Ruoan osasin laittaa itse jo 6-vuotiana, vanhemmat opettivat sen, ala-asteella osaisin jo paistaa, keittää ja leipoa. Äidin kanssa tuli tehtyä niin kakut kuin hilloakin. Nyt osan laittaa ruokaa jo paremmin kuin vanhempani. Ja nykyään olen se, joka neuvoo ja auttaa, erityisesti uusien kodinkoneiden kanssa. Minä näytän äidilleni, miten uusi pesukone toimii, laitan mikron päälle vanhemmille, koska ne eivät osaa, ja minä ostan imurin pölypussit, koska vain minä tiedän, mikä mallisia sopivat meidän imuriin.
Ja minäkö en pärjäisi yksi? Minäkö olen uusavuton? Olen 26-vuotias, ja asun vanhempieni luona, vain siksi koska se on taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Yksi vuosi yliopistossa on jäljellä, opintojen jälkeen kun minulla on ammatti ja saan töitä, niin voin muuttaa omaan asuntoon.
Vanhemmat sanoisivat, että olemme kasvattaneet idiootin, jos muuttaisin nyt johonkin soluu, ja nostaisin lainaa maksakseen vuokraan.
Mielestäni vanhemmissa on joku vika, jos lapsi pakenee kotoa jo 15-vuotina.
T: 26v velaton mies.
Ja minäkö en pärjäisi yksi? Minäkö olen uusavuton? Olen 26-vuotias, ja asun vanhempieni luona, vain siksi koska se on taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Yksi vuosi yliopistossa on jäljellä, opintojen jälkeen kun minulla on ammatti ja saan töitä, niin voin muuttaa omaan asuntoon.
Vanhemmat sanoisivat, että olemme kasvattaneet idiootin, jos muuttaisin nyt johonkin soluu, ja nostaisin lainaa maksakseen vuokraan.
Mielestäni vanhemmissa on joku vika, jos lapsi pakenee kotoa jo 15-vuotina.
T: 26v velaton mies.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Opiskeluajan sain asua kotona. En asunut missään täysihoidossa, siivosin ja laitoin ruuat kaikille ja hoidin kaupassa käymisen aina kun kerkesin, mielelläni. Samoin asensin uudet kodinkoneet ja neuvoin käytössä jne.
Hyvin pärjäsin yksinasuen kun kotoa lähdin. Koskaan ei äidin tarvinnut tulla esim. siivoomaan tai ruokaa laittaan niin kuin monilla ystävilläni.
Itse lähdin aikanaan kotoa 18v ,koska yksinkertaisesti vain halusin itsenäistyä. Kotiin sai kuitenkin aina palata, ei äiti koskaan ovia sulkenut vaan edelleen sanoo, että koska vain saa takaisin tulla.
Kotoa opin ruoanlaiton,siivoamisen ja monet muutkin hyödylliset taidot.
Palasin kotiin vanhempieni luokse vähäksi aikaa opiskelujen aikana, kun vuokranantaja muutti asuntosysteemejä. Maksoin kotiin, koska olin myös töissä, ihan omasta halustani.
Sisaruksistani seuraava muutti kotoa 23 v, kun tunsi olevansa siihen valmis. Seuraava muutti 20v ja nuorin muutti myös 20v. Jokaisella meistä oli oma halu siihen takana, ei meitä pois ajettu ja käymme vanhemillamme usein ja vietämme osan kesälomistamme heidän kanssaan. Kukaan meistä ei ole uusavuton.
Omat lapseni olen yrittänyt kasvattaa siihen, että kotiin saa aina tulla, mutta että on hyväksi myös aikanaan itsenäistyä, kun siihen tuntee tarvetta, myös eräitä taitoja on hyvä osata, kuten ruoanlaitto, asioiden hoitaminen ja siivouskin, tietynlainen vastuun kantaminen.
Kyllä kotona saa olla, mutta ihan sohvaperunaa en äitinä lastani katselisi, kyllä jotain pitää osata tehdä ja vastuunsa kantaa, hyväksikäyttöä en missään muodossa hyväksy.
Mieheni on samoilla linjoilla ja hänenkin kotiinsa saa aina mennä ja tarvittaessa on mentykin, mutta olemme myös maksaneet kaiken aina takaisin,että lusmuja emme ole, emmekä lastammekaan niin kasvata.
Aloin miettiä omaa kotoa lähtöäni aikoinaan. Olin 27v ja kotona asuessani kykenin opiskelemaan, tekemään töitä saadaksen vaate-ja humputtelurahat sekä säästämään tarvittavan 30% asuntolainasta. Jos olisin lähtenyt omaan pikkuluukkuun tai jos vanhempani olisivat sitä vaatineet, en olisi päässyt kiinni omaan asuntoon, opiskeluaika olisi ollut kaikesta päätellen tiukkaa aikaa ja niskassa olisi opintolaina.
Olisiko siinä mitään järkeä?
Asuin tilavasti ja sain nauttia nuoruudesta joutumatta hartiavoimin venyttämään penniä. Eikä itsenäistymisessäni mielestäni ollut mitään vikaa vaikka kotona asuinkin. Elin kyllä ihan omaa elämääni, vaikka saman katon alla asui muitakin.
Kun sitten ostin kaksion, en suinkaan ollut uusavuton.Vaikka olin kotitöiden suhteen päässyt melko vähällä, oli ruuanlaiton perustaidot tulleet kai koulussa ja niitä aloin syventää omassa kodissa. Siivoamistaitoinen on kai kuka tahansa, jos vaan viitsii lukea purkkien kylkiä.
Haluttomuudesta lienee enempi kyse nykynuorilla.
Kotona minulla on ollut siitä kaksi loistoesimerkkiä. Kaikki kotityöt kuin tervanjuontia. Nyt, omissa kodeissa asuessaan ei itsenäisesti elämisessä ole minkäälaisia ongelmia. Niin jouluverhojen laitto kuin vessanpesukin sujuu pojalta kuin vanhalta tekijältä.
Muuttokuormassakohan ne itsenäistyivät, jos sitä ei muka voi vanhempien kodissa tehdä?
Sitä minäkin olen ajatellut, että muuttokuormassa meidänkin poika ilmeisesti itsenäistyi ! Kotona asuessaan ei kaveri olisi mitenkään päin kyennyt tekemään ruokaa ja siivoaminenkin oli aika kauheeta katseltavaa, jos sellaista tapahtui. Oma huone, johon en koskenut, oli kuin sikolätti myrskyn jäljiltä.AINA.
Nyt hän on asunut vuoden itsekseen. Koti on viihtyisä, keittiö ja vessa peruspuhtaita. Käydessäni on huusholli välillä sekaisin välillä siisti. Ruuanlaittokin näkyy sujuvan koska nälkään ei ole kuollut. Rahaa ei käy vippaamassa ja töihin näkyy aamuisin kerkeävän ajoissa.
Muuttopäivänä täytyy tapahtua siis paljon enemmän, kuin vain se, että tavarat vaihtavat osoitetta.
Ihmettelen vaan vanhempiesi avuttomuutta, sillä he ovat ehkä samaa ikäluokkaa kun itsekkin olen, sillä mulla on jo 2 aikuista poikaa maailmalla. Ja minä olen kyllä aina osannut ostaa pölyimurin pussit ja mikroakin käyttänyt jo lähes 20-vuotta ym. kodinkoneet olen optellut itse käyttämään. Samoin kuin omatkin vanhempani jotka ovat jo sentään 70-vuotiaita, he jopa uusivat ajokortitkin.
Sitä vaan että kannusta heitä mieluummin omatoimisuuteen, kuin että olisivat riippuvaisia avustasi. Eikös he ole vielä työ-ikäisiä terveitä ihmisiä?
muistatteko ku muutama vuosi sitten pikku een saa korttiin rahalla ajatelkaa 70 mummo kärry perässä kaupungilla heh toisakseen kaikille 70v pitäis suorittaa ajokoe ,esim vasta yks mummo peruutti kylkeen kun pää ei enää kääntyny sitä vaan summassa peruutellaan ja niin on papatki peruutelleet ajo koe vaan ,sitä vaan ummistetaan silmät tosiasiotten edessä
Niinhän sitä joutuukin suorittaan uudelleen sen kortin ja tietysti lääkärin lausunnot ym.
Jos ihminen pitää itsestään huolta, niin 70-vuotiaana voi elää tehdä vaikka mitä. Jotkunha osallistuvat esim. seniori maratoniin ym. urheilu juttuihin. Se on vain omasta itsestä kiinni millainen kunto silloin on.
Eihän tästä ole kauaakaan kuin yli 80-vuotias luki huvikseen eläkepäivinään yli-oppilaaksi.
Niin että ei pidä yleitää jos joku mummeli onkin peruuttanut auton kylkeen. Paljon pahempia kolareita nämä nuoret pojanklopit aiheuttaa, kun ajokokemus puuttuu ja luulevat olevansa parempiakin kuskeja. Jo pelkästään tilastot sen kertovat. Niin että ihmettele vaan.
No voin kyllä sanoa, etten ole mikään ikärasisti mutta jotain rajaa kuitenkin voisi tuohon ajamiseen laittaa. Ei nimittäin ole kovinkaan hauskaa kun meilläpäin asuu pari mummelia, jotka ajavat 70:n tiellä enintään neljääkymppiä, sekin vain silloin kun ovat oikein "hurjastelupäällä". Niin sitä vain, että arvostan kyllä sitä että ottavat rauhallisesti jos on vaikka huono näkö tai jotain, ettei ainakaan onnettomuuksia tule, mutta ehkä sitä voisi toisinaan miettiä toisenkin kerran ennen kuin lähtee kotoa, että olisiko vaikka bussi sittenkin parempi vaihtoehto...