Suomessa harjoitettu kriminaaalipolitiikka on viime vuosikymmeninä ollut suuressa määrin, ainakin puoleksi, sosialistista ja tarkemmin marxilais-leninistisä kriminaalipolitiikkaa.
Tiivistän lyhyesti, että Marx ja Lenin väittivät rikosten, ja jopa väkivaltarikosten olevan kapitalismin seurausta. Rikollisia piti siksi kohdella lempeästi, luokkavihollista sensijaan ankarasti ja jopa julmasti.
Väkivltarikollisten uusimisluvut ovat korkeita. Tässä on hämmästyttävä riskin kertaantuminen. Ensikeretalaisella riski on n. 10-kertainen. Henkirikoksen toistaneella riski on jo 100-kertainen ja kahdesti uusineilla jo 1000-kertainen. Olen vaatinut maan kriminaalipolitiikan täyskäännöstä. Kriminaalipolitiikan päätavoitteenahan pitäisi olla rikollisuuden vähentäminen, ei vankiluvun alentaminen. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen on juuri niitä sosialistisen kriminaalipolitiikan käsitteitä, jotka on propagoitu totuuksina. Millä tavalla äskettäin pikkutytön suojatielle surmannut autohurjastelija oli yhteiskunnasta syrjäytynyt? Entä Heinon pariskunnan murhanneet pojat? Entäpä Eveliina Lappalaisen tappaja? Maamme kriminaalipolitiikka on tosiaan ollut sosialistista. Sen pitäisi muuttua sosiaaliseksi uhrin ja hänen omaistensa menetykset ja kärsimykset huomioonottavaksi. IS 31.8.02/Saksa/Hakola
Tiivistän lyhyesti, että Marx ja Lenin väittivät rikosten, ja jopa väkivaltarikosten olevan kapitalismin seurausta. Rikollisia piti siksi kohdella lempeästi, luokkavihollista sensijaan ankarasti ja jopa julmasti.
Väkivltarikollisten uusimisluvut ovat korkeita. Tässä on hämmästyttävä riskin kertaantuminen. Ensikeretalaisella riski on n. 10-kertainen. Henkirikoksen toistaneella riski on jo 100-kertainen ja kahdesti uusineilla jo 1000-kertainen. Olen vaatinut maan kriminaalipolitiikan täyskäännöstä. Kriminaalipolitiikan päätavoitteenahan pitäisi olla rikollisuuden vähentäminen, ei vankiluvun alentaminen. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen on juuri niitä sosialistisen kriminaalipolitiikan käsitteitä, jotka on propagoitu totuuksina. Millä tavalla äskettäin pikkutytön suojatielle surmannut autohurjastelija oli yhteiskunnasta syrjäytynyt? Entä Heinon pariskunnan murhanneet pojat? Entäpä Eveliina Lappalaisen tappaja? Maamme kriminaalipolitiikka on tosiaan ollut sosialistista. Sen pitäisi muuttua sosiaaliseksi uhrin ja hänen omaistensa menetykset ja kärsimykset huomioonottavaksi. IS 31.8.02/Saksa/Hakola
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ongelma tässä on se että kriminaalipolitiikka ei muutu ennenkuin ihmiset alkavat miettiä kaksi kertaa mitä äänestävät. Ääni oikealle on yleensä ääni sille että rikolliset saavat muutakin kuin päänsilitystä ja uhrinkin oikeuksia muistetaan. Suomalaisessa menossa ei ole ollut päätä eikä häntää pitkään aikaan.
Tällä hetkellä ollaan huolestuneita jokaisesta ihmisestä ja kaikki asetetaan täysin samalle viivalle. Jokainen vanki ja sairaalassa makaava vihannes ovat aivan yhtä ihmisiä kuin koulua käyvä lapsi tai nuori. Rahaa, huolenpitoa ja ymmärrystä vain annetaan kymmenkertainen määrä edellämainituille, sillä välin kun alle 25-vuotiaat yhteiskunnan tukipilarit joutuvat jatkuvasti pelkäämään ja stressaamaan taloudellisesa ahdingossa.
Heti, kun joku ehdottaa, että tulisi miettiä "Minkälainen sairaanhoito ja ylläpito on tärkeää ja kenelle sitä tulisi tarjota"(Bogomoloff), niin ollaan miltei haukkumassa ihmishirviöksi, joka on valmis sanelemaan, kuka saa elää. Samoin toimitaan monesti kriminaalipolitiikassa - asioihin puututaan "hyshys"-asenteella, jos edes siten. Ei laitetat varoja esim. ennaltaehkäisyyn, jotta ylivelkaantuuneen yksinhuoltajan lapsi ei ahdingossaan ala käyttämään huumeita. Sensijaan huolestutaan vasta sitten, kun lapsi on huumeen tarpeessaan ryöstänyt ja pahoinpidellyt ihmisen. Tämänkään jälkeen ei vielä osata keskittyä välttämättä itse ongelmaan, vaan ruvetaan miettiä, miten pelastaa yksilö - samalla kun yhteisö huutaa apua.