Uskotko kummituksiin?

Joka aamu vessan peilissä:((

Noora*** kirjoitti:

Joka aamu vessan peilissä:((

melkein joka aamu..:)

Muutimme vuokralle taloon,jossa ei asukkaat viihtyneet,koska väittivät,että kummittelee ja mehän kun ei uskottu.
Ensimmäisellä viikolla jo kuului askelia ja ovet meni itekseen kiinni,mutta senkin panimme vanhan talon piikkiin.
Jos tuvassa jatkui meteli illalla kovin myöhään ja äänekkäänä, kuului vintistä kova paukaus ja kaikki vaikeni kuuntelemaan.
Puoli vuotta asuimme,mutta koska koko ajan oli maksamaton alivuokralainen muutimme pois.
Mainittakoon että seuraava asukas yksinäinen mies teki itsarin,mutta hänellä oli suuri rakkaus pettymys.

Mitään paranormaalia ei ole milloinkaan löydetty tieteellisin keinoin.

Monet tahot nimittävät uskomuksiaan ja havaintojaan "tieteeksi", vaikkeivät tutkimukset täyttäisi mitään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

Minä olen kokenut "kummituksen" siten, että parinkymmenen vuoden ajan joku tuli iltaisin isoäitini asuntoon. Se kuului aivan selvästi. Tulija avasi ja sulki oven, kilisytti avaimiaan ja käveli narisevalla lattialla sivuhuoneeseen. - Siellä ei koskaan ollut ketään.

Jopa kylässä olevat vieraat kuulivat tämän ja kysyivät: "Kuka sieltä tuli?"

Isoäiti, joka kuuli saman joka ilta, oli antanut tulijalle nimenkin. Asialle vain naureskeltiin, mutta ei ikinä kyetty selvittämään, mistä ääni oikein tuli.

Remmari ek kirjoitti:

Mitään paranormaalia ei ole milloinkaan löydetty tieteellisin keinoin.

Monet tahot nimittävät uskomuksiaan ja havaintojaan "tieteeksi", vaikkeivät tutkimukset täyttäisi mitään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

Minä olen kokenut "kummituksen" siten, että parinkymmenen vuoden ajan joku tuli iltaisin isoäitini asuntoon. Se kuului aivan selvästi. Tulija avasi ja sulki oven, kilisytti avaimiaan ja käveli narisevalla lattialla sivuhuoneeseen. - Siellä ei koskaan ollut ketään.

Jopa kylässä olevat vieraat kuulivat tämän ja kysyivät: "Kuka sieltä tuli?"

Isoäiti, joka kuuli saman joka ilta, oli antanut tulijalle nimenkin. Asialle vain naureskeltiin, mutta ei ikinä kyetty selvittämään, mistä ääni oikein tuli.

Lue lisää

Avasinpa minäkin tuon yllä olevan linkin. Sivusto on laadittu ainakin siltä osin hämäävästi, että toiminnan laatuun viitattaessa kerrotaan niin sanotuilta tutkijajäseniltä edellytettävän korkeakoulututkintoa. Mutta sangen tahallisen tuntuisesti jätetään kertomatta, että vielä maisterin tai edes lisensiaatin tutkinto ei ole varsinaisesti tutkijan tutkinto. Itsenäisen tutkimustoiminnan harjoittaminen edellyttää henkilöltä tiedeyhteisön hyväksymää väitöskirjaa (ja siihen liiittyviä muita opintoja) eli tohtorin tutkintoa. Vasta tohtorin tutkintoa voidaan pitää jonkinlaisena laadun takeena. Eli takeena siitä, että henkilö niin halutessaan kykenee tieteellisen tiedon hankinnan edellyttämään tarkkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Yksikään yhdistyksen hallituksen jäsenistä ei täyttänyt tätä vaatimusta.

Angiina kirjoitti:

Avasinpa minäkin tuon yllä olevan linkin. Sivusto on laadittu ainakin siltä osin hämäävästi, että toiminnan laatuun viitattaessa kerrotaan niin sanotuilta tutkijajäseniltä edellytettävän korkeakoulututkintoa. Mutta sangen tahallisen tuntuisesti jätetään kertomatta, että vielä maisterin tai edes lisensiaatin tutkinto ei ole varsinaisesti tutkijan tutkinto. Itsenäisen tutkimustoiminnan harjoittaminen edellyttää henkilöltä tiedeyhteisön hyväksymää väitöskirjaa (ja siihen liiittyviä muita opintoja) eli tohtorin tutkintoa. Vasta tohtorin tutkintoa voidaan pitää jonkinlaisena laadun takeena. Eli takeena siitä, että henkilö niin halutessaan kykenee tieteellisen tiedon hankinnan edellyttämään tarkkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Yksikään yhdistyksen hallituksen jäsenistä ei täyttänyt tätä vaatimusta.

Lue lisää

nyt on Suomessa kylymä..., terveisiä sinulle sinne ämpöiseen maahan.:)

Pirre*

Pirre* kirjoitti:

nyt on Suomessa kylymä..., terveisiä sinulle sinne ämpöiseen maahan.:)

Pirre*

Tervepä terve, kuomaseni. Joo, ei täällä Pekingissä ihan ylletä semmoisiin hirmupakkasiin kuin vaikkapa Sallassa. Tosin Kiina on sen verran iso maa, että tuolla vielä pohjoisemmassa (jossain Harbinin seutuvilla) ovat olot kuin Siperiassa. Onneksi meitsin ei nyt sentään siellä tarvitse kärvistellä. Muuten on ollut jotenkin harmaata; sekä sielussa että ilmojen puolesta.

Angiina kirjoitti:

Tervepä terve, kuomaseni. Joo, ei täällä Pekingissä ihan ylletä semmoisiin hirmupakkasiin kuin vaikkapa Sallassa. Tosin Kiina on sen verran iso maa, että tuolla vielä pohjoisemmassa (jossain Harbinin seutuvilla) ovat olot kuin Siperiassa. Onneksi meitsin ei nyt sentään siellä tarvitse kärvistellä. Muuten on ollut jotenkin harmaata; sekä sielussa että ilmojen puolesta.

Lue lisää

Niin hanki itselles joku kiva paikallinen kummitus.

Angiina kirjoitti:

Tervepä terve, kuomaseni. Joo, ei täällä Pekingissä ihan ylletä semmoisiin hirmupakkasiin kuin vaikkapa Sallassa. Tosin Kiina on sen verran iso maa, että tuolla vielä pohjoisemmassa (jossain Harbinin seutuvilla) ovat olot kuin Siperiassa. Onneksi meitsin ei nyt sentään siellä tarvitse kärvistellä. Muuten on ollut jotenkin harmaata; sekä sielussa että ilmojen puolesta.

Lue lisää

maalaa maisemia harmaalla - koti ikäväkö, vai oletko välillä vain kyllääntynyt aherrukseesi...?

Mieki yritän välillä keksiä motiivia..moottoriksi arjelle..

On se ollut ennenvanhaan onnellista tämä immeisen elämä; on vain pitänyt yrittää pysyä hengissä.

Kyllä se siitä Angiina; tulee tuuli joka vie sumun..ja aurinko paistaa taas..

:/..:)..:/..:)..:)))...:///..:/..:) elämäni hymiökrafiikkaa..

Angiina kirjoitti:

Avasinpa minäkin tuon yllä olevan linkin. Sivusto on laadittu ainakin siltä osin hämäävästi, että toiminnan laatuun viitattaessa kerrotaan niin sanotuilta tutkijajäseniltä edellytettävän korkeakoulututkintoa. Mutta sangen tahallisen tuntuisesti jätetään kertomatta, että vielä maisterin tai edes lisensiaatin tutkinto ei ole varsinaisesti tutkijan tutkinto. Itsenäisen tutkimustoiminnan harjoittaminen edellyttää henkilöltä tiedeyhteisön hyväksymää väitöskirjaa (ja siihen liiittyviä muita opintoja) eli tohtorin tutkintoa. Vasta tohtorin tutkintoa voidaan pitää jonkinlaisena laadun takeena. Eli takeena siitä, että henkilö niin halutessaan kykenee tieteellisen tiedon hankinnan edellyttämään tarkkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Yksikään yhdistyksen hallituksen jäsenistä ei täyttänyt tätä vaatimusta.

Lue lisää

En ole tällä hetkellä kyseisen yhdistyksen jäsen, mutta kommentoin kuitenkin itse asiaa.

Kuten yhdistyksen sivuilta voi lukea, varsinaisen jäsenyyden (tutkijajäsenyyden) kriteeriksi on asetettu akateeminen koulutus. Resurssien rajallisuudesta voi helposti päätellä syyn, miksi myös lisensiaatti- ja maisteritasoiset henkilöt voidaan hyväksyä tutkijajäseniksi. Yhdistyksen selkeänä päämääränä on tarjota mahdollisimman laadukas foorumi alan tieteellisen tutkimuksen kehittymiselle.

ParaNetin roolia tieteellisenä järjestönä on pyritty korostamaan myös siten, että yhdistyksen hallituksessa kannattajajäseniä ei saa olla enempää kuin 1/3. Lisäksi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalta on edellytetty tohtorin koulutusta ja mieluiten henkilökohtaista kokemusta alan tutkimuksesta. Näin tiukkojen kriteereiden mielekkyydestä on kyllä keskusteltu ja niistä voidaan olla tietenkin montaa mieltä.

Aikaisemmin puheenjohtajana toimi muuan paranormaalia koskevasta tiedonhankinnasta väitellyt henkilö. Saattaa olla, että aikaisemmista kriteereistä on nykyisin käytännön syistä luovuttu, koska ainakaan tietääkseni nykyinen puheenjohtaja ei ole väitellyt. Tämä on ymmärrettävääkin, koska tohtorin koulutus ei vielä takaa hallinnollista osaamista sen paremmin kuin muukaan akateeminen koulutus, eikä tohtoreilla tahdo olla sitäkään aikaa käytettävissä kuin muilla yhdistyksien asioiden hoitamiseen.

Monissa asemaltaan vakiintuneissa tieteellisissä järjestöissä (ml. tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenjärjestöissä) toimitaan tiettävästi vielä heppoisempien kriteereiden puitteissa kuin ParaNetissä, luultavasti pitkälti samoista syistä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Skepsis, jonka varsinaiseksi jäseneksi pääsee tietääkseni kuka tahansa, eikä kukaan ole sitä erityisemmin valitellut.

Voidaan kieltämättä pitää sangen tarkoituksellisena, ettei jäsenyyden kriteereissä mainita sellaisia asioita, mitkä eivät liity lainkaan kyseiseen asiaan. Taustalla ei ole mitään sen kummempaa salailua. Jos vaivautuisit liittymään kyseisen yhdistyksen keskustelulistalle ja esittäisit siellä kommenttisi akateemista koulutusta koskien, uskoisin useimpien siihen pääosin yhtyvän.

Se täytyy kuitenkin sanoa, että akateeminen perustutkinto antaa mielestäni kohtuulliset edellytykset tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Vasta tietenkin väitös antaa tästä selkeää näyttöä, vaikkakin vain tutkijan valitsemalla erityisalalla. Lisäksi on korostettava, että tohtorin tutkinnon omaava henkilö voi menettää kompetenssiaan tälläkin erityisalueella, mikäli sen kehitys on esimerkiksi kovin nopeaa, eikä henkilökohtaista asiantuntemusta ylläpidetä. Toiseksi on korostettava, että akateemisen koulutuksen puute ei ole mikään itsestään selvä este pätevän tutkimuksen tekemiseen, vaikka se vaikuttaakin aihevalintojen ohella merkittävästi rahoituksen saamiseen.

Varsinkin maallikkojen osalta koulutuksen puute on kovin likimääräinen mittari, koska jokaisella on mahdollisuus opiskella tutkimukseen vaadittavat tiedot virallisten instituutioiden ulkopuolella. Joskus se voi olla aivan perusteltuakin, mikäli kyse on sellaisesta tutkimuksesta, johon riittää vähempikin opiskelu, oikeanlaista koulutusohjelmaa ei ole tarjolla tai opiskelu on tällä tavalla muusta syystä tehokkaampaa. Eikä tämä koske mitenkään erityisesti juuri paratutkimusta. Yhtä hyvin voidaan puhua vaikkapa henkilöstä, joka työskentelee teollisuudessa ja häneltä tilataan käytännön kokemuksensa vuoksi jokin tuota teollisuuden alaa hyödyttävä tutkimus. Tai vaikka professorista, joka päättää lopulta eläkepäivinään pureutua johonkin itseään kiinnostaneeseen kysymykseen oman alansa ulkopuolelta.

ParaNetin tutkijajäsenistä tohtoreita on muistaakseni noin kolmannes, joten muodollistakin kompetenssia löytyy ainakin periaatteessa. Valitettavasti on kuitenkin todettava, etteivät läheskään kaikki näistä arvon tohtoreista tee alan tutkimusta (edes harrastuksena), eikä säännöllinen tutkimustoiminta ole Suomessa muutenkaan niin hyvissä kantimissa kuin se ehkä voisi olla. On tavallaan onni, että Suomessa on myös aktiivisia maallikkoja, jotka ovat tehneet tämän tutkimuksen eteen enemmän kuin monet näistä tohtoreista yhteensä, vaikka sitten on toki myös niitä, joiden ponnistelut ovat saaneet aikaan pikemminkin hallaa.

Yhdistyksen jäsenistä palkattuna tutkijana alaan liittyvää tutkimustyötä teki ainakin vajaa kaksi vuotta sitten muistaakseni pari henkilöä ja akateemisten (jatko-)opintojensa puitteissa tätä tutkimusta teki tietääkseni neljä henkilöä. Lisäksi noin kymmenen jäsenen saattoi sanoa tekevän alan tutkimusta harrastuksenaan, vaikka joillakin olikin mahdollisuuksia tehdä sitä osaksi työnsäkin puolesta ja kattaa osa sivukuluista. Osa tutkimuksista koski itse ilmiöitä ja lopuissa lähestymistapa oli välillisempi, edustaen esimerkiksi folkloristiikan näkökulmaa. Määrä tietenkin kasvaisi huomattavasti, jos mukaan laskettaisiin lisäksi ne, jotka ovat tehneet ainakin joskus tällaista tutkimusta.

Lisäksi ParaNetillä on eräänlainen asiantuntijakaarti, jonka puoleen jäsenet ja ulkopuolisetkin ovat voineet kääntyä erityistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä. Eikä tämä joukko ole ihan mitä tahansa porukkaa. Ryhmässä ovat olleet mukana ainakin ELL Anna Hielm-Björkman, FM Kirsi Hänninen, FT Alex Kaivarainen, FM Marko Kananen, YTT Jarkko Kari, DI Olavi Kiviniemi, FT Pasi Klemettinen, FT Sergei Kolmakow, KT Maarit Laurento, FT Leo Näreaho, FT Matti Pitkänen, FM Jimmy Ruokolainen ja prof. Simo Skinnari. Ajankohtaista luetteloa ei ole päivitetty sivuille, mutta periaate on seuraava:

"Asiantuntijan arvonimen voi ParaNetissä saada henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon JA julkaissut vähintään yhden paranormaalia tai seminormaalia koskevan tieteellisen tutkimuksen, joka on enintään viisi vuotta vanha. Eksperttien tehtävänä on mm. arvioida kandidaattien kelvollisuus yhdistyksen vuosittain jakamien palkintojen saajiksi. Asiantuntijamme voivat myös antaa lausuntoja esim. tutkijoille tutkimussuunnitelmista, säätiöille apurahahakemuksista, tieteellisille julkaisijoille käsikirjoituksista sekä tiedotusvälineille näiden käsittelemistä paranormaaliin liittyvistä kysymyksistä. Ja tietysti spesialistiemme puoleen voi muutenkin kääntyä kaikissa paranormaalin tai seminormaalin tutkimukseen liittyvissä asioissa."

en usko yhteenkään parajuttuun enkä kummitukseen. Kaikista niistä parajutuista jää pelkkää tyhjää käteen, kun niitä vähänkään viitsii tutkia tarkemmin.
Olen silti utelias ja tulisinpa paikanpäälle ihmettelemään, jos joku jonkin kummituksen tai muun parajutun tapahtumapaikan esittäisi. Vaikka toiselta puolen Suomeakin! Siitä vaan profiilivuni osoitteeseen kirjoittelemaan, niin sovitaan treffit kummituksen kanssa.

sitroen kirjoitti:

en usko yhteenkään parajuttuun enkä kummitukseen. Kaikista niistä parajutuista jää pelkkää tyhjää käteen, kun niitä vähänkään viitsii tutkia tarkemmin.
Olen silti utelias ja tulisinpa paikanpäälle ihmettelemään, jos joku jonkin kummituksen tai muun parajutun tapahtumapaikan esittäisi. Vaikka toiselta puolen Suomeakin! Siitä vaan profiilivuni osoitteeseen kirjoittelemaan, niin sovitaan treffit kummituksen kanssa.

Lue lisää

sitröäänille tulemmaan postia..:)

Pirrejuupas kirjoitti:

sitröäänille tulemmaan postia..:)

Ei vielä edes postin haamua. Nyt kömmin unten maille, jospa ne kummitukset sitten uskaltaisivat ilmestyä!

koska olen omakohtaisesti semmoiseen törmänny.
50 luvulla,kun menin kouluun talvella ja lunta oli tie täynnä,kun ei ollu noita aurauskalusteita sivuteille,näin valkean hahmon menevän tien yli ja koska se oli jänikseksi ja koiraksi liian iso ja poroksi pieni,menin uteliaana katsomaan ,että minkälaiset jäljet se jätti,mutta kummastus oli suuri,kun ei ollut mitään jälkiä ei tiellä eikä tien molemmin puolin.
Kotona ihmettelin moista ja kas kummaa moni muukin oli sen nähnyt isoisäni kertoi,että se on siinä lähellä olevan talon asukas ,joka kuoli eikä koskaan haudattu siunattuun maahan.

uskonkin kirjoitti:

koska olen omakohtaisesti semmoiseen törmänny.
50 luvulla,kun menin kouluun talvella ja lunta oli tie täynnä,kun ei ollu noita aurauskalusteita sivuteille,näin valkean hahmon menevän tien yli ja koska se oli jänikseksi ja koiraksi liian iso ja poroksi pieni,menin uteliaana katsomaan ,että minkälaiset jäljet se jätti,mutta kummastus oli suuri,kun ei ollut mitään jälkiä ei tiellä eikä tien molemmin puolin.
Kotona ihmettelin moista ja kas kummaa moni muukin oli sen nähnyt isoisäni kertoi,että se on siinä lähellä olevan talon asukas ,joka kuoli eikä koskaan haudattu siunattuun maahan.

Lue lisää

kun tietää ettei enegia häviä minnekään, että olis aika toisaalta karmea ajatus jos me eläisimme kuolleiden kanssa yhdessä täällä. Siis joka puolella olisi näkymättömiä energiaruumiissa olevia olentoja joita leijuisi keskuudessamme mutta kävelisimme heidän lävitseen koska he olisivat sellaisessa astraalimuodossa ettei heitä näkyisi, siis he eivät olisi niin tiiviissä molekyylimuodossa kuin me vielä elävät olemme.

miettii kirjoitti:

kun tietää ettei enegia häviä minnekään, että olis aika toisaalta karmea ajatus jos me eläisimme kuolleiden kanssa yhdessä täällä. Siis joka puolella olisi näkymättömiä energiaruumiissa olevia olentoja joita leijuisi keskuudessamme mutta kävelisimme heidän lävitseen koska he olisivat sellaisessa astraalimuodossa ettei heitä näkyisi, siis he eivät olisi niin tiiviissä molekyylimuodossa kuin me vielä elävät olemme.

Lue lisää

olisi vain mukavaa, jos he olisivat täällä...mutku kettää ei tule vastaan..

miettii kirjoitti:

kun tietää ettei enegia häviä minnekään, että olis aika toisaalta karmea ajatus jos me eläisimme kuolleiden kanssa yhdessä täällä. Siis joka puolella olisi näkymättömiä energiaruumiissa olevia olentoja joita leijuisi keskuudessamme mutta kävelisimme heidän lävitseen koska he olisivat sellaisessa astraalimuodossa ettei heitä näkyisi, siis he eivät olisi niin tiiviissä molekyylimuodossa kuin me vielä elävät olemme.

Lue lisää

Esimerkiksi minulla oli tietokone väärällä seinällä pitkän aikaa. Ihmettelin mikä ihme minua vaivaa kun joka ilta samoihin aikoihin silmieni eteen tulee kuin huntu joka tulee oikealta ja kulkee hitaasti silmieni ja kuvaruudun välistä vasempaan. Yritin ottaa silmälasit käyttöön kun luulin silmissäni olevan vikaa. Yritin muuttaa kellon aikoja jolloin olin tietokoneella. Muuttelin valoja vahvensin kuvaruudun valotusta. Ei mikään auttanut vaikka mitä tein. Sitten hermostuin ja päätin vaihtaa masiinat toiselle seinälle. Arvakkaas mitä? Siihen loppui minun näkemiset ainakin näin vakavasti ajatellen. Näen kyllä joskus tuossa sivulla jotain liikettä katsoessani kuvaruutua. Onneksi ei vielä ole tullut kuvaruudun eteen. Mihin minä sitten tämän laittaisin jos niin kävisi? En usko että he haluavat meidän pois muuttoa. Olemmehan sinut heidän kanssaan.