MAAMIINAT takaisin !.

Matti-Keränen kirjoitti:

18.01.2006 kello 15.45 Matti Keränen , Salla.

Arvoisat nimimerkit " *ucco " , " asdfasdfs " ja eritoten " Lahtari " !

Olette hienosti , kiitettävästi ja aktiivisesti tukeneet sekä tehostaneet teemojani ! Siitä lausunkin teille nyt ja tässä näin kaikkien kuullen täydet kiitokseni !

MAAMIINAT TAKSISIN !

KOKO Muumi - Myyrä - Mamman maamiinapolitikka on modernia maanpetturuutta ...


" Muumi - Myyrä - Mamma " - presidenttimme hötkyilyyn maamiinojen poistamiseksi esitänkin vielä seuraavan hyvän avaukseni.

Linkin konspiraattorina lienee näilläkin palstoilla tunnustusta saanut nimimerkki " Setaveteraani " ...

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=10044&p=21

Ja tässä toinen:

http://tavjahalonen.net/

Mitä Sutela oikein sanoi?

Varmasti on asiantuntijan lausunto miina-asiasta tuo entisen puolustusvoimain komentajan esittämä arvio asiasta.

Sutela oli siis huhtikuun 15. päivästä 1974 - lokakuun 11. päivään 1983 välisen ajan tuossa virassa.

Ja on itse sodan kokenut mies.

Matti Lukkari:

Lauri Sutela

Puolustusvoimain komentaja

ISBN 951-1-12955-4 2003 Otava

Mitä Sutela kirjassaan sanoi?

Sivulla 285:

"Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan. Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan. Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista. Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme.
Ne jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi."

Tämmöinenkin juttu sattui kohdalle:

DDR oli poliisivaltio loppuun saakka
Lukijalta
JAN ROSSI, 9.8.2005

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kolumnit/76366.html

Keskustan kansanedustaja Petri Neittaanmäki nosti tärkeän asian esille kun hän kysyi presidentti Tarja Halosen DDR-yhteyksien perään, kirjoittaa Jan Rossi.

Neittaanmäki kysyi, että miksi Halonen toimi Suomessa DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana ja kuinka monta kertaa hän osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia? Milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset? Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän laillistamisen kannalle?

Neittaanmäen kysymykset ovat aiheellisia koska Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) oli poliisivaltio loppuun saakka. Se perusti toimintansa vahvan turvallisuuspalvelun Stasin toiminnalle. Vuonna 1989 DDR:n romahtaessa sillä oli 91 000 kokopäiväistä työntekijää ja 300 000 ilmiantajaa. Stasi ulotti lonkeronsa kaikkialle yhteiskuntaan ja Suomessa tätä ei huomattu tai haluttu huomata. DDR oli myös miehittäjävalta, sillä se osallistui Varsovan liiton joukoissa Tshekkoslovakian miehitykseen 1968.

Neuvostoliitto ja DDR itse alkoivat 1960-luvulla painostamaan Suomea tunnustamaan DDR itsenäiseksi valtioksi, mutta presidentti Urho Kekkonen ei ollut vielä valmis tähän. Painostus DDR:n tunnustamiseksi koveni 1960-luvun lopussa jopa niin kovaksi, että 1969 perustettiin komitea ajamaan Itä-Saksan tunnustamista.

Mikä DDR:n tunnustamiskomitea oli? Kyseessä oli laaja komitea, jossa olivat mukana jäseninä 41 järjestöä: puolueita, ammattiliittoja ja opiskelijajärjestöjä. Komitea ajoi DDR:n yksipuolista tunnustamista, ilman että Suomi olisi tunnustanut Saksan liittotasavaltaa.

Urho Kekkoselle ei käynyt DDR:n yksipuolinen tunnustaminen, vaan Suomi lopulta tunnusti molemmat Saksat 1972. Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka tunnusti kommunistisen DDR:n. Miksi Suomi tunnusti ensimmäisenä länsimaana alueen, joka ei todellisuudessa ollut valtio vaan piikkilangoilla ja vartiotorneilla vartioitu miehitetty saareke Saksaa?

Syyksi on sanottu, että Suomen katsottiin olevan kapitalististen maiden joukossa heikoin lenkki, jonka murruttua DDR:n tunnustaminen leviäisi muihin syvemmälle länteen. Mistä Suomen heikkous kertoo? Miksi Suomi oli kapitalististen maiden joukossa heikoin lenkki?

DDR:n tunnustamisen taustalla vaikutti myös tuleva ETYK-huippukokous, jota suunniteltiin jo 1960-lopulta lähtien. Neuvostoliitto oli ehdottanut ETYK:n kaltaisen järjestelmän luomista Eurooppaan ja Urho Kekkonen otti asian hoitaakseen. Ilman DDR:n mukana oloa turvallisuuskonferenssi ei olisi toteutunut ja tämän vuoksi DDR tunnustettiin, vaikka maa rikkoi räikeästi ihmisoikeuksia ja murhasi omia kansalaisiaan Berliinin muurilla.

DDR ei lopettanut toisinajattelijoiden vainoa ETYK:iin vuonna 1975, vaikka se allekirjoitti sen päätösasiakirjan, jossa jokainen maa lupasi kunnioittaa ihmisten oikeuksia. Berliinin muurilla murhattiin viimeinen ihminen vuonna 1989.

Miksi Suomessa toimi erittäin aktiivinen komitea DDR:n kaltaisen sortokoneiston tunnustamiseksi? Ihmettelen suuresti kuinka DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet eivät kiinnittäneet mitään huomiota DDR:n tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja murhiin.

Petri Neittaanmäen kysymykset Haloselle ovat siis aiheellisia. Halosen olisi kyettävä antamaan selkeä vastaus esille nostettuihin kysymyksiin. Kysymykset ovat aiheellisia senkin vuoksi, että Halonen on esiintynyt ihmisoikeuksien puolustajana ja tasa-arvon edistäjänä. Halosen olisi kyettävä vastaamaan, että miksi hän ei DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana huomannut DDR:n aiheuttamia toisinajattelijoiden vainoa ja murhia Berliinin muurilla? Saman kysymyksen voi esittää kaikille komiteassa mukana olleille tahoille.

Mitä muualla Itä-Euroopassa tapahtui samaan aikaan kun DDR vainosi toisinajattelijoita ja murhasi omia kansalaisiaan?

Itä-Euroopassa kokoontui erilaisia pieniä ihmisoikeussoluja, jotka yrittivät murtaa sensuuria ja avata tietä vapaalle mielipiteen ilmaisulle. Suomesta ei tullut tukea näille ryhmille, jotka janosivat vapautta diktatuurin alaisuudesta. Suomessa osoitettiin tukea ihmisten sorrolle ja vapauden riistolle. DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet eivät halunneet ajaa vapautta Itä-Eurooppaan. He halusivat laillistaa Euroopan pysyvän kahtiajaon ja vahvistaa Berliin muurin laillisuuden.

__

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä