Mistä saisi lisää tietoa minimienergia- ja passiivitaloista? Siis suunnittelu, materiaalit, rakennustarvikkeet, mitoitus jne. Ne ovat niitä taloja, joista täällä keskusteltiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000013184320
Onko Suomessa jo tarjolla jotakin aiheesta, vai pitääkö neuvoja ja tarvikkeita etsiä ulkomailta?
Linkit mm. aikaisemmasa keskustelussa vilahtaneeseen rakennustapaan ja Saksalaiseen elementtiin olisivat kiinnostavia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000013184320
Onko Suomessa jo tarjolla jotakin aiheesta, vai pitääkö neuvoja ja tarvikkeita etsiä ulkomailta?
Linkit mm. aikaisemmasa keskustelussa vilahtaneeseen rakennustapaan ja Saksalaiseen elementtiin olisivat kiinnostavia.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eiköhän "matalaenergiatalo" ole sama asia. Ei tarvinne mitään ihmeellistä. Mars rautakauppaan.
Minulla on käsitys, että minimienergia- ja passiivitalot ovat matalaenergiatalojen "seuraava sukupolvi".
Passiivitalollahan tarkoitetaan taloa, jossa ei enää tarvita lainkaan erillistä lämmitysjärjestelmää, ja tällaisen rakentamiseen liittyvää tekniikkaa ja tietoa yritän tässä metsästää. Saako Suomesta näitä Euroopassa käytettyjä tarvikkeita?
Suomessa ja ainakaan täällä pohjoisessa ei passiiviajatus varmana onnistu nykytempuilla, mutta jos tarvikkeita ja ohjeita olisi saatavilla, niin saisi ainakin hyvin eristetyn talon...
Täten kiellän keskustelun taloista, jotka eivät kuluta energiaa!! Valtion verotulot ovat vaarassa ja se on PAHA PAHA asia!! MLP, ILP, LTO, eristeet ja muut säästöyritykset on pantava VUOSITTAISELLE rangaistusverolle!!
Tiedätkö niiden passiivitalojen U-arvoja?
Mutta lämmönkulutus mahtaa olla täällä moninkertainen joten se passiivisuus on sitten vähän niin ja näin. Eikä esim. kivilattioita kestä olla ainoatakaan (tulee ylilämpö).
Erään Ruotsalaisen talon esitteessä mainitaan
Seinä U = 0.1
Katto U = 0.08
Lattia U = 0.09
Ikkunta U = 0.85 (Mahtava ero seiniin verrattuna!))
Ovet U = 0.8
Talossa on vastavirtakennolla varustettu LTO ja aurinkopaneelit katolla.
>Seinä U = 0.1
Edellyttää huikean paksua seinää. (esim. 450mm eristettä tai >1000mm siporexia).
Ikkunatkin pitänee olla normaalia isommat, ettei ikkunat näytä navetan paskaluukuilta ja siinä se hyöty menetetään !!
>Katto U = 0.08
50 cm eristeellä pääsee jo alle 0.1:n.
Paksummat ei maksane itseään ihmisiässä, etenkin jos valittu lämpöenergia on halpaa.
Huomattavaa on myös se että paksu yläpohjan eriste vie varastotilaa tai aiheuttaa painetta talon korkeuden kasvattamiselle & huomattavaa lisäkulua. (ei kannata!)
>Lattia U = 0.09
Onnistunee about 40cm EPS:llä. Tällöin koko talo on perustettava kuin kylmä rakennus.
Ei maksane kokonaisuutena itseään ihmisiässä, etenkin jos valittu lämpöenergia on halpaa.
>Ikkunta U = 0.85 (Mahtava ero seiniin verrattuna!))
Normaalin ikkunan U=1.1 .. 1.2 ei ole kamalan kaukana tuosta.
Suurempi säästö saataneen huolellisella ikkunoiden suunnan suunnittelulla. (lämpöä sisään läpäisevät ikkunat etelään & kevätaurinkoon ja lämpöä estävät ikkunat kesäaurinkoon)
Ja esim. talvipakkasöiksi ikkunan eteen laskettavalla (ulkopuolisella) lämpökaihtimella.
>Ovet U = 0.8
Suomessahan saa U=0.75 ovia. Mutta ovi on kulutushyödyke, sen eristävyydellä
ei siis ole taludellista merkitystä paljonkaan jos se samalla maksaa paljon enemmän.
>Talossa on vastavirtakennolla varustettu LTO
Pyöriväkennoisella päästään huomattavasti parempaan energiatalouteen oikeiden talvien tapauksessa.
>aurinkopaneelit katolla.
Suomessa on aikapaljon kuukausia jolloin aurinkopaneelien teho on riittämätön.
(pohjoissuomessa ne on melko hyödyttömät kokonaisuudessaan)
Sanoisin jotta kohtuullisella (normeja paremmalla) eristämisellä, hyvällä suunnittelulla, huolellisella asuinpaikan valinnalla ja
(jonkinlaisella) lämpöpumpulla ryyditettynä päästään optimiratkaisuun. Ja jos pienistä askareista tykkää, jotain puunsukuista (lisä)polttoainetta kehiin.
Juu, eristepaksuudet ovat lähes samat, kuin lukemassani:
http://www.ebd.lth.se/avd ebd/ main/Gothenburg/Folder_Lindas_SVE.pdf
Täältä löytyi jopa yksi sisäkuva:
http://www.husutanvarmesystem.se/intelligens/kund/sida.asp?site_id=1&sida=11
Seinien paksuus on kuin vanhasta kivitalosta.
Suuri osa säätöistä syntyy varmaan rakennusvaiheessa, kun taloon ei tarvitse asentaa minkäänlaisia lämmityspattereita, lattialämmityskaapeleita tai muuta lämmitystekniikkaa. Joten kun sellainen välttämättä Pohjois-Suomessa tarvitaan, niin säästöt eivät ehkä toteudukaan. Ja ne aurinkopaneelit voi todellakin unohtaa hyvällä omatunnolla....
että kivipintaiset / kovapintaiset lattiat vaativat lämmityksen jos haluaa että ne tuntuvat miellyttäviltä eli ei esim. koiria sisälle moisiin passiivitaloihin koska lattiapinnoitteet on pehmeitä
Tämä nyt menee vähän topicin ohi (niinkuin vähän muutkin kirjoittelut tässä ketjussa :-), mutta meillä ei tätä mainitsemaasi ongelmaa olisi. Ensinnäkin emäntä on perinteinen mattoja joka paikkaan laittava naisihminen. Ne lämmittävät. Ja toiseksi en itse ole kovin innostunut kivipinnoista juuri niiden kovuuden vuoksi - tulee helposti sirpaleita kun on tällaisia mämmikouria kuin minä ja lapset.
Olisi muuten hauska tietää onko näissä passiivitaloissa kuitenkin lattialämmitys kylppärissä ja mahdollisessa saunassa! Luulisi olevan?
mun mielestä "matalaenergia" nimikkeellä ja lämmityslaitteena on ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri takka.
Hienoa, että jossain tuollaista kehitellään ja viedään eteenpäin. Melkein hävettää olla näin ideaköyhän ja epäinnovatiivisen maan asukas. Tuossa Ruotsin linkissähän mainittiin tällaisen projektin tuovan mahtavia vientimahdollisuuksia ruotsalaisille yrityksille. Kun taas jos täällä suomessa joku päättäisi yrittää jotain erilaista, utta, niin aivan varmasti valtiovalta torpedoisi koko idean verottamalla/lakia muuttamalla. (syvä huokaus).
eikös niin
me suomalaiset ei tajuta mitään
Laskin oman taloni lämmitysenergian tarpeen ruotsalaisen passiivitalon eristemäärillä, ikkunoilla yms.
(230m2 talo on etelärinteessä ja suurimmat ikkunapinnat on suunnattu etelään yms)
mitoituspaikkakunta: Oulu
lämmitystehon tarve: 5.68kwh ilman lämmintä käyttövettä
lämmitysenergian tarve: 14730kwh ilman lämintä käyttövettä
Normitalolle...
lämmitystehon tarve: 11.94kwh ilman lämmintä käyttövettä
lämmitysenergian tarve: 31565kwh ilman lämmintä käyttövettä
Toisin sanoen. Lämmitystehon tarve putoaa vain puoleen.
Hukkanergiaa kotitalous tuottaa max noin 1000W teholla (hetkelliset tehot jaettuna vuorokauden ajalle, kivitalossa, totuus on tuota pienempi jos kyseessä on puutalo) ja -32 asteen pakkasessa tehontarve on siis milkein 6kw eli 5kw tarvitaan lisää lämmitystä jotta sisälämpö pysyisi 21 asteessa.
Ruåttalainen passiivienergiatalo EI TOIMI suomessa. Jonkinlainen lämmitys tarvitaan aina SUOMESSA.
Huom! Maalämmöllä päästään normitalossakin parempaan tulokseen kuin ruåtsalainen passiivitalo suomen pakkasessa.
Ruåtsalaiset käyttävät silmiinpistävän vähän kuumaa käyttövettä. Laskuissa vain 2000kwh vuodessa. Suomessa esim neljälle hengelle 3400kwh/a on kuulemma ehdoton minimi. Otin laskuihini omaa järjestelmää suunnitellessa 6000kwh/a varauksen lämpimälle käyttövedelle.
Tämä oli asiaa. Hyvin tehty!
Tätä nyt esitetyn passiivitalon riitämättömyyttä Suomen oloissa olen toki epäillyt aikaisemminkin, mutta nyt se tuli laskettua. Tietysti 50% tai 15 000 kWh vuosittainen säästökin paukkupakkasilla on mainitsemisen arvoinen asia, mutta passiivitalosta ei voi enää puhua.
Yhden passiivitalo on toisen matalaenergiatalo...
Ruåttalaisilla on aurinkopaneelit veden lämmitystä varten. Olisiko niiden tuottama energia jätetty pois laskuista?
Jos tarkaan lukee verkosta näiden talojen paikallista keskustelua, niin paljastuu, että itse asiassa niiden LTO-koneessa on sähköinen jälkilämmitysmahdollisuus... Sen käytön tarpeesta tai tarpeettomuudesta ei puhuta, mutta taloissa ON lämmitysjärjestelmä, joskin ehkä kaupanpäällisinä tullut.
Olemme rakentamassa matalaenergiataloa, johon olen ottanut osin mallia passiivitalon perusajatuksesta: lisätään eristystä - yksinkertaistetaan lämmitysjärjestelmää. Suomessa tämänsuuntaista ovat pohtineet mm. VTT:n Juhani Laine ja Mikko Saari.
Tässä meidän suomalaisessa muunnoksessamme märkätiloissa on lattialämmitys ja muualla ilmanvaihtolämmitys, ts. tuloilman lämmityksellä hoidetaan loppuosa lämmityksestä. Talo ei ole vielä valmis, joten systeemin toimivuutta en osaa sen tarkemmin kommentoida.
Yksi olennainen asia käytettäessä lämmönlähteitä, jotka ovat "missä sattuu" - kuten nyt esimerkiksi ihmiset, valaisimet, märkätilojen lattialämmityksen lämpö muihin tiloihin johtuneena jne. - on lämpötilojen tasaisuus. Tarkoitus on tietenkin, että lämpö jakautuu suht' tasaisesti ympäri huonetta eikä esim. "katossa 30, sohvan edessä lattialla 15" -tilannetta pääse tulemaan.
Jakaumasta olen koettanut hakea suunnittelun ja uskon tueksi käytännön esimerkkejä pikku kokeilla. Lopputuloksena voidaan todeta, että ellei esim. suoranaista vetoa ikkunanraosta tms. ole, lämpötilajakauman tasaisuus täyttää ainakin omat vaatimukseni.
Esimerkiksi tänä talvena pieni kerrostaloyksiömme on lämmennyt pelkästään kylppärin patterin ja ilmaislämpöjen turvin. Ei ongelmaa, ellei sitten avaa tuuletusräppänää! Ympärillä olevista kämpistä seinien läpi tuleva lämpö tietenkin tekee osansa (meilläkin tosin 23 astetta sisällä...), mutta esim. ikkunaveto vanhoista kolmilasisista ei ole tuntunut häiritsevältä.
Samoin olen mittaillut lämpötiloja eri pinnoista rakennustyömaallamme. Hyvältä vaikuttaa sielläkin - lämpö leviää!
Täysin ilman mitään lämmitystä ei Suomessa asuintalossa tultane toimeen ilman ihmeinnovaatioita esim. ikkunatekniikassa, mutta sanoisin, että kyllä askelia tuohon passiivitalon suuntaan voidaan hyvinkin ottaa. Esittäisin suomalaiseksi, kustannustehokkaaksi konseptiksi seuraavaa:
- seiniin eristettä 25-30 cm, kattoon 50-60 cm, lattiaan 20-30 cm
- ikkunoiden ja ovien u-arvo < 1,0
- märkätiloissa lattialämmitys
- muissa tiloissa lämmitys tuloilmalla, kovimmilla pakkasilla voi käyttää kiertoilmaa
- regeneratiivinen LTO
- lattialämmitys, iv-koneen patteri ja käyttövesi hoidetaan esim. pienitehoisella ilma-vesi-lämpöpumpulla, jossa kiertoaineena hiilidioksidi
Kuvailemaani lämpöpumppua ei ole valmiina tuotteena tiedossani, mutta tekniikka on sinällään olemassa. Kunhan joku vain aloittaisi pienten laitteiden sarjavalmistuksen, niin hinnatkin saataisiin alas!
Etelä-Ruotsin olosuhteissa ja etelämpänä passiivitalon pitäisi olla ainoa hyväksytty rakennustapa jatkuvasti lämpimänä pidettävissä rakennuksissa. Tekniikka on olemassa, se ei ole kokonaisrakennuskustannuksiin verrattuna kallista ja säästöt olisivat pitkällä aikavälillä huimia.
Meille on rakenteilla juuri tuollainen matalaenergiatalo:
- seiniin tuli vuorivillaa Rockwool 25cm
- kattoon 50 cm puhallusta
- lattiaan tuli 21 cm
- ikkunoiden u-arvo on 1.0 tuplaselektiivi
- ovien u-arvo 0.78 PIHLA ovet vahvuus 76mm
- kaikkialla lattialämmitys
- regeneratiivinen LTO, Jep Enerventi LTR-3
- takkaleivin uuni lämmittää 110 m2
- Mitsubishin ILP:piä kaavailen lisäksi, ehkä
Sanyo valmistaa CO2-pohjaisia ilma-vesi-lämpöpumppuja. Tarkoitettu kylläkin sekä lämmitys-että lämminvesikäyttöön, ja hinta varmaan sellainen, ettei kannata investoida pelkän käyttöveden vuosi.
Matalaenergiataloon pitäisi esim. maalämpö suunnitella omalla tavallaan.
- lämmönjako vois olla sikamaisen edullinen (esim. pelkkä IVK:n jälkilämmityspatteri) 300€
- pumppu vois olla pieni (esim 1.5kw otto, 4.5kw anto), sillä se käyttövesikin lämpiäisi 4000€
- porakaivo/pintaputki mitoitettaisiin oikein (esim. 100m -> 3000€)
Ei tunnu hyvältä jos rakennus suunnitellaan haukkaamaan esim. 5kw suorasähköä pakkashuipun ajanhetkellä.
Mielenkiintoinen laskelma! Pystytkö helposti laskemaan arvot Helsingin leveysasteelle?
Ilmeisesti nykyisin valtaosa taloista rakennetaan normitaloa paremmin eristäväksi. Jos eristeet seinissä olisivat esim. 175 - 200, yläpohjassa 400, alapohjassa 150 ja ikkunat ja ovet parempaa keskitasoa, hyvä LTO, niin mihin kulutuslukemiin päästäisiin talossasi?
Onko kukaan tutkinut talon koon vaikutusta passiivitalon tehokkuuteen? Äkkiseltään tuntuisi, että mitä pienempi talo, sitä enemmän suhteessa hukkaenergia lämmittää taloa, eli sitä tehokkaampi passiivitalo on.
helsinki-vantaa
Normi: 10.6kW, 25820kwh ilman käyttövettä
Passiivi: 5kW, 12049kwh ilman käyttövettä
Laskuri on erään kanssarakentajan RakMk kaavojen mukaan tekemä.
mm. www.maalampofoorumi.fi / suunnittelu -osastolta löytyy linkkejä yms.
Olen laskenut muillakin laskureilla ja samoihin sfääreihin mennään.
Tämä minun käyttämäni laskuri antanee hieman pienempiä watteja kuin muut.
Talon sisäisistä energioista saadaan talvipakkasella käyttöön max noin 1kw. Eli mitä pienempi ja paremmin eristetty mökki niin sen pidemmälle se teho auttaa.