Suomen Sosialidemokraattisen Puoleen (SDP) virallisen ohjelman mukaan Suomen maatalous on ajettava alas.
VIIMEKSI 2,5 kuukautta sitten (26.10.2005) eduskunnan maatalouspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Minna Lintonen (SDP) selvitti, että MAANVILJELIJÄLLE EI TULISI MAKSAA MAATALOUSTUOTTEISTA EU:n käypää hintaa.
SDP vaati selvitystä siitä, miksi maanviljelijä saa nyt rahaa tekemästään työstä, eikä toimi, kuten rakennusmiehet, tehdastyöläiset ja paperimiehet, jotka tyytyvät lähes siihen, että saavat olla työssä.
Tässä tämä SDP:n virallinen kanta kansanedustaja MINNA LINTOSEN kiteyttämänä:
http://www.lintonen.net/kolumnit/list/tblWebLogview.asp?key=193
KUINKA SDP JOUTUI TÄHÄN AHDINKOON?
Tässä taustaa SDP:n ja varsinkin Tarja Halosen nykyhetken kannalta kummalliselta näyttävälle käyttäytymiselle viimeisen 3 kuukauden aikana. Nämä kummallisuudet ovat:
1) Maatalouspoliittisen selonteon käsitteleminen ennen presidentinvaaleja.
2) Korkeimman oikeuden presidentiksi nimitettiin lattiatason sosiaalidemokraattijuristi ohi oikeustietieteen tohtoreiden, joilla oli pitkä työkokemus.
3) Suomen rahoittaman ja EU.n hylkäämän Globalisaatio-komission (Halonen & Mkapa, Tansania) työn tulos lässähti pannukakuksi.
SDP teki rankan virhearvion kansan mielipiteiden suhteen. Se alkoi itsekin uskoa oman televisionsa ja lehdistönsä syöttämää ajatusta siitä, että tasavallan presidentti valitaan ensimmäisellä kierroksella.
Tällöin edellä esitetyt kummallisuudet eivät olisi vaikuttaneet mitään itse vaaliin tai sillä olisi ollut jopa aktivoiva vaikutus vasemmistolaisiin äänestäjiin.
VIIMEKSI 2,5 kuukautta sitten (26.10.2005) eduskunnan maatalouspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Minna Lintonen (SDP) selvitti, että MAANVILJELIJÄLLE EI TULISI MAKSAA MAATALOUSTUOTTEISTA EU:n käypää hintaa.
SDP vaati selvitystä siitä, miksi maanviljelijä saa nyt rahaa tekemästään työstä, eikä toimi, kuten rakennusmiehet, tehdastyöläiset ja paperimiehet, jotka tyytyvät lähes siihen, että saavat olla työssä.
Tässä tämä SDP:n virallinen kanta kansanedustaja MINNA LINTOSEN kiteyttämänä:
http://www.lintonen.net/kolumnit/list/tblWebLogview.asp?key=193
KUINKA SDP JOUTUI TÄHÄN AHDINKOON?
Tässä taustaa SDP:n ja varsinkin Tarja Halosen nykyhetken kannalta kummalliselta näyttävälle käyttäytymiselle viimeisen 3 kuukauden aikana. Nämä kummallisuudet ovat:
1) Maatalouspoliittisen selonteon käsitteleminen ennen presidentinvaaleja.
2) Korkeimman oikeuden presidentiksi nimitettiin lattiatason sosiaalidemokraattijuristi ohi oikeustietieteen tohtoreiden, joilla oli pitkä työkokemus.
3) Suomen rahoittaman ja EU.n hylkäämän Globalisaatio-komission (Halonen & Mkapa, Tansania) työn tulos lässähti pannukakuksi.
SDP teki rankan virhearvion kansan mielipiteiden suhteen. Se alkoi itsekin uskoa oman televisionsa ja lehdistönsä syöttämää ajatusta siitä, että tasavallan presidentti valitaan ensimmäisellä kierroksella.
Tällöin edellä esitetyt kummallisuudet eivät olisi vaikuttaneet mitään itse vaaliin tai sillä olisi ollut jopa aktivoiva vaikutus vasemmistolaisiin äänestäjiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Todistat taas osaltasi sen, että kepulainen valehtelee - jos ei nyt ihan aina - niin joka kerta kumminkin.
Jokainen joka lukee Lintosen nettisivuilla olevan maatalouspoliittisen mielipiteen, havaitsee räikeän eron siihen huuhaatekstiin, minkä sinä olet kirjoittanut.
Korkeimman oikeuden presidentiksi ei ole nimitetty ketään lattiatason sosiaalidemokraattijuristia. Pauliine Koskelo ei tietääkseni ole minkään puolueen jäsen. Hänen juridinen kokemuksensa on mittava ja monipuolinen. Erityisesti hänen kohdallaan on merkille pantavaa toimiminen lainvalmistelijana. Tällainen monipuolisuus oikeudenhoidollisissa kysymyksissä on meriitti, koska se arvartaa näkemystä yli tavanomaisen laintulkinnan. Henkilölle tulee sitä kautta selkeämpi näkemys, mihin lainsäätäjä milloinkin pyrkii, kun hän tietää lainsäädäntöprosessin ei vaiheet. KKO:n aiemmella presidentillä Leif Sevonilla oli samaan tapaan lainvalmistelutausta. Silti voi tietenkin aina arvioida sitä, olisiko ollut pätevämpiä tai muuten sopivampia ehdokkaita käytössä. Esim. Mikko Tulokas on myös monipuolisen taustan omaava juristi, kun hän toiminut niin tuomioistuimessa, asianajana kuin tiedemiehenäkin.