Sosiaalidemokraattinen malli on nyt tullut tiensä päähän.
Ajatelkaa nyt: sosiaalidemokratia perustuu ajatukselle tasavertaistamisesta.
Jos Sinä maksat palkastasi niin paljon veroja kuin nyt maksat, et ikinä tule saavuttamaan ns. taloudellista riippumattomuutta.
Sen sijaan palkastasi joudut elättämään niitä joita työnteko ei edes kiinnosta.
Eri asia ovat todellisista, tuotannollisista syistä työttömäksi jääneet ja muut vailla vakituista työtä olevat.
Heidän työttömyyskorvauksensa, toimeentulotukensa ja opintotukensa pystytään maksamaan jopa entistä paremmin jos ostovoimaa lisätään veroja alentamalla ja kilpailua vapauttamalla.
Niin kauan kuin SDP on päättävässä asemassa näistä asioista verot eivät tule alenemaan koska se ei yksinkertaisesti ole nykymallilla mahdollista.
Vapaaseen maailmaan kuuluu oikeus menestyä myös taloudellisesti. Nämä menestyneet elättävät nytkin alaisensa - sosiaalidemokraattisen mallin siirtyessä historiaan rahaa jää enemmän niille jotka ovat yrityksensä menestykseen kasvattaneet, ja tätä kautta yritysten liikevaihto kasvaa entisestään koska se on yritysten tavoite. Liikevaihdon kasvattamiseen tarvitaan lisää työvoimaa.
Simppeliä, mutta vanhat vasemmistolaiset eivät tätä mallia hyväksy, koska heidän mielestään Suomessa pitäisi elää kuin vanhassa Neuvostoliitossa.
Ajatelkaa nyt: sosiaalidemokratia perustuu ajatukselle tasavertaistamisesta.
Jos Sinä maksat palkastasi niin paljon veroja kuin nyt maksat, et ikinä tule saavuttamaan ns. taloudellista riippumattomuutta.
Sen sijaan palkastasi joudut elättämään niitä joita työnteko ei edes kiinnosta.
Eri asia ovat todellisista, tuotannollisista syistä työttömäksi jääneet ja muut vailla vakituista työtä olevat.
Heidän työttömyyskorvauksensa, toimeentulotukensa ja opintotukensa pystytään maksamaan jopa entistä paremmin jos ostovoimaa lisätään veroja alentamalla ja kilpailua vapauttamalla.
Niin kauan kuin SDP on päättävässä asemassa näistä asioista verot eivät tule alenemaan koska se ei yksinkertaisesti ole nykymallilla mahdollista.
Vapaaseen maailmaan kuuluu oikeus menestyä myös taloudellisesti. Nämä menestyneet elättävät nytkin alaisensa - sosiaalidemokraattisen mallin siirtyessä historiaan rahaa jää enemmän niille jotka ovat yrityksensä menestykseen kasvattaneet, ja tätä kautta yritysten liikevaihto kasvaa entisestään koska se on yritysten tavoite. Liikevaihdon kasvattamiseen tarvitaan lisää työvoimaa.
Simppeliä, mutta vanhat vasemmistolaiset eivät tätä mallia hyväksy, koska heidän mielestään Suomessa pitäisi elää kuin vanhassa Neuvostoliitossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kansalaisten aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sivistyksen lisääntyminen riippuu sekä talouden tuottavuudesta että sen tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta. Ohjattuna markkinatalous pystyy menestyksellisesti tyydyttämään ihmisten kulutustarpeita.
Talouden on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä. Sosialidemokraattinen politiikka on tämän edun etsimistä ja toteuttamista.
Sosialidemokratialle ihmisyys on itseisarvo; se EI ole kauppatavaraa. Taloudellisten voimavarojen käytön on perustuttava kansanvaltaiseen ohjaukseen markkinoiden välityksellä. Demokratia ja toimiva talous tukevat toistensa menestystä. Sosialismin arvojen mukaisesti yhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa tuotantovälineistä saatavaan hyötyyn, niiden käyttöön, sijoittumiseen ja omistukseen.
Työntekijöillä ja kuluttajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ja talouden kehitykseen. Taloudellisen toimintansa rinnalla yrityksillä on myös yhteiskunnallinen ja henkilöstövastuu. Markkinoiden on toimittava avoimesti ja julkisesti.
Talous, tuotanto ja kulutus samoin kuin politiikka, teknologia, ympäristökysymykset ja kulttuuri kietoutuvat globaaliksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Sen seurauksena tuotanto tehostuu, talous kasvaa, tuotteiden hinnat laskevat, ja monille maille avautuu uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät maiden sisällä ja niiden kesken.
Ilman pelisääntöjä maailmantalous heikentää sekä demokratiaa että markkinatalouden toimivuutta. Maailmantaloutta, pääomaliikkeitä ja ylikansallisten yritysten toimintaa on säänneltävä. Kansainvälisen sosialidemokratian on käytettävä voimaansa maailmantalouden epäkohtien korjaamiseen.
Hyvinvointiyhteiskunnassa politiikalla on keskeinen sija talousjärjestelmän toiminnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat kansalaiselle nousun portaita itsensä kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Korkea sivistystaso ja osaaminen, joiden perustana ovat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet, vapauttavat inhimilliset voimavarat. Valtion ja kuntien palvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Julkisten palveluiden saatavuus on yhteiskunnan vastuulla. Julkinen sääntely, sopiminen työmarkkinoilla sekä tuotantovälineiden yhteisöllinen omistus täydentävät markkinoita ja rajoittavat markkinavoimien ylivaltaa.
Hyvinvointiyhteiskunta on vapauksien, velvollisuuksien ja tasavertaisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu. Hyvinvointiyhteiskunta on myös epäkohtiin puuttumista, riskeihin varautumista ja niiden hallintaa. Ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja kutsumustaan, selviytyä ja kriisienkin jälkeen aloittaa alusta. Jokaisen perusturvallisuuteen kuuluu fyysisesti turvatun elinympäristön lisäksi varmuus saada peruspalveluita, työllä ansaittu sosiaaliturva sekä syyperusteinen vähimmäisturva. Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kulttuurista nauttimiseen on niinikään olennainen osa ihmisen perusoikeuksia.
Siinä pientä kommenttia näin yön pikkutunneilta nuorelta aikuiselta.
Suosittelen nyt kaikkia ns. Sosiaalidemokraatteja ja Demarinuoria miettimään tarkkaan millaista järjestelmää suosivat.
Ostovoiman lisääminen lisää työpaikkoja ja se tapahtuu puhtaasti liike-elämään perustuvien faktojen kautta.
Yritysten verojen vähentäminen esimerkiksi aiheuttaisi sen että jokaisella vähänkin suuremmalla yrityksellä olisi enemmän rahaa käytössään ja koska yritysten tavoitteena on kasvaa yritykset palkkaisivat palvelukseensa uusia työntekijöitä.
Näin työllisyys paranisi ja koska rahaa ei menisi enää veroista työttömyyskorvauksiin niin tuhottomia summia vuosittain olisi valtiolla varaa entisestään alentaa veroja, joka tarkoittaa sitä että ihmisillä jäisi enemmän rahaa käteen palkastaan.
Näin yksinkertainenkin esimerkkiratkaisu on mahdollista vain luopumalla Sosiaalidemokraattisesta järjestelmästä, joka tulee ennenpitää kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.
Suomi ei yksinkertaisesti voi ylläpitää nykyisenkaltaista työttömyysturvajärjestelmää ja toimeentulotukijärjestelmää.
Sosiaalidemokratia on hoivajärjestelmä, joka antaa jokaiselle meistä esimerkiksi mahdollisuuden lopettaa työt ja heittäytyä "sosiaalijärjestelmän" varaan.
Mitä tästä seuraa - mitä tästä on seurannut?
Ainakin se, että alkoholiongelmat tai päihdewongelmat vain kasvavat maassamme. Esim. alkoholistit eivät useimmiten ole tyhmiä vaan vain sairaita.
Valitettavasti näiden "sosiaalijärjestelmän varassa elävien" kohdalla heidän sairautensa on passivoinut heitä jo niin paljon että he mielellään heittäytyvät "järjestelmän eläteiksi" tietäen että he kyllä saavat toimeentulon ja asunnon.
Tällainen järjestelmä ei rohkaise eikä ohjaa sille tielle että alkoholistit hoitaisivat sairauttaan. Päin vastoin - miksi hoitaisivat, kun järjestelmä kyllä pitää heistä huolen.
Sosiaalidemokraattinen järjestelmä ajaa perusajatukseltaan, ideologialtaan yksilön ja pienen ihmisen etuja, mutta todellisuus on yleensä muuta kuin ideologia. Niin tässäkin tapauksessa.
Etkö oikein ymmärrä oikeudenmukaisen kapitalismin mahdottomuutta?
Puhdas markkinatalous ei voi toimia siten, että se maksimoisi yhteiskunnallista etua, sillä se perustuu yritysten ja näiden johdossa olevien ihmisten EDUN MAKSIMOINTIIN. Yhteiskunnan ja suuryritysten edut eivät kohtaa kovinkaan monessa kohdassa, sillä yritysten lyhyen tähtäimen edun mukaista ei ole rahoittaa minkäänlaista julkista sektoria, jolla taataan kansalaisten hyvinvointi myös taloudellisten kriisien aikana.
Talouden tulee palvella yhteiskuntaa, eikä yhteiskuntaa saa valjastaa talouden moottoriksi kuten kapitalistit haluavat.
Vapaan kilpailun maailmassa pääomat kasaantuvat yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja siten etääntyvät tavallisesta ihmisestä. Kilpailu syö vähitellen pienet yritykset kannattamattomina. On selvää, että mitä suurempi talousyksikkö sen suuremmat voitot sen on tehtävä.
Tällaisten suuryritysten vallan kasvaessa niiden vaikutusvalta ajaa valtioiden ohi - ensin epäsuorasti ja sitten suorasti. Ymmärrätkö?
Tilanteen yhä kehittyessä tämä johtaisi siihen, että valtioita ei enää tarvittaisi, vaan maailmassa olisi vain muutama suuryritys. Näin ihmisten hyvinvoinnin tavoittelusta on tullut yrityksien maksimaalisen voiton tavoittelua.
Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee vahvan talouden ja toimivan tuotantorakenteen. Taloudellisen kilpailun tulee kuitenkin palvella kansalaisten etua; se ei saa olla itsetarkoitus.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa pääomat ovat aluksi hajaantuneet ympäri yhteiskuntaa useille tahoille. Ajan kuluessa pääomat alkavat kasautua yhä harvempien valvontaan - tästä on esimerkkinä viimeaikainen Suomen kehitys.
Suuryritykset fuusioituvat yhä suuremmiksi pääomakeskittymiksi, näin syntyy kartelleja ja monopoleja. Kartellin luoneet monikansalliset yritykset pitävät keinotekoisesti hintoja korkealla, mikä evää köyhältä kansanosalta mahdollisuuden nauttia kyseisten yrityksen hyödykkeistä. Yksityiset monopolit pitävät kartellien tapaan huolen siitä, että ne saavat tuoton hyödykkeillensä mahdollisimman vähillä tuotantokustannuksilla.
Yksi reaalisosialismin suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista oli etujoukon käsite. Myös sosialismia, eli tuotantovälineitten kansallistamista lähdettiin toteuttamaan elitistisesti ja epädemokraattisesti ylhäältä päin. Seurauksena oli, ettei kansa kokenut omistavansa mitään - ja että reaalisosialistiset maat olivat jatkuvassa konfliktissa kapitalististen maiden kanssa.
Todellinen kansanomistus, kansalaisomistus, on kuitenkin mahdollista, jos sitä lähdetään toteuttamaan sosialidemokraattisesti: ilman väkivaltaa, vähittäin ja kapitalismin kanssa sovussa. Yhteiskunnan on mahdollista olla osittain sosialistinen ja sittenkin kilpailukykyinen. Tämänkaltaista sosialismia edustavat esim. vuokralaisten omistamat talot, asiakkaittensa omistamat vakuutusyhtiöt ja henkilöstörahastot, joissa osa yrityksen voitoista jaetaan osakkeina työntekijöille.
Tätä kautta kansa, eli siis olemassa olevat kansalaiset - ei abstrakti valtio - voi omistaa tuotantovälineitä. Ei ole mitään syytä uskoa siihen, että yksi ihminen tai harvainvalta hoitaisi paremmin kuin suuri joukko.
Talousjärjestelmien omistussuhteita ei voi käsitellä vain kansallisvaltioiden tai länsimaisten valtioiden tasolla. Omistussuhteita on tutkittava globaalisesti. Länsimaiden on tuettava kehitysmaita hankkimaan omaa teollisuutta ja palveluita eikä rakennuttaa niihin vain länsimaisten omistamia suuryrityksiä, jotka kotiuttavat saadut voitot kotimaahansa. Lisäksi kapitalististen valtioiden pääomaimperialismi on pistänyt polvilleen suurimman osan kehitysmaista.
Te(?) porvarillisesti ajattelevat ihmiset uskotte vapaan markkinatalouden olevan paras pohja yhteiskunnan rakentamiselle. Perusväittämä teillä on, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat vapaassa markkina-taloudessa ja taloudesta määrää loppujen lopuksi kuluttaja.
Mutta ->
Kysyntä ja tarjonta eivät ikinä kohtaa vapaassa markkinataloudessa siten, että kaikilla kuluttajilla olisi mahdollisuus tyydyttää tarpeensa. Markkinatalous muistuttaa tässä suhteessa läheisesti osake-yhtiödemokratiaa, jossa jokaisen ihmisen äänivalta riippuu hänen omistamastaan pääomasta. Kysynnän ja tarjonnan "sosiaalinen" kohtaaminen markkinoilla vähentäisi yritysten tekemää voittoa, joten niillä ei ole mitään järkeä laskea hintojaan kysynnän mukaan.
Ja
sosialidemokraattisen käsityksen mukaan sekatalous puoltaa paikkaansa koska se on oikeudenmukaisin, tasa-arvoisin ja moraalisin malli. Siinä missä sosialistinen suunnitelmatalous on muutokseen kykenemätön pystyy sekatalous vastaamaan ajan haasteisiin. Markkinatalouden ollessa erittäin suhdanneherkkä pystyy sekatalous tasapainottamaan suhdannevaihteluita.
Sekataloudessa valtio toimii kartelleja ja monopoleja vastaan taatakseen vakaan hintatason markkinoilla. Tämä ei pelkästään riitä, vaan valtion pitää säilyttää osake-enemmistö Suomen yhteiskunnan kannalta tärkeissä perustuotannon suurissa yrityksissä. Myös palkansaajien vaikutusmahdollisuuksia yrityksensä päätöksentekoon on nykyisestä laajennettava esim. henkilöstörahastojen kautta.
Valtiolla pitää olla vahva rooli talouspolitiikassa, jotta markkinatalouden aiheuttamia vahinkoja voitaisiin lievittää ja mahdollisesti asteittain poistaa. Julkisesti omistettujen yritysten etu on, etteivät ne ole yksityisten yritysten tavoin riippuvaisia taloudellisen kilpailun asettamista rajoituksista aivan lyhyellä tähtäimellä. Julkisella omistuksella voidaan näin ottaa huomioon kansakunnan kokonaisetu, esim. työllisyys. Julkinen omistus on myös yksi keino varmistaa kaikille kansalaisille tasapuolinen saatavuus esim. postin, julkisen liikenteen ja energiapalvelujen suhteen.
Lopuksi:
Tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus eivät toteudu yhteiskunnassa, jossa vallitsee jatkuva kilpailu ja pyrky. Sosialidemokraattisessa yhteiskunnassakin on kilpailua ja pyrkyä, mutta ne eivät sekoitu ihmisten vapaa-ajan kanssa. On aika tehdä työtä ja pyrkiä ylöspäin, mutta on myös aika olla perheensä ja ystävien kanssa ja rentoutua. Porvarillisessa yhteiskunnassa ihmiset eivät voi olla solidaarisia toisilleen, koska lähimmäinen nähdään aina kilpailijana - yhteiskunnassa vallitsee tapa tai tule tapetuksi -mentaliteetti.
Ihan on kuin 70-luvulla kommunistien puhetta kuuntelisi :) Ja miten kävikään :)