Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    On se kummallista

    kuinka minulla on tunne, että ihastukseni kärsii samalla tavalla kuin minä.Minä tiedän, että sinä ihana ihastukseni tunnet kiinnostusta minua kohtaan. Näen sen katseistasi. Menen aivan hyytelöksi joka kerta kun katseemme kiinnittyvät toisiinsa.Siitä ei voi erehtyä.Molemminpuolista on aivan varmasti.Mutta mutta, kumpikaan ei uskalla tehdä sitä aloitetta, että tää juttu etenis.On tiettyjä suuriakin järkisyitä, ettei pitäis jatkaa. Mutta kun en voi tunteilleni mitään.Elämäni mies asuu liian kaukana musta ja mun elämästä.Tyydynkö kohtaloon ja kärsin, vai tönäisenkö häntä ja sanon helkkari et sa tajuu.Sua vaan tässä haikailen ja odotan et kohtalo puuttuis jotenkin peliin.Tai tee sinä ihastukseni jotain,jooko.:)
    61324
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    ..outoa suorastaan..

    Äänestä

    • vaikka voihan olla et puolen vuoden päästä tuntuu toisenlaiselta, mut mitä me tehdään siihen asti,nyyh. Isken yhä uudelleen päätä seinään.

      Äänestä

    Ei muuta kun kysyt vaan suoraan haluaisiko hän tavata? Ei sun tarvii mitään tunne plaa plaa plaa läppää alkaa heittää vielä tossa vaiheessa. Tehokasta ja yksinkertaista. Ei tarvii syvimpiä tuntojaan paljastaa, mutta kyllä se silti tajuaa että olet kiinnostunut.

    Äänestä

    joku täältä tekemään aloite jos ei voit kirjoittaa sen ihmisten nimet ja oma alku kirjaimet. muuten ei ketään tiedä ketä sää tarkoitat.

    Äänestä

    Muutan ihan kohta sinne. En tiedä elämäsi miehistä, mutta tiedän elämäni naisesta...

    Äänestä

    on täsmälleen kuin minun kynästä.Voisit olla nainen jolle haluaisin tunteistani kertoa?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    -tunnetila- kirjoitti:

    kuinka minulla on tunne, että ihastukseni kärsii samalla tavalla kuin minä.Minä tiedän, että sinä ihana ihastukseni tunnet kiinnostusta minua kohtaan. Näen sen katseistasi. Menen aivan hyytelöksi joka kerta kun katseemme kiinnittyvät toisiinsa.Siitä ei voi erehtyä.Molemminpuolista on aivan varmasti.Mutta mutta, kumpikaan ei uskalla tehdä sitä aloitetta, että tää juttu etenis.On tiettyjä suuriakin järkisyitä, ettei pitäis jatkaa. Mutta kun en voi tunteilleni mitään.Elämäni mies asuu liian kaukana musta ja mun elämästä.Tyydynkö kohtaloon ja kärsin, vai tönäisenkö häntä ja sanon helkkari et sa tajuu.Sua vaan tässä haikailen ja odotan et kohtalo puuttuis jotenkin peliin.Tai tee sinä ihastukseni jotain,jooko.:)

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu