minusta ei ole yliopistoon!

Onko kukaan vielä lukenut HY:n kasvatustieteiden toista valintakoekirjaa;
Totuus, kieli ja käytäntö. Pragmatistisia näkökulmia toimintaan ja osaamiseen.

Eilen luin pari ekaa lukua ja en ole koskaan lukenut yhtä vaikeaselkoista kirjaa! Tuolla kirjalla todellakin karsitaan jyvät akanoista, aivan sama kun hepreaa lukisi.
71252
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

yhteen pääsykoekirjaan.

Äänestä
  • Älkää lannistuko. Pääsykoekirjat ovat usein tahallisen kamalia, sillä niillä paitsi

    1) varmistetaan, että alan perusasiat ja -käsitteistö ovat opintonsa alkavilla hanskassa,

    MYÖS

    2) mitataan pyrkijöiden motivaatiota alan opintoihin tyyliin "Jos tämän pääsykoekirjallisuuden jaksaa kahlata, selviää TAKUULLA lopustakin". Eli kohottamalla sisäänpääsyyn vaadittavan motivaation kynnystä vähennetään myöhemmin keskeyttävien määrää. Ja paitsi motivaation mittarina, toimivat kamalat pääsykoeteokset myös motivaation parantajina: kun on pääsykokeisiin pänttäämisestä selvinnyt, ei hevin tee mieli heittää kesken sitä helpompaa osaa eli itse opiskelua, kun on NIIN paljon töitä tehnyt sen opiskelemaan pääsynsä eteen.

    Ei se varsinainen opiskelu ole (yleensä/ollenkaan) niin vaikeaa kuin pääsykokeisiin lukeminen. Olen tosin kuullut huhua, että joku olisi joskus jossain pitänyt gradua MELKEIN samantasoisena ponnistuksena kuin pääsykokeita; luotettavaa viitettä tämän väitteen lähteeseen en ole kuitenkaan löytänyt. Ja missään tapauksessa ne pääsykokeiden ja gradun väliset 5-7 vuotta eivät ole niin rankkoja kuin pääsykokeisiin lukeminen.

    Äänestä

  • Sisällä helpottaa kirjoitti:

    Älkää lannistuko. Pääsykoekirjat ovat usein tahallisen kamalia, sillä niillä paitsi

    1) varmistetaan, että alan perusasiat ja -käsitteistö ovat opintonsa alkavilla hanskassa,

    MYÖS

    2) mitataan pyrkijöiden motivaatiota alan opintoihin tyyliin "Jos tämän pääsykoekirjallisuuden jaksaa kahlata, selviää TAKUULLA lopustakin". Eli kohottamalla sisäänpääsyyn vaadittavan motivaation kynnystä vähennetään myöhemmin keskeyttävien määrää. Ja paitsi motivaation mittarina, toimivat kamalat pääsykoeteokset myös motivaation parantajina: kun on pääsykokeisiin pänttäämisestä selvinnyt, ei hevin tee mieli heittää kesken sitä helpompaa osaa eli itse opiskelua, kun on NIIN paljon töitä tehnyt sen opiskelemaan pääsynsä eteen.

    Ei se varsinainen opiskelu ole (yleensä/ollenkaan) niin vaikeaa kuin pääsykokeisiin lukeminen. Olen tosin kuullut huhua, että joku olisi joskus jossain pitänyt gradua MELKEIN samantasoisena ponnistuksena kuin pääsykokeita; luotettavaa viitettä tämän väitteen lähteeseen en ole kuitenkaan löytänyt. Ja missään tapauksessa ne pääsykokeiden ja gradun väliset 5-7 vuotta eivät ole niin rankkoja kuin pääsykokeisiin lukeminen.

    ..kyllähän se kuitenkin on niin, että sisään pääsee vielä suhteellisen helposti, mutta ulospääsy se vasta vaikeaa onkin. aika moni ei pääse koskaan.

    pääsykoe on kyllä suuri kertaponnistus, sitä en kiistä, mutta pidetäänpä realismi näissä keskusteluissa nyt kuitenkin. maisterin tutkinto on keskiarvona 5-6 vuotta työtä, ja helpostihan sitä 1 tai 2 vuoden opintojen jälkeen ajattelee, kun perusopinto-noppia on kertynyt jo muutamia kymmeniä, että helppoahan tämä. kyllä se loppurutistus sitten viimeisinä vuosina vielä kovasti tulee koettelemaan...

    se on kyllä myös totta, että pääsykoekirjoilla tavoitellaan jossain määrin juuri edellisen kirjoittajan mainitsemia asioita. usein on niin, että pääsykoekirjat on tavallaan äärimmilleen supistettu perustietomäärä koko ko. oppiaineen keskeisimmästä sisällöstä.

    nimim. kahden valmiin, yhden keskeneräisen tutkinnon kokemuksella

    Äänestä

  • on aika käsittämätön.
    Se kertoo lapsikeskeisestä opetuksesta.
    Jos se nyt oli sama mitä muija luki lastentarhanopettajien täydennyskoulutuksessa n. 2 v sitten. Se oli osa varhaiskasvatuksen Cum laudea ja on toisaalta pääsykoekirjanakin (???).
    Hommasin sen englanninkielisen alkuteoksen josta Hytönen oli kovasti ottanut pohjia.
    Se oli aivan pimeä kirja myös.
    Olen pärjännyt logiikassa ja matematiikassakin melko hyvin, vaikka minulla ei ole aivan valmiina matematiikan maisterin opintoja (eikä varmaan enää tulekaan, ikää on kovin paljon).
    Nuo kasvatustieteen ns. tieteelliset kirjat olivat aivan käsittämätöntä tuubaa täynnä. Muija sai jollain ihmeellä sen kurssin läpi.
    Mietin jo, jos olisin saanut jonkun selväkielisen referaatin tilattua vaikka Intiasta siihen engl.kieliseen lähdeteokseen. Laitoin jollekin sivulle tiedustelun, mutta ei siellä käynyt oikeita henkilöitä tarpeeksi. Kurssi ehti jo mennä ohi eikä vastauksia vieläkään tullut.

    Se oli varmasti tämä kirja joka oli aivan käsittämätön, josta ei saanut mitään irti:
    http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=tietokirjat&isbn=951-0-21054-4

    Sanoisin että materiaali on sellaista joka ei sovi kirkkaasti ajattelevalle loogiselle henkilölle.

    Äänestä

Jos ala kiinnostaa sinua, niin anna mennä vaan ;)
Pääsykoekirjojen teksti ottaa aikaa päästä sisälle ja se vie hurjasti kärsivällisyyttä. But don't give up ;)

Äänestä

Ei kannata nyt yhtään kauhistua! Pääsykoekirjat ovat yleensä todella kinkkisiä... yliopisto-opiskelussa ainut vaikea osa on pääsykoe :D Kyllä sitten sisäänpäästyään pärjää aina :)

Olet hyvissä ajoin lukemassa kirjaasi, joten ehdit varmasti tajuamaan kirjan paremmin tässä kevään edetessä. Älä suutu itseesi, vaikket heti tajuakaan kaikkea. Et ole ikinä aiemmin lukenut alaa, jolle haet, joten miten voisitkaan ymmärtää kaikkea heti! Itse en aikanani ymmärtänyt pääsykoekirjastani mitään, vaikka hain sentään suomen kieltä lukemaan :D Ja yliopistossa olen nyt vallan tyytyväisenä suomea lukemassa. Tsemppiä vain ja jaksamista!

Äänestä

Sosiaalialalla, yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä tulee vastaan tuon tuosta kirjoja, joissa yksinkertainen (ja yleensä itsestään selvä) asia esitetään "oppineesti" so. tarpeettoman monimutkaisesti.

Toimi näin (ainakin minulle on toiminut):

1. Koeta ottaa selville mitä kirjoittaja on tarkoittanut (itse pääasia on melko simppeli).
2.. Tee kirjasta tiivistelmä ilman sivistyssanoja ihan ruutupaperille tiiviillä käsialalla.
3. Kirjoita tämä tiivistelmä puhtaaksi tietokoneella. Tiivistelmän sopiva pituus n. 20 sivua.
4. Luet tiivistelmäsi noin viiteen kertaan läpi eli opettelet sen ulkoa. Marginaaleihin voit vielä piirtää muistamista helpottavia kuvioita, kuten ukkoja, jotyka puhuvat puhekuplilla.
5. Tenttivastauksessa taas muunnat tämän ulkoa opetellun pääsisällön "tieteelliselle" kielelle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


marika.,., kirjoitti:

Onko kukaan vielä lukenut HY:n kasvatustieteiden toista valintakoekirjaa;
Totuus, kieli ja käytäntö. Pragmatistisia näkökulmia toimintaan ja osaamiseen.

Eilen luin pari ekaa lukua ja en ole koskaan lukenut yhtä vaikeaselkoista kirjaa! Tuolla kirjalla todellakin karsitaan jyvät akanoista, aivan sama kun hepreaa lukisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu