Tämän artikkelin kirjoittaja on opettaja Saint-Joseph yliopistossa Beirutissa. Hän opettaa ilmeisesti sekä kristittyjä, että muslimioppilaita. Artikkelissa on niin monia kiinnostavia kohtia, että ne pitää ottaa esille.
Siinä käsitellään islamin modernisoinnin välttämättömyyttä ja imaamien tietotasoa, koraanikouluja, fundamentalismia, ja terroristejakin. En jaksa nyt kokonaan sitä kääntää.
http://www.katobs.se/art_islam.htm
Samir Khalil Samir, en egyptisk jesuit och professor i arabiska och islamska studier vid Saint-Joseph-universitetet i Beirut.
.......................xxxx..................
Vi ser teknologisk och naturvetenskaplig modernisering på gång i den islamska världen, men det leder inte till en modern humanism. Många terrorister är människor som äger en betydande kulturell nivå, det finns bland dem doktorer, ingenjörer osv. De äger en stor naturvetenskaplig och teknologisk kultur men de har inte byggt en bro mellan naturvetenskap och religion. Från väst tar de västs resultat, teknologin, men försöker inte försätta sig själva i den anda som gav upphov till dessa resultat. De västliga teknologiska framgångarna kommer sig ur en period när man bekände sig till de sekulära värdena och gick genom kristendomen för att sedan passera rationalism och upplysning. Muslimer accepterar teknologin, men de accepterar inte skillnaden mellan det profana och religiösa. Och det är fel eftersom det nte leder till själv-kritik och befrielse.
Om muslimer skulle upptäcka denna distinktion, så skulle de kunna börja en dialog med väst, kritisera det, upptäcka vad som är bra och vad som måste förkastas. Istället leder denna brist på urskillning till att man helt förkastar väst och istället planlägger att förstöra det. Om islam inte lär sig att återta samhällets världslighet och distinktionen mellan det världsliga och det religiösa, dömer vi det till obskurantism (”mörkläggning”).
AsiaNews.it, 8 September, 2005
Käännän pari lausetta lopusta:
Muslimit hyväksyvät teknologian, mutta eivät hyväksy eroa maallisen ja uskonnollisen välillä. Ja se on väärin, koska se ei johda itsekritiikkiin ja vapauteen.
.......................
Jos muslimit havaitsisivat tämän erotuksen, he alkaisivat keskustella lännen kanssa, kritisoida sitä, keksiä mikä on hyvää ja mikä täytyy hylätä. Sensijaan tämä erottelun puuttuminen aiheuttaa, että täysin hylätään länsimaisuus ja suunnitellaan sen tuhoamista. Jos islam ei opi hyväksymään yhteiskunnan maallisuutta ja erota maallista ja uskonnollista, tuomitsemme me sen pimennykseen.
Siinä käsitellään islamin modernisoinnin välttämättömyyttä ja imaamien tietotasoa, koraanikouluja, fundamentalismia, ja terroristejakin. En jaksa nyt kokonaan sitä kääntää.
http://www.katobs.se/art_islam.htm
Samir Khalil Samir, en egyptisk jesuit och professor i arabiska och islamska studier vid Saint-Joseph-universitetet i Beirut.
.......................xxxx..................
Vi ser teknologisk och naturvetenskaplig modernisering på gång i den islamska världen, men det leder inte till en modern humanism. Många terrorister är människor som äger en betydande kulturell nivå, det finns bland dem doktorer, ingenjörer osv. De äger en stor naturvetenskaplig och teknologisk kultur men de har inte byggt en bro mellan naturvetenskap och religion. Från väst tar de västs resultat, teknologin, men försöker inte försätta sig själva i den anda som gav upphov till dessa resultat. De västliga teknologiska framgångarna kommer sig ur en period när man bekände sig till de sekulära värdena och gick genom kristendomen för att sedan passera rationalism och upplysning. Muslimer accepterar teknologin, men de accepterar inte skillnaden mellan det profana och religiösa. Och det är fel eftersom det nte leder till själv-kritik och befrielse.
Om muslimer skulle upptäcka denna distinktion, så skulle de kunna börja en dialog med väst, kritisera det, upptäcka vad som är bra och vad som måste förkastas. Istället leder denna brist på urskillning till att man helt förkastar väst och istället planlägger att förstöra det. Om islam inte lär sig att återta samhällets världslighet och distinktionen mellan det världsliga och det religiösa, dömer vi det till obskurantism (”mörkläggning”).
AsiaNews.it, 8 September, 2005
Käännän pari lausetta lopusta:
Muslimit hyväksyvät teknologian, mutta eivät hyväksy eroa maallisen ja uskonnollisen välillä. Ja se on väärin, koska se ei johda itsekritiikkiin ja vapauteen.
.......................
Jos muslimit havaitsisivat tämän erotuksen, he alkaisivat keskustella lännen kanssa, kritisoida sitä, keksiä mikä on hyvää ja mikä täytyy hylätä. Sensijaan tämä erottelun puuttuminen aiheuttaa, että täysin hylätään länsimaisuus ja suunnitellaan sen tuhoamista. Jos islam ei opi hyväksymään yhteiskunnan maallisuutta ja erota maallista ja uskonnollista, tuomitsemme me sen pimennykseen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Löysin koko jutun englanniksi:
http://www.asianews.it/dos.php?l=en&dos=63&art=4071
jos maallinen ja uskonnollinen erotetaan toisistaan.
Euroopassa sitä alettiin tehdä valistusajalla, kun inkvisitio, uskonsodat, kirkkojen tuki tyrannimaisina pidetyille ruhtinaille ja valtaapitäville yms. olivat antaneet "kristilliselle politiikalle" varsin huonon maineen.
Vauhti kiihtyi työväenliikkeen myötä, kun työväestö yhdisti enenevässä määrin papiston omistavaan luokkaan - tämähän vieraannutti varsin suuren osan työväestöstä kristinuskostakin.
Mutta ei tätä erottelua ole länsimaillakaan loppuun asti viety. Uskontokunnat ja kirkot ajavat omia politiikkojaan ja hallitukset käyttävät yhä varsin usein uskontoa keppihevosinaan omien tavoitteittensa toteuttamiseksi. Viimeksi G. W. Bushin hallitus, joka nojautuu hyvinkin voimakkaasti vanhoillisiin kristillisiin piireihin ja on niistä poliittisesti pitkälti riippuvainen.
Mutta onko uskonnon ja politiikan erottaminen, siinä määrin kuin sitä on tapahtunut, ollut eduksi?
Varmaankin tieteitten ja teknologian kohdalla se on edesauttanut kehityksen nopeutumista. Samoin kansansivistyksen kohdalla - esimerkiksi Suomessa säätyvaltiopäivillä papisto vastusti viimeiseen saakka kansakouluja, kun taas talonpoikaissääty, aatelisto ja porvaristo kannattivat niitä.
Kääntöpuolena on ollut, että ihmiskunnan historian tuhoisimmat sodat (siirtomaasodat, kaksi maailmansotaa, Algerian sota, Vietnamin sota jne.) on käyty niillä alueilla ja sellaisten maiden toimesta, joissa uskonnon ja politiikan erottelu on viety pisimmälle.
Siellä taas, missä uskonto on poistettu virallisesti lähes kokonaan - siis esimerkiksi Neuvostoliitossa (poikkeuksena toisen maailmansodan aikainen Stalinin hallinnon liittoutuminen ortodoksikirkon kanssa), Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Kambotsassa jne. - ihmisiä on tapettu kymmenin miljoonin maiden rajojen sisällä.
Muslimimaista uskonnon ja valtion erottelu vietiin pisimmälle luultavasti Saddam Husseinin hallitusaikana Irakissa. Eikä sekään maa tuolloinkaan kovin ruusuiselta näyttänyt.
Joten puolensa ja puolensa tuollakin asialla.
Uskonnon ja politiikan erottaminen on mahdollistanut teknillisesti kehittyneen ja humaanin hallinnon. Siis tärkeimmäksi arvoksi on asetettu hyvinvointia kaikille. Se on esim. pohjoismaista demokratiaa. Onhan Austraaliassakin aika hyvä asua ja on ehkä paras paikka kaikista.
Siis tavotteiden asettamisen vapaus on tärkeää. Islamissa tavoitteet on lukkoonlyöty ja ne on Allahin hyväksi.
"Kääntöpuolena on ollut, että ihmiskunnan historian tuhoisimmat sodat (siirtomaasodat, kaksi maailmansotaa, Algerian sota, Vietnamin sota jne.) on käyty niillä alueilla ja sellaisten maiden toimesta, joissa uskonnon ja politiikan erottelu on viety pisimmälle.
Siellä taas, missä uskonto on poistettu virallisesti lähes kokonaan - siis esimerkiksi Neuvostoliitossa (poikkeuksena toisen maailmansodan aikainen Stalinin hallinnon liittoutuminen ortodoksikirkon kanssa), Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Kambotsassa jne. - ihmisiä on tapettu kymmenin miljoonin maiden rajojen sisällä.
Muslimimaista uskonnon ja valtion erottelu vietiin pisimmälle luultavasti Saddam Husseinin hallitusaikana Irakissa. Eikä sekään maa tuolloinkaan kovin ruusuiselta näyttänyt.
Joten puolensa ja puolensa tuollakin asialla."
Aabra-ham:[Muslimimaista uskonnon ja valtion erottelu vietiin pisimmälle luultavasti Saddam Husseinin hallitusaikana Irakissa. Eikä sekään maa tuolloinkaan kovin ruusuiselta näyttänyt. ]
Otat yhden esimerkin, kenties sen, missä erottelu on pisimmällä. Minulla ei ole mittaria tuolle eron pituudella muuta kuin kalenterista katsottuna. Ja tällöin Turkki tulee mukaan.
Siis parempi tarkastelu saataisiin, jos katsottaisiin koko joukkoa ja yritettäisiin hakea tilastollista riippuvuutta, trendiä.
Muutoinkin olen kiinnittänyt huomiota, mutten monesti huomauttanut, tapaasi löytää esimerkinomaista tukea mielipiteillesi. Esimerkiksi kerran jätit tarkastelusta pohjoismaat pois, jotta sait kristillisten ja muslimivaltioiden vertailun mieleisemmäksesi. Parempi tapa vertailla olisi ottaa huomioon koko joukko.
Takaisin asiaan mennäkseni Turkissa uskonnon ja valtion erottaminen ei ehkä ole aiheuttanut mitään sellaista pahaa (kurdit yms), mitä ei olisi muutoinkin tapahtunut. Mutta ei se nyt näytä aiheuttavan mitään jättiloikkaa eteenpäinkään. Ts. kyse lienee monimutkaisemmasta syy-seurausverkostosta kuin vain uskonnon ja valtion yhteistyön määrästä.
Aabra-ham:[Joten puolensa ja puolensa tuollakin asialla.]
No, tästä ei tule kiistaa.
Asian vierestä:
Et ole lukenut Päiviö Latvuksen "Ymmärryksen siivet" -teosta? Käsittelee kulttuurien mensestystekijöitä, myös muslimien?
Vai niin, lueskelen taas vapaudesta. Vaikka maassamme onkin ennätysmäärä elinkautisvankeja, en koe olevani vankilassa ollessani muslimi. Olen vapaasti valinnut tieni.
Sen sijaan, käydessäni läheisellä ostoskeskuksella huomaan kyllä, mihin demokraattinen valinnanvapaus on vienyt. Vapausvajeeseen lähinnä; nuorten pitää olla kuin toistensa, vähintäänkin kännissä kuin käet ovat sekä vanhemmat että nuoremmat.
He ovat valinneet vapaan demokraattisesti itselleen orjuuden. No, mikäpäs siinä muuten, mutta samalla itsestäni tuntuu turvattomalta.
Joo, onhan minullakin vapauteni olla menemättä ostarille. Mutta onko se silloin enää vapautta? Vai onko se pakotettua?
Luin tänään lehdestä, kuinka ruotsalaiset naiset olivat närkästyneitä, kun eivät päässeet alunperin jalkapallo-otteluun Saudi-Arabiassa. He alkoivat protesteeraamaan ns. antidemokraattisuutta vastaan...
Mikä ihme sanoo, että ns. länsimaiset arvot ja paljon paasattu mutta vähän ymmärretty demokratia olisi se ainoa oikea ja toimiva järjestelmä?
Meillä on vapaus käyttää huumeita mutta välillä tuntuu siltä, että meillä ei ole vapautta elää uskossamme ja sen mukaisesti. En minä kaipaa ohjeita siitä, kuinka elän demokraattisesti; elänhän joka tapauksessa maamme lakeja noudattaen. Vaikken olekaan demokraatti, niin silti perheeni viihtyy kanssani. Pakottamatta, omasta valinnastaan.
>>Otat yhden esimerkin, kenties sen, missä erottelu on pisimmällä. Minulla ei ole mittaria tuolle eron pituudella muuta kuin kalenterista katsottuna. Ja tällöin Turkki tulee mukaan.
Siis parempi tarkastelu saataisiin, jos katsottaisiin koko joukkoa ja yritettäisiin hakea tilastollista riippuvuutta, trendiä.>>
Jos kirjoittaisin tänne kunnon tutkielman trendeistä, tilastollisista riippuvuuksista etc. tulos olisi epäilemättä parempi. Varsinkin, jos viitsisin sen julkaista täällä ja - ihmettä kerrakseen - joku (vaikkapa tämän ketjun avaaja) jaksaisi sen lukea (tai ketjun avaajasta puheen ollen: ymmärtäisi siitä jotain) . Nytkin monet ovat joko valitelleet kirjoitusteni pituutta tai ovat kommenteillaan osoittaneet, että eivät ole lukeneet niitä loppuun. Joten tämä olkoon puolustukseksi.
Tässä tapauksessa annoin yhden esimerkin tapauksesta, jossa muslimimaassa tapahtunut uskonnon ja valtion erottelu (jossa Saddam ei toki käytti hyväkseen enemmistön ja vähemmistön välisiä erimielisyyksiä ja etnisiä eroavaisuuksia) ei ole nähdäkseni johtanut ruusuiseen tulokseen. Lue avaus, jota kommentoin, niin ymmärtänet, miksi olisi ollut aika järjetöntä käsitellä tätä teemaa kovin monimutkaisesti.
>>Muutoinkin olen kiinnittänyt huomiota, mutten monesti huomauttanut, tapaasi löytää esimerkinomaista tukea mielipiteillesi. Esimerkiksi kerran jätit tarkastelusta pohjoismaat pois, jotta sait kristillisten ja muslimivaltioiden vertailun mieleisemmäksesi. Parempi tapa vertailla olisi ottaa huomioon koko joukko.>>
Kuten edellä. Olisi tietenkin mielenkiintoista vertailla keskenään maailman kaikkia maita, mutta minä nuutuisin ja lukijat nuutuisivat vielä varmemmin. Ehkäpä näytät itse mallia? Olisi mielenkiintoista nähdä täällä kerrankin sellaista ”islamkritiikikkiä”, jossa esiintyisi edes jossakin määrin perusteltua ja laajaa vertailua. Jos sellaista esiintyy, kyllä minä tulen perässä parhaan kykyni mukaan.
Muuten: Olisi mielenkiintoista tietää, mitä nimenomaista kertaa tarkoitit, jolloin jätin tarkastelusta pohjoismaat pois, jotta saisin kristillisten ja muslimivaltioiden vertailun mieleisemmäksesi. Olisiko kyseessä ehkä ollut tilanne, jossa rikkaiden maiden vertailu köyhiin ei ole oikein mielekästä? Siis sellainen tilanne, jossa joku kirjoittaja oli verrannut muslimimaiden peräpöhniön takakylää rikkaisiin maihin? - Nyt huomautuksesi jäi pelkäksi heitoksi.
>>Takaisin asiaan mennäkseni Turkissa uskonnon ja valtion erottaminen ei ehkä ole aiheuttanut mitään sellaista pahaa (kurdit yms), mitä ei olisi muutoinkin tapahtunut. Mutta ei se nyt näytä aiheuttavan mitään jättiloikkaa eteenpäinkään. Ts. kyse lienee monimutkaisemmasta syy-seurausverkostosta kuin vain uskonnon ja valtion yhteistyön määrästä.>>
Tottakai syy-seurausverkot ovat paljon, paljon ja vielä kerran paljon monimutkaisempia kuin pelkkä uskonnon ja valtion yhteistyön määrä (tai uskonnon ja politiikan yhteys). Se on eräs niistä itsestään selvyyksistä, joita olen yrittänyt täällä jatkuvasti tolkuttaa niille, joiden mielestä "islamin pahuus/poliittinen islam" on kaiken kattava selitys ja jotka kirjoituksillaan osoittavat, etteivät ole tätä itsestään selvyyttä lainkaan tajunneet. Se oli keskeinen teema myös avaukseen antamassaani kommentissa.
Mitä Turkkiin tulee, siellä tapahtui viime vuosisadan alkupuolella ja sen jälkeenkin paljon muutakin, kuin vain valtion ja uskonnon erottaminen, ja nämä muut asiat ovat vaikuttaneet huomattavasti siihen, mitä Turkki on nyt ja mitä siellä nyt tapahtuu. Mutta jääköön sen käsittely toiseen kertaan.
"Joten puolensa ja puolensa tuollakin asialla", kuten jo kirjoitin.
PS. En ole muistaakseni lukenut Latvuksen ko. kirjaa. Toki kysymys kulttuurien menestystekijöistä ja itse menestyksen kriteerien ongelmasta on minulle opintojeni, työni ja harrastusteni vuoksi jossakin määrin tuttu.
Aabra-ham:[Muuten: Olisi mielenkiintoista tietää, mitä nimenomaista kertaa tarkoitit, jolloin jätin tarkastelusta pohjoismaat pois, jotta saisin kristillisten ja muslimivaltioiden vertailun mieleisemmäksesi. Olisiko kyseessä ehkä ollut tilanne, jossa rikkaiden maiden vertailu köyhiin ei ole oikein mielekästä?]
Aabra-ham(aiemmin):[Tulokseksi olisi tällöin saatu, että suurin osa maailman maista ei täytä ko. vaatimuksia. Näihin ei-vaatimukset täyttäviin eli köyhiin maihin maihin kuuluvat mm. suurin piirtein kaikki päiväntasaajan eteläpuolisen Afrikan kristilliset maat,]
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000013005761
Kiinnität huomioita vaatimusta täyttämättömiin maihin, et niihin, jotka täyttävät kyseiset vaatimukset. Kyse oli mm. ihmisoikeuksista ja korruptiosta. Vähäisin korruptio on ristilipun maissa, imisoikeudet on kärkipäässä ristilipun maissa jne.
Siis sinulta jää mainitsematta, että lähes kaikki parhaat maat ovat ristilipun maita, kun mainitset, että huonojen maiden joukossa on kristilliseksi (jollakin kriteerillä) laskettavia maita.
Jospa melkovaltias sensori-Gohar antaisi meille meidän syntimme anteeksi, kun tämä ei asiallisesti kuulu tähän.
JK. Ostin sen Latvuksen. Ei ole kevyt luettava, vaan on siinä ainakin ajatuksia herättävää asiaa. Oma tietämykseni aiheesta ei riitä kunnon kriittiseen lukemiseen, mm. sinulla olisi siihen eväitä palstakirjoittelun perusteella.
ajettelussani, että minun ei tarvitse kauheasti muistella viesstejäni.
***
Kiinnitin linkittämässäsi viestissä huomiota vaatimukset täyttämättömiin maihin, koska edeltävässä nimim. zabun viestissä pyritään ns. vinolla kysymyksenasettelulla osoittamaan, että muslimimaat oat pahnanpohjimmaisia. Mitä ne eivät ole.
Korkeat ihmisoikeusvaatimukset täyttäviä maita on aika vähän.
Jos tarkoitat ristilipun mailla pohjoismaita, ne epäilemättä ovat länsimaisten ajattelijoiden ja laajemmaltikin länsimaalaisittain määriteltyjen ihmisoikeuksien ja myös hyvinvoinnin jakautumisen suhteen maailman huipulla. Mikä ehkä – korostan ehkä – viittaa siihen, että länsimaalaisittain määritellyt ihmisoikeudet ja taloudellisen hyvinvoinnin tasainen jakautuminen käyvät käsi kädessä eli korreloivat voimakkaasti.
Jos taas tarkoitat ristilipun mailla kristittyenemmistöisiä maita, sieltä löytyy huomattava määrä maita, jotka sekä länsimaalaisittain määriteltyjen ihmisoikeuksien että taloudellisen vaurauden tasaisen jakautumisen suhteen ovat todella pohjalla. Tällaisia ovat erittäin monet Afrikan kristittyenemmistöiset maat ja muutamat latinalaisen Amerikan maat. Näiden kristittyenemmistöisten maiden joukkoon kuuluu myös sellaisia, jotka käyvät parasta aikaa sotaa kaukana rajojensa ulkopuolella – ja yksi, joka tekee parasta aikaa kansanmurhaa.
Enhän minä kaikkea maininnut, tietenkään. En myöskään sitä, että ihmisoikeudetkin (kuten myös kulttuurein menestyminen) voidaan ymmärtää eri tavoin, muun muassa eri tavalla kuin ne usein länsimaissa ymmärretään. Mutta se onkin sitten jo toinen tarina, kuten itä-ja-länsi-eivät-koskaan-kohtaa- Kipling kirjoitti.
PS. Ehkäpä minunkin kannattaiusi se Latvuskin lukea. Jos vaan ehtisi.
Hyvä tietää että islam hyväksyy teknologian...
Koska olen itse tullut siihen tulokseen, että kaikki teknologia on saatanasta...
Eli tämä vahvistaa käsitystäni siitä että islam on paha.
Nyy!