Motiivit? Miksi kansainvälisen pankin varajohtajan ruhtinaallisesti palkattu homma
(€ 18 000) Luxemburgissa alkoi tympiä aktiivista ja poliittisissa piireissä keskushahmona liikkumaan tottunutta miestä. Herää kysymys motiiveista.
Käyn aika-ajoin Luxemburgissa, työkonteksteissa eli sen "EU-kaupunginosassa". Siellä se monikerroksinen pankkirakennuskin törröttää, jossa Sauli Niinistö on töissä. Paikka on keskellä ei mitään, kokonaan erillään varsinaisesta vanhasta Luxemburgista (onneksi) - kammottava, loputon vuosikymmenien rakennustyömaa. Sen toivottomalta byrokratialta haisevat mammuttitoimistorakennukset ovat sitä yhtä ja samaa beigeä ja harmaata betonia kokolattiamatto-kokoushuoneineen.
Itse vanha Luxemburg on viehättävä pikkukylämäinen paikka, jossa kaikki säkäläiset tuntevat hyvin toisensa, eikä siihen verkostoon ole yhtään helppo kiinnittyä. Se kielikin!
EU-porukat taas ovat oma lajinsa, jatkuvasti vaihtuvaa väkeä, eikä ulkomaalaisella virkamiehellä, kansainvälisen pankin paljon entisen itäblokin maissa matkustavalla johtajalla sen paremmin kuin muillakaan ole sen verkoston piirissä mahdollisuutta nousta tunnetuksi, merkittäväksi vaikuttajaksi itsensä tuntevaksi Tärkeäksi Henkilöksi.
Tästähän oli taannoin hauska kuvaus myös Niinistön elämäntapaa ja asumista kuvanneessa Helsingin Sanomien haastattelussa. Loputon harmaa byrokratia, vapaa-ajan tylsyys, eristäytyneisyys, kielitaidon puutteessa lähikontaktien vähäisyys, tällainen elämäntapa ei ymmärrettävästi pitemmän päälle jaksa kiehtoa omaan poliittiseen tukiporukkaan, illanviettovipinään, laajaan tunnettuuteen ja lööppijulkisuuteen tottunutta miestä.
Pitäneekö tässä tapauksessa vanha sanonta siis kääntää toisin päin: parempi piispana Porvoossa kuin pappina Turussa!
(€ 18 000) Luxemburgissa alkoi tympiä aktiivista ja poliittisissa piireissä keskushahmona liikkumaan tottunutta miestä. Herää kysymys motiiveista.
Käyn aika-ajoin Luxemburgissa, työkonteksteissa eli sen "EU-kaupunginosassa". Siellä se monikerroksinen pankkirakennuskin törröttää, jossa Sauli Niinistö on töissä. Paikka on keskellä ei mitään, kokonaan erillään varsinaisesta vanhasta Luxemburgista (onneksi) - kammottava, loputon vuosikymmenien rakennustyömaa. Sen toivottomalta byrokratialta haisevat mammuttitoimistorakennukset ovat sitä yhtä ja samaa beigeä ja harmaata betonia kokolattiamatto-kokoushuoneineen.
Itse vanha Luxemburg on viehättävä pikkukylämäinen paikka, jossa kaikki säkäläiset tuntevat hyvin toisensa, eikä siihen verkostoon ole yhtään helppo kiinnittyä. Se kielikin!
EU-porukat taas ovat oma lajinsa, jatkuvasti vaihtuvaa väkeä, eikä ulkomaalaisella virkamiehellä, kansainvälisen pankin paljon entisen itäblokin maissa matkustavalla johtajalla sen paremmin kuin muillakaan ole sen verkoston piirissä mahdollisuutta nousta tunnetuksi, merkittäväksi vaikuttajaksi itsensä tuntevaksi Tärkeäksi Henkilöksi.
Tästähän oli taannoin hauska kuvaus myös Niinistön elämäntapaa ja asumista kuvanneessa Helsingin Sanomien haastattelussa. Loputon harmaa byrokratia, vapaa-ajan tylsyys, eristäytyneisyys, kielitaidon puutteessa lähikontaktien vähäisyys, tällainen elämäntapa ei ymmärrettävästi pitemmän päälle jaksa kiehtoa omaan poliittiseen tukiporukkaan, illanviettovipinään, laajaan tunnettuuteen ja lööppijulkisuuteen tottunutta miestä.
Pitäneekö tässä tapauksessa vanha sanonta siis kääntää toisin päin: parempi piispana Porvoossa kuin pappina Turussa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Motiivit? (tässä tapauksessa Sauli Niinistön kohdalla)
Kysytkö todellakin näin yksinkertaista asiaa ?
Eiköhän se ole kaikkien menneiden ja tulvien presidenttin kohdalla se, että kyse on Suomen ykkösvirasta - ja kyse on ennenkaikkea kunniasta. En nyt todellakaan usko, että kukaan näissä vaaleissa olleissa ehdokkaista rahan tai muun motiivin takia presidenteksi pyrkii, haloo.
Miksiköhän luulet Ahtisaaren pyrkineen presidentiksi ? Tai itse Halosen...
Hyvä ettei kommenttisi loukka samalla koko presidentti-instituutiota.