hallituskumppanin
virittämästä ansasta. Kaikki se "paha" mitä hallitus
tekee, esitellään
mediassa kriitisesti ja luetaan pääministeri Matti Vanhasen
hallituksen viaksi.
MUTTA;
Lähes kaikki muu julkisuus hallituksesta on mediassa pääosin
SDP-ministereitten kloorian kritiikitöntä esittelyä. He
toimivat,
vaihtavat, kierrättävät ovat puuhakkaita, ja
keskivertokansalle on
luotu kuva jossa hallituksen todella toimiva osakas on SDP, mutta sen
"pahis" Matti Vanhanen ja Keskusta.
Valtaan ja sen käyttöön perustuva lahjonta:
***********************************
KOKOOMUS,SDP-SAK:n mediassa hankkima valta perustuu lahjontaan. Sitä
esiintyy kahdessa tärkeimmässä muodossa:
1. Poliittista se on kun SDP-SAK:n linjalla olevat usean valtakunnanmedian toveritoimitukset lahjoittavat SDP:lle runsain
määrin
-TV-aikaa,
-palstamillimetrejä,
-kuvapintoja,
-etusivuja,
-lööppejä
lukuisissa medioissa KOKOOMUS,SDP-SAK:n myönteiselle usein ylilyövästi
kehuvalle, kritiikittömälle informaatiolle.
Medialinjalla vakavaa korruptiota tapahtuu myös silloin kun
toveritoimitukset käytävät mediaa SDP:n hyväksi
hyökkäämällä mediassa
SDP:n vastustajien kimppuun. Myös niin sanottu "kuoliaaksi
vaikeneminen" on osa median tuottamaa korruptiota.
Keskusta on pääkohde
******************
Julkisella teilaamisella tai ainakin sen jatkuvilla yrityksillä
ovat
kovia kokemuksia saaneet Matti Vanhanen ja Tanja Karpella, samoin
Keskustan ministeriryhmällä ja koko puolueella on runsasti
kokemuksia
aiheesta. Tunnettua onkin, että Keskusta johto ja puolue saa
kielteistä vääristeltyä julkisuutta kiusallisen runsaasti
useissa
medioissa jatkuvina sarjoina.
2. Poliittinen ryhmittymä korruptoi mediaa;
Esimerkkinä SanomaWsoy – SDP-SAK:n yhteistyö
Poliittinen ryhmittymä (SDP-SAK) lahjoo mediaa sallimalla sen
toimia
monopolia muistuttavassa tilassa, mediamaailman oligarkin tavoin.
Mediatalo saa käsitellä mielin määrin kilpailijoitaan
ylivoimaisena
vallankäyttäjänä kovinkin ottein, kuten "Erkkolan" tavat
tunnetaan. Se
levittää lonkeroitaan tarvittaessa "verisesti" edeten niin
mediamaailmassa kuin jo kaikkialla näkyvänä maan kattavana
ilmiönä.
Sen kasvun ja monopolin vahvistamisen rajattoman vallan ja jatkumon
takaa sitä suosiva poliittinen ryhmittymä SDP-SAK, joka
estää kaiken
sellaisen lainsäädännön valmistelunkin, kuten
anti-trustilain,
monopolien purkamisen tai muodostumisen estävien lakien, jollaista
maassamme olisi kipeästi kaivattu jo heti sodanjälkeisestä
ajoista
alkaen, sodan jaloista toipumisen lähdettyä käyntiin 1950
luvulla.
Vielä 1960 -luvulla eduskunnassa oli vallalla käsitys
media-jättiläiseksi kehittyvän Sanoma Oy:n uhkaavan vaaran
todellisuudesta, sillä tuolloin säädettiin lehdistötuki,
jolla
pyrittiin estämään "Erkkolan" aiheuttamia lehtikuolemia. Jo
tuolloin
ymmärrettiin että monopolia tavoitteleva media-talo pystyy
taloudellisesti ylivoimaiseksi kehittyessään pian tappamaan
ympäristöstään muun mediatarjonnan ja näin se saattaa
vakavasti
vaikuttaa yleisölle suunnattavan informaation laatuun
määrään, ja
ominaisuuksiin.
"Lehdistötuki" jäi torsoksi eikä sitä sitten yksikään
puolue
modernisoinut, vaan tilanne ajautui 1980 -luvunalun päiviin
tultaessa
nykyisen taloudellisen ja poliittisen korruptoituneen yhteistyön
uomiinsa.
Tuolloin kaiketi tuumittiin Erkkolassa että "raha ei
haise" ja niin
mediatalossa heitettiin roskakoriin turhat haihattelut neljännen
valtiomahdin vastuullisesta ja kunniakkaasti roolista olla
lehtimiehenä se valtaapitävien rakkikoira, jota pelätään
ja joka pitää
huolen yhteiskunnan laillisen menon kehittymisestä. Tämä
tapa päättyi
Erkkolassa ja poliittisten toimitusten päätteet vedettiin
Hakaniemeen
jossa saumaton yhteistyön SDP:n kanssa lähti käyntiin.
Niin sitten Sanoma Oy päätti uransa kunniakkaana itsenäisenä
lehtitalona, myydessään "sielunsa" sosialismukselle.
Sittemmin se on
pitävin näytöin saanut kaikki tahot ympäristössään,
jopa maan rajojen
ulkopuolella vakuuttumaan että se teki kannattavan kaupan
ryhtyessään
itse osaksi poliitista valtiomahtia, osaksi SDP-SAK:n
ulkoparlamentaarista linjaa ja väkivaltyakonetta.
3. Poliittiskaupallisen ja raa'an yleisen hyödyn korruptio
**********************************************
Tässä yleisen ja laajalti käytetyn lahjonnan muodossa
esiintyy
esimerkkinä Ulf Sundqvist, (SDP:n entinen puheenjohtaja 1991-1993)
ja
hänelle konsultointien kautta järjestetty korruptoitunut
maksukyky,
jonka avulla hän huomattavan nopeasti kokosi tarvittavat varat
joilla
maksoi velkansa yhteiskunnalle. Kuten muistetaan oli KKO
(presidenttinä O. Heinonen, stallari-toveri hyvältä
1970-luvulta) jo
kohtuullistanut Uffelle tuomittua 20.000.000 markan korvausta puoleen,
ja jonka sitten pääministeri P. Lipposen valtion kassasta (noin
8.000.000 markkaa, 1987) siirretyillä varoilla keventämät
korvaukset
Uffe laittoi pikavauhdilla maksuun, ( noin 2.000.000 markkaa, josta
sai vielä takakäteen "lahjaksi" merkittävän
henkilökohtaisen
veronpalautuksen.
(klipsi on lainaus "Skuuppi"-mediasta 28.9.)
Suomessa "lahjonta" onkin myös tässä muodossa kirjattu
laillisesti.
Ainahan voi ostaa konsultointia ja aina voi jakaa optioita. Maata saa
eräät halvalla ja toiset maksaa siitä maltaita. Urakat tekee
sukulainen ja sitä rataa. Suomessa on varsin paljon
"palkkiovirkoja."
(tuorein ylimmän tason palkkiovirka, Halosen suorittama nimitys
SP:ssä, pääjohtaja Erkki Liikanen, SDP..; Konsultoinneista
mainittavia
olivat Uffen saamat "keikat" lähes kaikilta
valtiojohtoisilta tai
osakkuusyrityksiltä, kuten Neste, 50.000 markkaa, Kemira..
Rautaruukki, jne…)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.