Ennen kuin alatte kommentoida, vilkaiskaa kirjoitukseni lopussa oleva Ps.!
Jo tv:n vaalivalvojaisissa joku kepulainen valitti, että Vanhasen kannatusta söi hänen pääministeriytensä, koska hänen katsotaan olevan vastuussa niistä kipeistäkin päätöksistä, joita hallitus on joutunut tekemään. Joku näkyy täälläkin olleen samaa mieltä.
Toisaalla kuitenkin kepulaiset sanovat Vanhasen olevan kaikkien aikojen suosituin pääministeri. Miksi pääministerin suosio ei siirtynyt hänelle presidentinvaaleissa? Mikä selittää ristiriidan?
”Suosikkityttöni” kepussa Mari Kiviniemikin sortui puhumaan pehmeitä sanomalla, että ”ehkä keskustalaiset halusivat Vanhasen pysyvän mieluummin pääministerinä, joka on nykyisin merkittävämpi poliittisen vallan käyttäjä kuin presidentti”.
Höpö, höpö! Missä Vanhanen on käyttänyt sitä poliittista valtaansa presidentin tahdosta – tai edes toisen hallituspuolueen tahdosta – poiketen? Ei sitten niin missään.
Ja olisivatko kepulaiset vallanhalussaan niin sydämettömiä, että estäisivät johtajansa pääsyn haluamaansa tasavallan korkeimpaan, suuripalkkaisimpaan ja elinikäiset edut sekä historiaan jäännin tarjoavaan virkaan? Eivät kai sentään.
Kyllä Vanhasta äänestivät lähes kaikki kepulaiset, ja hän sai ehkä muiltakin sympatiaääniä; siitä kertoo mm. Helsingin tulos. Kepulaisten EU-vastaisilta talonpojilta lienee liukunut jonkin verran ääniä Timo Soinille ja osa vasemmistokepulaisista kautta Suomen on äänestänyt Halosta.
Mutta oleellisinta on, että Vanhanen ei Halosen ja Niinistön tavoin onnistunut saamaan kannatusta puolueensa ulkopuolelta. Ja sitä ei selitä Vanhasen henkilö, vaan niin oikealla kuin vasemmalla kepua kohtaan tunnettu syvä vastenmielisyys.
Monet ovat sitä mieltä, että Vanhanen on ihan mukava kaveri ja kunnon suomalainen mies, yhteistoimintakykyinen pääministerikin, mutta jotain pimeätä hänessä täytyy olla, kun on kepulainen. Syy Vanhasen huonoon menestykseen on siis vain hänen puolueensa.
Kepulaiset eivät suostu ymmärtämään sitä inhoa lähentelevää vastenmielisyyttä, jota väestön suuri enemmistö tuntee kepua kohtaan. Sille vastenmielisyydelle on syynsä. Sloganin ”kepu pettää aina” lanseerasi kenties Matti Putkonen, mutta ei se olisi sellaiseen lentoon lähtenyt, jollei sille olisi ihmisten mielestä katetta.
Ja katetta todella löytyy sekä vanhemmasta että uudemmasta historiasta, myös muusta epämiellyttävästä kuin ainaisesta pettämisestä.
Kekkosen pitkä ja pimeä yksinvaltakausi kaikkine kielteisine ilmiöineen on vanhempien ihmisten mielissä hyvin, ja tuntevat sen politiikasta ja historiasta kiinnostuneet nuoremmatkin. Kepun piikkiin menee edelleen paljon siitäkin, eikä syyttä.
Kepun K-linjan loppuun saakka härski poliittinen peli vieraan vallan tuella silloin, kun kotikommunistiemme tuki ei riittänyt, rasittaa edelleen kepun julkikuvaa. Keikkuihan vielä Vanhasenkin kampanjassa jotenkin mukana tuon linjan viimeisin, mutta ei vähäisin tekijä, kassakaappisopimus-Väyrynen, ja varmasti vei Vanhaselta ääniä kymmenin tuhansin.
Jäätteenmäen todella vastenmielinen kieroilu, härski bluffi valtaan pääsemiseksi, on tuoreessa muistissa ja aiheuttaa monissa puistatuksia. Vaikka Vanhanen on lähes Jäätteenmäen vastakohta, saa hän maksaa myös edeltäjänsä teoista.
Vanhasesta ei siis voinut tulla presidenttiä, koska hän on kepulainen. Kenestäkään kepulaisesta sitä ei olisi voinut tulla ja tuskin koskaan enää voi tulla. Vanhanen ei ole Urho Kekkosen tai edes Paavo Väyrysen tyyppinen mies, eikä härskeinkään mies voisi nykyisin presidenttinä käyttää valtaa Kekkosen tavoin, mutta alitajuisesti puolueeseen yhdistäen ihmiset torjuvat pienimmänkin mahdollisuuden sellaisen tulemiseksi.
Keskustan kannatus on nyt varsin alhainen; sen osoitti noiden vaalienkin tulos, ja ovathan mielipidemittauksetkin jo hyvän aikaa kertoneet kepun alenevasta kannatuksesta. Vanhanen tappiollaan antoi nyt lisävauhtia alamäessä hyvin luistavalle kepun kelkalle.
Vanhasen kannatus on hyvin linjassa kepun paikkakuntakohtaiseen kannatukseen, mutta tasaisesti hieman alempi kuin edellisissä vaaleissa. Poikkeuksiakin on. Helsingissä Vanhasen kannatus oli parempi kuin puolueensa kannatus. Silti hän oli vasta neljäs. Ääniosuudet olivat: Halonen 46,3 %, Niinistö 32,5 %, Hautala 7,7 % ja Vanhanen 6,8 %.
Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Vanhanen jäi kolmanneksi. Halonen oli sielläkin suosituin ja Niinistö kakkonen. Näin näkyy olevan koko Uudellamaalla ja kaikissa suuremmissa kaupungeissa, jopa Oulussa ja Kuopiossakin.
Halonen on saanut ehdottoman enemmistön hyvin monissa kaupungeissa, jopa niinkin suurissa kuin Lahdessa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Kotkassa. Suurimman suhteellisen potin hän on tainnut saada Kuusankoskella, 60,9 % äänistä.
Niinistö sai ehdokkaista suurimman kannatuksen ainoastaan Espoossa ja Kauniaisissa. Hieman ihmettelen, että hän jäi selvästi Halosen taakse myös kotikaupungissaan Salossa.
Mielenkiintoisia ovat tänäisessä Hesarissa olevat kartat Suomen värittymisestä vuoden 2000 presidentinvaaleissa ja nyt. Kuusi vuotta sitten ylivoimaisesti suurin alue Suomen pinta-alasta oli vihreä Esko Ahon kannatusta osoittaen. Nyt lähes yhtä suuresti Suomi on punertava, kun Halonen oli suosituin kepun myös itäisessä ja pohjoisessa Suomessa ja muuallakin kepun ydinkannatusalueilla.
Uskon tuon uudemman kartan hyvin osoittavan myös tulevien ek-vaalien tulosta kepun osalta, joskin nyt punertavasta alueesta suuri osa saattaa muuttua siniseksi.
Palatakseni otsikon aiheeseen totean:
Ei ole Matti Vanhasen syy, ettei hän pärjännyt paremmin. Kukaan kepulainen ei olisi pärjännyt. Syy on kepun, jota kohtaan tunnetaan nyt niin suurta vastenmielisyyttä, että se estää varsin hyvänkin miehen menestyksen ”vihreän tuulen” tunnusten alla.
Näin minä asian näen. Jos joku näkee toisin, niin kertokoon ja perustelkoon näkemyksensä. Kun edelleen olen omalta koneeltani bannattuna, niin en valitettavasti voine ryhtyä välittömään vastaväittelyyn.
- - -
Ps.
Hillitäkseni jo ennakolta niitä törkimyksiä, joilla ei ole kykyä vastustaa asiaa asialla, ja siksi heillä on halu käydä kirjoittajan henkilön eikä hänen mielipiteittensä kimppuun, laitan tähän kepulaisen ”Loimaan voiman” eilen hyvin ja oikein toteaman:
>> voi voi sentään
Kirjoittanut: MattiLehtonen 16.1.2006 klo 14.38
Politiikassa "tappelevat" asiat, ei ihmiset.
Henkilökohtaisuuksiin mennessäsi olet hävinnyt.
Jo tv:n vaalivalvojaisissa joku kepulainen valitti, että Vanhasen kannatusta söi hänen pääministeriytensä, koska hänen katsotaan olevan vastuussa niistä kipeistäkin päätöksistä, joita hallitus on joutunut tekemään. Joku näkyy täälläkin olleen samaa mieltä.
Toisaalla kuitenkin kepulaiset sanovat Vanhasen olevan kaikkien aikojen suosituin pääministeri. Miksi pääministerin suosio ei siirtynyt hänelle presidentinvaaleissa? Mikä selittää ristiriidan?
”Suosikkityttöni” kepussa Mari Kiviniemikin sortui puhumaan pehmeitä sanomalla, että ”ehkä keskustalaiset halusivat Vanhasen pysyvän mieluummin pääministerinä, joka on nykyisin merkittävämpi poliittisen vallan käyttäjä kuin presidentti”.
Höpö, höpö! Missä Vanhanen on käyttänyt sitä poliittista valtaansa presidentin tahdosta – tai edes toisen hallituspuolueen tahdosta – poiketen? Ei sitten niin missään.
Ja olisivatko kepulaiset vallanhalussaan niin sydämettömiä, että estäisivät johtajansa pääsyn haluamaansa tasavallan korkeimpaan, suuripalkkaisimpaan ja elinikäiset edut sekä historiaan jäännin tarjoavaan virkaan? Eivät kai sentään.
Kyllä Vanhasta äänestivät lähes kaikki kepulaiset, ja hän sai ehkä muiltakin sympatiaääniä; siitä kertoo mm. Helsingin tulos. Kepulaisten EU-vastaisilta talonpojilta lienee liukunut jonkin verran ääniä Timo Soinille ja osa vasemmistokepulaisista kautta Suomen on äänestänyt Halosta.
Mutta oleellisinta on, että Vanhanen ei Halosen ja Niinistön tavoin onnistunut saamaan kannatusta puolueensa ulkopuolelta. Ja sitä ei selitä Vanhasen henkilö, vaan niin oikealla kuin vasemmalla kepua kohtaan tunnettu syvä vastenmielisyys.
Monet ovat sitä mieltä, että Vanhanen on ihan mukava kaveri ja kunnon suomalainen mies, yhteistoimintakykyinen pääministerikin, mutta jotain pimeätä hänessä täytyy olla, kun on kepulainen. Syy Vanhasen huonoon menestykseen on siis vain hänen puolueensa.
Kepulaiset eivät suostu ymmärtämään sitä inhoa lähentelevää vastenmielisyyttä, jota väestön suuri enemmistö tuntee kepua kohtaan. Sille vastenmielisyydelle on syynsä. Sloganin ”kepu pettää aina” lanseerasi kenties Matti Putkonen, mutta ei se olisi sellaiseen lentoon lähtenyt, jollei sille olisi ihmisten mielestä katetta.
Ja katetta todella löytyy sekä vanhemmasta että uudemmasta historiasta, myös muusta epämiellyttävästä kuin ainaisesta pettämisestä.
Kekkosen pitkä ja pimeä yksinvaltakausi kaikkine kielteisine ilmiöineen on vanhempien ihmisten mielissä hyvin, ja tuntevat sen politiikasta ja historiasta kiinnostuneet nuoremmatkin. Kepun piikkiin menee edelleen paljon siitäkin, eikä syyttä.
Kepun K-linjan loppuun saakka härski poliittinen peli vieraan vallan tuella silloin, kun kotikommunistiemme tuki ei riittänyt, rasittaa edelleen kepun julkikuvaa. Keikkuihan vielä Vanhasenkin kampanjassa jotenkin mukana tuon linjan viimeisin, mutta ei vähäisin tekijä, kassakaappisopimus-Väyrynen, ja varmasti vei Vanhaselta ääniä kymmenin tuhansin.
Jäätteenmäen todella vastenmielinen kieroilu, härski bluffi valtaan pääsemiseksi, on tuoreessa muistissa ja aiheuttaa monissa puistatuksia. Vaikka Vanhanen on lähes Jäätteenmäen vastakohta, saa hän maksaa myös edeltäjänsä teoista.
Vanhasesta ei siis voinut tulla presidenttiä, koska hän on kepulainen. Kenestäkään kepulaisesta sitä ei olisi voinut tulla ja tuskin koskaan enää voi tulla. Vanhanen ei ole Urho Kekkosen tai edes Paavo Väyrysen tyyppinen mies, eikä härskeinkään mies voisi nykyisin presidenttinä käyttää valtaa Kekkosen tavoin, mutta alitajuisesti puolueeseen yhdistäen ihmiset torjuvat pienimmänkin mahdollisuuden sellaisen tulemiseksi.
Keskustan kannatus on nyt varsin alhainen; sen osoitti noiden vaalienkin tulos, ja ovathan mielipidemittauksetkin jo hyvän aikaa kertoneet kepun alenevasta kannatuksesta. Vanhanen tappiollaan antoi nyt lisävauhtia alamäessä hyvin luistavalle kepun kelkalle.
Vanhasen kannatus on hyvin linjassa kepun paikkakuntakohtaiseen kannatukseen, mutta tasaisesti hieman alempi kuin edellisissä vaaleissa. Poikkeuksiakin on. Helsingissä Vanhasen kannatus oli parempi kuin puolueensa kannatus. Silti hän oli vasta neljäs. Ääniosuudet olivat: Halonen 46,3 %, Niinistö 32,5 %, Hautala 7,7 % ja Vanhanen 6,8 %.
Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Vanhanen jäi kolmanneksi. Halonen oli sielläkin suosituin ja Niinistö kakkonen. Näin näkyy olevan koko Uudellamaalla ja kaikissa suuremmissa kaupungeissa, jopa Oulussa ja Kuopiossakin.
Halonen on saanut ehdottoman enemmistön hyvin monissa kaupungeissa, jopa niinkin suurissa kuin Lahdessa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Kotkassa. Suurimman suhteellisen potin hän on tainnut saada Kuusankoskella, 60,9 % äänistä.
Niinistö sai ehdokkaista suurimman kannatuksen ainoastaan Espoossa ja Kauniaisissa. Hieman ihmettelen, että hän jäi selvästi Halosen taakse myös kotikaupungissaan Salossa.
Mielenkiintoisia ovat tänäisessä Hesarissa olevat kartat Suomen värittymisestä vuoden 2000 presidentinvaaleissa ja nyt. Kuusi vuotta sitten ylivoimaisesti suurin alue Suomen pinta-alasta oli vihreä Esko Ahon kannatusta osoittaen. Nyt lähes yhtä suuresti Suomi on punertava, kun Halonen oli suosituin kepun myös itäisessä ja pohjoisessa Suomessa ja muuallakin kepun ydinkannatusalueilla.
Uskon tuon uudemman kartan hyvin osoittavan myös tulevien ek-vaalien tulosta kepun osalta, joskin nyt punertavasta alueesta suuri osa saattaa muuttua siniseksi.
Palatakseni otsikon aiheeseen totean:
Ei ole Matti Vanhasen syy, ettei hän pärjännyt paremmin. Kukaan kepulainen ei olisi pärjännyt. Syy on kepun, jota kohtaan tunnetaan nyt niin suurta vastenmielisyyttä, että se estää varsin hyvänkin miehen menestyksen ”vihreän tuulen” tunnusten alla.
Näin minä asian näen. Jos joku näkee toisin, niin kertokoon ja perustelkoon näkemyksensä. Kun edelleen olen omalta koneeltani bannattuna, niin en valitettavasti voine ryhtyä välittömään vastaväittelyyn.
- - -
Ps.
Hillitäkseni jo ennakolta niitä törkimyksiä, joilla ei ole kykyä vastustaa asiaa asialla, ja siksi heillä on halu käydä kirjoittajan henkilön eikä hänen mielipiteittensä kimppuun, laitan tähän kepulaisen ”Loimaan voiman” eilen hyvin ja oikein toteaman:
>> voi voi sentään
Kirjoittanut: MattiLehtonen 16.1.2006 klo 14.38
Politiikassa "tappelevat" asiat, ei ihmiset.
Henkilökohtaisuuksiin mennessäsi olet hävinnyt.
Vastaukset 11
Vanhimmat
>> voi voi sentään
Kirjoittanut: MattiLehtonen 16.1.2006 klo 14.38
Politiikassa "tappelevat" asiat, ei ihmiset.
Henkilökohtaisuuksiin mennessäsi olet hävinnyt.
Ei pitkällä tikullakaan koske kerijätöksiin, ei vaikka mikä olisi!!
...Matti Lehtonen tarkoittaa. Ja myös sitä, jonka sain kokea tietyltä taholta ensiksi kunnallisvaalien aikaan syksyllä 2004 ja lukemattomia kertoja - jokaisessa kontaktissamme - sen jälkeen.
Kuulutte samaan sarjaan. Sanotaan, että "missä tieto loppuu, siellä usko alkaa", mutta teistä sopivampaa olisi sanoa, "missä kyky puolustaa luulojaan loppuu, siellä törkeily alkaa".
Siis missä olivatkaan ne asia-argumentit, joilla osoitit esittämäni mielipiteet k.o. asiasta vääriksi?
Siks äänestin jo ekalla. Ei edusta tuhlailupolitiikaa.
Vanhanen pääministerinä niinistö presidenttinä on hyvä kuvio.
kierot kuriin väyrynen-jäätteenmäki. miks väykki pästettiin edes ehdolle. Ahollakin oli huono maine "kannuksen kennedy". Kannattais miettiä mitä keulakuvia tarjotaan.
Vaikka vanhasessa ei ole vikaa on hän kepuvastaisten mielestä "ällö mies".
Kovin entisin eli ennustettavin ottein "JormaKKorhonen" haluaa selittää presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosta.
Kun itse pidin itse tulosta hyvinkin ennustettavana - ja sen lisäksi kansanvallan ja tarpeellisessa määrin käytävän poliittisen kekustelun kannalta välttämättömänä - jätän ns. kärkikolmikon henkilökohtaisemman arvioinnin silleen.
Sen sijaan olen kutakuinkin varma siitä, että enemmän kuin "värittömän arjalaisen" harmaus ja persoona keskustan kehonoon vaalimenestykseen vaikutti keskustajohdon omaksuma oikeisto-opportunistinen poliittinen linja, joka uusoikeistolaisuudessaan ja uusliberalistisuudessaan karkotti mitä melkoisimman osan keskustaa viime vuosina äänestäneitä joko "liikkuvaan äänestämiseen" tai - vieläkin enemmän - jättämään kokonaan äänestämättä.
Vaikka kummastakin toiselle kierroksell selvinneestä tuli yhdessä hujauksessa sekä maatalouden että maaseudun ja maakuntien ylimpiä ystäviä ja ymmärtäjiä, sama kehityskulku on sangen todennäköinen toisellakin kierroksella.
Ainakaan en millään usko siihen, että vaikka kaikki Esko Ahon "vanhan jengin" vihreän oksan löytäneet yhtyisivät keskustan nykyjohtoviisikon Vanhanen - Lehtomäki - Kiviniemi - Rantakangas -Lankia kuorolauluun suuroikeistorintaman rakennuspuuhailun merkeissä, että keskustan syvien rivien äänestyskäyttäytymistä olisi - ainakaan heidän toimomustensa mukaisesti - ohjailtavissa semmoisen politiikan taakse, joka sangen vähissä määrin vastaa kansan vahvan rintaman konkreettisia etuja ja tarpeita.
Ennustukseni toisen kierroksen lopputulemasta asettuu siten kutakuinkin "JormaKKorhosen" ennustuksen tienoille, mitä kumpaakaan seikkaa en pidä alkunkaan huonona...
Mutta analyysini vaalien ensi kierroksen jo todetusta tuloksesta ja ennusteeni toisen kierroksen tapahtumiin on luettavissa alempaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013335088
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013305739
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013236748
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013199251
.. ja myös siitä, miten uskottavasti edes toinen ehdolla olevista ymmärtää tarttua ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta hyvin tärkeään asiaan...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000011962428
Kekkosella tuskin enää on merkitystä, onhan äänetysikäisissä jo iso joukko Kekkosen ajan jälkeen syntyneitä ja koko elämänsä normaalissa demokratiassa kasvaneita. Meitä on tietysti paljon jotka muistamme Kekkosen ajan ahdistuksen mutta ei sillä enää vaaleihin vaikutusta ole.
Sen sijaan Väyrysen, Ahon, Jäätteenmäen ja vaikkapa Juhantalon toimilla on vaikutusta pääkaupunkiseudun äänestäjien käyttäytymiseen. Tässä joukossa henkilöityy se yleinen käsitys joka Helsingin seudulla kepulaisuudesta on vallalla. Ja pääkaupunkiseutu on se missä erot syntyivät, keräsihän Sauli täällä 150 000 äänetä enemmän kuin Matti.
Puolueen kaksinaamaisuus pääkaupunkiseudun asioissa risoo ihmisiä. Kävin ennen edellisiä eduskuntavaaleja parissa Jäätteenmäen vaalitilaisuudessa. Siellä hän lupasi puolueensa hoitavan kuntoon Helsinkiä rasittavan yhteisöverosysteemin. Hän lupasi myös paljon muuta hyvää pääkaupunkiseudulle. Hallitusohjelmassa saati toteutuneessa politiikassa noista lupauksista ei ole jälkeäkään.
Sinänsä paradoksaalista on, että Lipposen hallituksen luoma yhteisöveron epäoikeudenmukainen tasausjärjestelmä menee laajalti kepulaisten niskoille, puolueen kannatusalueet kun ovat niitä joille rahat menee.
Ahon ja Jäätteenmäen karkuruudet helsinkiläisedustajan paikalta jne. Kaikki tämä osoittaa käytännössä ettei puolue näe pääkaupunkiseudulla kuin vaalikarjaa. Täällä ihmisillä on kuitenkin oma tahto. Aito kiinnostus ajaa tämän seudun ihmisten asiaa puuttuu. Ei riitä että puolueen puheenjohtaja tulee pelkästään vaalien ääntenkalastajaksi.
Vanhanen joutui käydyllä ensimmäiselllä kierroksella myös Halosen toimien vastuunottajaksi. Halonen heitteli taitavia kommentteja tyyliin, "me pääministerin kanssa" jne. Matti joutui selittämään peittelyä NRF-asiassa ja vähän muussakin. Näin Halonen pelasi Vanhasta ulos koska uskoi tämän olevan Niinistöä suositumpi. Halonen teki karhunpalveluksen paitsi Vanhaselle myös itselleen. Meillehän se sopii. Ja myös kansalle
Kyllähän tuollaiset bannaukset on helppo kiertää.
surffaa vain tänne ja .... kotikonekin on käytössä.
http://anonymouse.org/anonwww.html
mukaan tehdyssä mielipidemittauksessa hallituksen kannatus on 70%.
Vanhanen kävi kampanjansa Halosen varjossa, kun Niinistö haastoi punamullan valtiojohdon asiakysymyksillä, mistä seurasi minullekin odottamattoman iso, yli viiden prosenttiyksikön marginaali Vanhaseen.
Tämä on kuitenkin ollutta ja mennyttä. Antaa keskustalaisten pestä oma pyykkinsä, jos he pestävää löytävät.
Itse aion keskittyä pressanvaalin finaalin seuraamiseen ja kommentoin keskustan/Vanhasen uusia tekoja/puheita sitä mukaa, jos se tulee aiheelliseksi.
Yhden asian panin merkille vaaligallupeista: mitä kauempana tulevaisuudessa vaalipäivä on sitä enemmän gallupit mittaavat suosiota, mutta mitä lähemmäs vaalipäivä tulee, sitä enemmän gallup kertoo, että ihmiset todella alkavat miettiä, ketä oikeasti äänestäisivät.
Suosio ja tyytyväisyys presidenttiin ja pääministeriin voi olla hyvinkin vahvaa, mutta kun tulee todellisen valinnan paikka, ei tyytyväisyys paljoa paina, jos joku muu vaihtoehto alkaa erilaisuudellaan kiinnostaa ja ehdokas puheillaan vakuuttaa.
Nyt lähdetään täysin uudesta tilanteesta, jossa kaksi hyvin erilaista ehdokasta kamppailee n. 25% äänipotista ja äänestysprosentin kasvaessa myös uusien äänestäjien suosiosta.
Aiempi tyytyväisyys Haloseen ei enää paina yhtään mitään, jos Niinistö kykenee vakuuttamaan äänestäjät paremmalla asiaosaamisellaan.
Nyt toteutuu todellinen demokratia, jossa puoluesidonnaisuuden tilalla on puolueisiin sitoutumattomien kansalaisten rajaton valta valita kahdesta se, joka paremmalta tuntuu.
ja perusteellisesti näiden molempien ehdokkaiden välillä ja tullut siihen tulokseen että nukun vaalipäiväna sunnuntaina, saavat vastavuoroisesti äänestää he jotka nukkuivat ensimmäisellä kierroksella? Siinä mielessä helpottaa ajatella että tukee molempia ehdokkaita tasapuolisesti!
Älä päätä vielä. Seuraa kaikki vaalitentit ja keskustelut tv:sta ja lue haastattelut lehdistä, ja tee lopullinen päätöksesi vasta vaalipäivänä.
Kukaties jompi kumpi ehdokkaista saa mielesi muuttumaan.