Luonnonsuojelun ja metsästyksen vastakkainasettelu ei ole kovin pitkänäköistä ajattelua.
Ensinnäkin metsästys ei ole uhka yhdellekään riistalajille, metsästystä säädellään metsästyslaeilla sekä saaliskiintiöillä. Runsaina olevia hyödynnetään, niinkuin aina on tehty. Samalla säädellään lajien runsautta ja ehkäistään tautiepidemioiden puhkeaminen, joka saattaisi viedä jonkin lajin välillä todella vähäiseksi. On täysin eri asia vastustaa esimerkiksi salametsästystä, sitä minäkin vastustan.
Suurin vaarahan luonnon tasapainolle on että jokin laji, jonkin tapahtuman seurauksena saa muihin lajeihin nähden ylivertaisen aseman ja vaikuttaa tätä kautta koko eliöyhteisöön. Tälläinen muutos saattaa olla seurausta joko ihmisen toiminnan ansiosta tai luonnossa tapahtuvan muutoksen kautta. Jos puhutaan vaikkapa sudesta niin lajille itselleen suurimpana vaarana on se että kesyyntyneet, helppoa ravintoa ihmisen läheisyydestä hakevat ja ihmistä selviytymisensä edellytyksenä käyttävät yksilöt alkavat tuottaa jälkeläisiä, jotka ovat jo syntyessään vieraantuneet lajilleen ominaisesta käyttäytymisestä. Eliminoimalla nämä yksilöt voimme auttaa lajia pysymään terveenä ja elinvoimaisena.
Ongelma vain piilee siinä että "häirikkösusia" elää myös siellä missä on oikeita (lajin tyypillisenä pitäviä ja ihmisiä karttavia) susia. Ne vaeltavat pitkiä matkoja ja hakeutuvat öiseen aikaan ihmisen läheisyyteen. Pelkkiä häirikkösusia on vaikea metsästää ilman että myös muita yksilöitä joutuu saaliiksi. Kuitenkin, susia metsästettäessä suurin osa saaliiksi joutuneista yksilöistä on häirikkösusia, jotka vähemmän ihmistä pelkäävänä ja ihmisen hajuun tottuneina ovat rohkeampia ja varomattomampia kuin erämaan sudet.
En usko että monikaan metsästäjä metsästää susia siksi että hän haluaisi metsästää juuri niitä. Susien metsästys on osa suurempaa kokonaisuutta jolla ihminen pitää luontoa tasapainossa ja toisaalta tervehdyttää susikannan elinvoimaisuutta. Itse puolustan metsästystä sen takia että sille löytyy täysin järjellinen perustelu miksi sitä pidetään yllä ja miksi sitä on jatkettava.
Eikö olisi tärkeää että, kun ihminen on muuttanut luonnon ja eläimien käyttäytymistä omalla toiminnallaan siten että niille ominainen toimintatapa on myös muuttunut, tulisi ihmisen pitää huoli myös siitä, että nämä lajien heikot yksilöt jotka joutuvat turvautumaan ihmisen apuun ja ihmisen tarjoamiin "helppoihin" elinolosuhteisiin eivät lisääntymällä vääristäisi lajeille ominaista käyttäytymistä. "Luonto hoitaa omansa" niinkuin sanotaan, mutta ihmisen toiminnan johdosta näin ei nykypäivänä aina välttämättä käykään. Korostan vielä että metsästäjät eivät ole niitä, ketkä mahdollistavat eläimille niiden toimintatavasta poikkeavan käyttäytymisen. Olen kirjoituksessani vilpittömästi esimerkiksi susikannan elinvoimaisena pitämisen puolella..kunhan sitä säädellään metsästämällä ja poistetaan ihmisten läheisyydessä asuvat "susikantaa vääristävät" yksilöt.
Eli nyt kun elämme ihmiskunnassa jossa on paljon yltäkylläisyyttä sekä hyvinvointia, tarjoamme eri eläinlajeille uudentyyppisen mahdollisuuden selviytyä. Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa maataloutta sekä metsätaloutta, joissa kummissakin on tehty paljon hyviä ratkaisuja kestävän kehityksen ylläpitämiseksi, mutta jotka kummatkin tarjoavat tietyille eläinlajeille "helppoa ravintoa" verrattuna siihen miten asiat oli muutama vuosisata sitten.
Kysymys siis kuuluu miksi sudelle on luontaista pelätä ihmistä? Mikä sen on aiheuttanut? Ajatellaanpa että jos susia ei metsästettäisi esimerkiksi sataan vuoteen. Millaiseksi suden käyttäytyminen muuttuisi suhteessa ihmiseen? Missä esimerkiksi sudet eläisivät? Muuttuisiko niiden niille ominainen käyttäytyminen? Kehittyisikö heikommista yksilöistä susikanta joka käyttäisi hyväkseen ihmisen tarjoamia helppoja aterioita? Eläisivätkö ne nurkkapielissä ja kävisivät lopulta ihmistenkin kimppuun?
Useasti kuulee ihmisten kertovan että he vastustavat metsästystä siksi että se on turhaa tappamista, ok. Mihin he vetävät turhan tappamisen rajan? Onko sinusta eri asia tappaa esimerkiksi sorsa josta metsästäjä tekee paistin, kuin ihmistä pureva paarma joka syö verta saadakseen ravintoa ja jonka turvin se pystyy jatkamaan sukuaan? Eläviä olentoja molemmat niinkuin myös itikka joka korvassasi inisee.
Kyllä ihmisen tulee hyödyntää luontoa, sen voi tehdä esimerkiksi syömällä marjoja, kasviksia ja riistaeläinten lihaa. Sen pitää vain olla siten säädeltyä että se ei uhkaa luonnon tasapainoa. Luonnon sekä eläinten suojelussa pitäisi kiinnittää huomio ympäristöä todellisuudessa uhkaaviin tekijöihin kuten teollisuuden päästöihin. Metsästys ei ole uhka luonnolle vaan se on jossain määrin lähes ehdoton edellytys luonnon tasapainolle, ja mikäli useiden lajien niille tyypillinen käyttäytyminen halutaan säilyttää nykyisellään. Tai sitten ihmisten on luovuttava nykyisestä elintasostaan mikä on jo kokonaan toinen juttu.
Ensinnäkin metsästys ei ole uhka yhdellekään riistalajille, metsästystä säädellään metsästyslaeilla sekä saaliskiintiöillä. Runsaina olevia hyödynnetään, niinkuin aina on tehty. Samalla säädellään lajien runsautta ja ehkäistään tautiepidemioiden puhkeaminen, joka saattaisi viedä jonkin lajin välillä todella vähäiseksi. On täysin eri asia vastustaa esimerkiksi salametsästystä, sitä minäkin vastustan.
Suurin vaarahan luonnon tasapainolle on että jokin laji, jonkin tapahtuman seurauksena saa muihin lajeihin nähden ylivertaisen aseman ja vaikuttaa tätä kautta koko eliöyhteisöön. Tälläinen muutos saattaa olla seurausta joko ihmisen toiminnan ansiosta tai luonnossa tapahtuvan muutoksen kautta. Jos puhutaan vaikkapa sudesta niin lajille itselleen suurimpana vaarana on se että kesyyntyneet, helppoa ravintoa ihmisen läheisyydestä hakevat ja ihmistä selviytymisensä edellytyksenä käyttävät yksilöt alkavat tuottaa jälkeläisiä, jotka ovat jo syntyessään vieraantuneet lajilleen ominaisesta käyttäytymisestä. Eliminoimalla nämä yksilöt voimme auttaa lajia pysymään terveenä ja elinvoimaisena.
Ongelma vain piilee siinä että "häirikkösusia" elää myös siellä missä on oikeita (lajin tyypillisenä pitäviä ja ihmisiä karttavia) susia. Ne vaeltavat pitkiä matkoja ja hakeutuvat öiseen aikaan ihmisen läheisyyteen. Pelkkiä häirikkösusia on vaikea metsästää ilman että myös muita yksilöitä joutuu saaliiksi. Kuitenkin, susia metsästettäessä suurin osa saaliiksi joutuneista yksilöistä on häirikkösusia, jotka vähemmän ihmistä pelkäävänä ja ihmisen hajuun tottuneina ovat rohkeampia ja varomattomampia kuin erämaan sudet.
En usko että monikaan metsästäjä metsästää susia siksi että hän haluaisi metsästää juuri niitä. Susien metsästys on osa suurempaa kokonaisuutta jolla ihminen pitää luontoa tasapainossa ja toisaalta tervehdyttää susikannan elinvoimaisuutta. Itse puolustan metsästystä sen takia että sille löytyy täysin järjellinen perustelu miksi sitä pidetään yllä ja miksi sitä on jatkettava.
Eikö olisi tärkeää että, kun ihminen on muuttanut luonnon ja eläimien käyttäytymistä omalla toiminnallaan siten että niille ominainen toimintatapa on myös muuttunut, tulisi ihmisen pitää huoli myös siitä, että nämä lajien heikot yksilöt jotka joutuvat turvautumaan ihmisen apuun ja ihmisen tarjoamiin "helppoihin" elinolosuhteisiin eivät lisääntymällä vääristäisi lajeille ominaista käyttäytymistä. "Luonto hoitaa omansa" niinkuin sanotaan, mutta ihmisen toiminnan johdosta näin ei nykypäivänä aina välttämättä käykään. Korostan vielä että metsästäjät eivät ole niitä, ketkä mahdollistavat eläimille niiden toimintatavasta poikkeavan käyttäytymisen. Olen kirjoituksessani vilpittömästi esimerkiksi susikannan elinvoimaisena pitämisen puolella..kunhan sitä säädellään metsästämällä ja poistetaan ihmisten läheisyydessä asuvat "susikantaa vääristävät" yksilöt.
Eli nyt kun elämme ihmiskunnassa jossa on paljon yltäkylläisyyttä sekä hyvinvointia, tarjoamme eri eläinlajeille uudentyyppisen mahdollisuuden selviytyä. Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa maataloutta sekä metsätaloutta, joissa kummissakin on tehty paljon hyviä ratkaisuja kestävän kehityksen ylläpitämiseksi, mutta jotka kummatkin tarjoavat tietyille eläinlajeille "helppoa ravintoa" verrattuna siihen miten asiat oli muutama vuosisata sitten.
Kysymys siis kuuluu miksi sudelle on luontaista pelätä ihmistä? Mikä sen on aiheuttanut? Ajatellaanpa että jos susia ei metsästettäisi esimerkiksi sataan vuoteen. Millaiseksi suden käyttäytyminen muuttuisi suhteessa ihmiseen? Missä esimerkiksi sudet eläisivät? Muuttuisiko niiden niille ominainen käyttäytyminen? Kehittyisikö heikommista yksilöistä susikanta joka käyttäisi hyväkseen ihmisen tarjoamia helppoja aterioita? Eläisivätkö ne nurkkapielissä ja kävisivät lopulta ihmistenkin kimppuun?
Useasti kuulee ihmisten kertovan että he vastustavat metsästystä siksi että se on turhaa tappamista, ok. Mihin he vetävät turhan tappamisen rajan? Onko sinusta eri asia tappaa esimerkiksi sorsa josta metsästäjä tekee paistin, kuin ihmistä pureva paarma joka syö verta saadakseen ravintoa ja jonka turvin se pystyy jatkamaan sukuaan? Eläviä olentoja molemmat niinkuin myös itikka joka korvassasi inisee.
Kyllä ihmisen tulee hyödyntää luontoa, sen voi tehdä esimerkiksi syömällä marjoja, kasviksia ja riistaeläinten lihaa. Sen pitää vain olla siten säädeltyä että se ei uhkaa luonnon tasapainoa. Luonnon sekä eläinten suojelussa pitäisi kiinnittää huomio ympäristöä todellisuudessa uhkaaviin tekijöihin kuten teollisuuden päästöihin. Metsästys ei ole uhka luonnolle vaan se on jossain määrin lähes ehdoton edellytys luonnon tasapainolle, ja mikäli useiden lajien niille tyypillinen käyttäytyminen halutaan säilyttää nykyisellään. Tai sitten ihmisten on luovuttava nykyisestä elintasostaan mikä on jo kokonaan toinen juttu.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Missä ssan tarjota sinulle mallasviskin meidän kaikkien puolesta?
taas laitettiin koko eläinekologian kenttä uusiksi ja ihan amatöörivoimin. Hienoa aktiivisuutta juu, mutta oliskohan kuitenkin paras tutustua alan alkei-alkeisiin ensin niin saattaisi ihan oikeatkin asiantuntijat ottaa kantaa. Nyt ei valitettavasti vielä päästy sarjakuvatason yläpuolelle - paitsi korhonen joka nyt on itse akuankka vai peräti mikkihiiri.
Esimerkkinä yksi aika paha metsäänmeno:
"että kesyyntyneet, helppoa ravintoa ihmisen läheisyydestä hakevat ja ihmistä selviytymisensä edellytyksenä käyttävät yksilöt alkavat tuottaa jälkeläisiä, jotka ovat jo syntyessään vieraantuneet lajilleen ominaisesta käyttäytymisestä."
Hankitut ominaisuudet eivät periydy - tämä keksittiin jo 1800-luvulla, sana vain ei ole vielä kiirinyt näköjään villiin pohjolaan.
Muita kohtia en jaksa kommentoida näin aamusta enkä muutenkaan. Mutta perehdy ensin biologian, etologian, evolutiikan ja petoekologian alkeisiin - mutta muualtakin kuin metsästäjälehdestä tai maaseudun tulevaisuudesta. Kirjastot palvelevat kyllä...
Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut asiaa lähinnä siltä kannalta että millaisen esimerkin pentujen emo antaa ja millaiseen ruokavalioon se pentunsa totuttaa. Ominaisuudet eivät ehkä periydy mutta esimerkin ja tottumuksen kautta opitut käyttäytymistavat siirtyvät emolta pennulle.
Olen sitä mieltä, ettei metsästys ole uhka eläimille, vaan metsästämällä sopivasti ihminen säilyttää luonnon tasapainon ja eläinten luontaisen pelon ihmistä kohtaan, jolloin ikäviltä välikohtauksilta säästytään. Kaikkien todellisten eläinten ystävien pitäisi ennemmin keskittyä metsänhakkuisiin, saasteisiin ja "kesyjen" eläinten huonoihin oloihin.
ja osa luontoa joilloin myös luontoa tulisi suojella ihmiseltä?
Voiko ihminen leikkiä Jumalaa luonnon yläpuolella?
Saako häiriö-ihmisen kaataa?
Väestön määrän ja rikollisuuden lisääntyessä Floridan osavaltiossa jenkeissä on tullut voimaan semmoinen laki, joka sallii häiritsevän(uhkaavan) ihmisen ampumisen. Suomessa tämmöinen ei toimisi, koska kaikki ovat vähän häiriköitä tavalla tai toisella. MaMut ovat paikoin osoittautuneet "ylihäiriköiksi", ehkä vastaavanlainen laki saattaisi pistää niille vähän järkeä päähän. Kannatan kumminkin suoraa karkoitusta viimeistään toisesta merkinnästä rikosrekisteriin.
Ihminen on "kuningaslaji", jonka toimet muokkaavat luontoa kohtuuttomin määrin. Ihmisen tehtäviin kuuluu myös jälkiensä hoitaminen(riistanhoito).
Ihmisen erottaa eläimistä sen muista elävistä olennoista poikkeava älyllinen toiminta jolla se pystyy säätelemään maapallon elämää. Luonnossa eläimillä on vain kaksi päämäärää, toinen on selviytyminen ja toinen on pyrkimys jatkaa sukua. En väitä etteikö myös ihmisellä olisi näin mutta samalla paljon muutakin.. Pystyykö jokin eläinlaji samaan? Ei ihmisen tarvitse leikkiä jumalaa mutta ihmisellä on kyky ja tarve säädellä ja tasapainottaa luonnossa tapahtuvia muutoksia joita se pääasiassa itse toiminnallaan aiheuttaa. Metsästys on yksi näistä säätelykeinoista...
Niin ihmisillä kuin eläimilläkin on lajissaan poikkeavia yksilöitä. Eläinkunnassa vallitsee luonnon valinta jolloin "häiriö" yksilö yleensä tuhoutuu mutta ihmisen erottaa eläinkunnasta sekin seikka että meillä on kyky pitää huolta näistä poikkeavista yksilöistä...
Kyllä ihminen on yksi kädellisten laji. Sen kulttuurikehitys on ollut huikea. Ehkä kielemme ja symboolien ymmärtäminen ja tietoisuutemme eroittaa meidät muista lajeista.
Metsästäjänä, sienestäjänä, marjastajana, kalastajana särvintä hankkiessani tunnen olevani osa luontoa. Silloin rikon vähiten ymmärtämiäni hienoja asioita. Pyytämäni eläin, poimimani sieni ei mitenkään ole ristiriidassa luonnon kanssa. Niitä hankkiessani en ole muuttanut olosuhteita muokkaamalla tai saastuttamalla ympäristöä.
eläin?
Oletko Jumalan luoma?
Sinä pidät itseäsi siis eläimenä, ok. Minä pidän itseäni puolestaan ihmisenä ja väitän että eläimellä ja ihmisellä on vissi ero. Tuskin siitä tarvitsee kenenkään kanssa alkaa väittelemään mistä ihminen on polveutunut. Pitkän kehityksen seurausta...mutta mielestäni huomattavan poikkeavuutensa vuoksi ihmistä ei siitä huolimatta voida nykypäivänä kutsua eläimeksi.
>>Niin ihmisillä kuin eläimilläkin on lajissaan poikkeavia yksilöitä. Eläinkunnassa vallitsee luonnon valinta jolloin "häiriö" yksilö yleensä tuhoutuu mutta ihmisen erottaa eläinkunnasta sekin seikka että meillä on kyky pitää huolta näistä poikkeavista yksilöistä...
Onpa mukavaa huomata, että palstalla on todella ajattelevia ja järkeviä ihmisiä, kuten Inssin kutkale.
Ennen nykyistä terveydenhoitoa luonto huolehti siitä, että häiriöyksilöt poistuivat rappeuttamasta ihmiskuntaa. Silloin ei viherpipertäjiä eikä paskiaisia ollut. Jokainen voi tykönään miettiä, pitäisikö terveydenhuoltoa kehittää niin, että kaikenmaailman sekasikiöt pelastetaan kuluttamaan meidän veromarkkoja.
Jumalan luoma vai yksi eläin viidakossa muiden karvaturpien joukossa (Susikin)?
Kun saisikin kaataa kaikki häiriö ihmiset...
pilluverinen vain jaksaa valittaa valitsemallaan epäasiallisella linjalla...
..on yksi rasittavimpia provoajia joita täällä on. Ei jaksa paljon kiinnittää huomiota, asiaa kun ei hällä ole yhtään.
Linjani on ollut siisti ja jopa korrekti, sillä typerille ajatuksille voisi esittää suorasukaisempiakin kommentteja. Viherpipertäjätkään eivät mahda mitään totuudelle.
En väitä, että terveydenhoito olisi mennyt huonompaan suuntaan, mutta tosiasia on se, että silloin, kun Suomen kansan tärkein asia oli oma turvallisuus sekä selviytyminen, ei pehmonpuhumisille ollut tilaa.
Ennenmuinoin huono terveydenhuolto todella esti ihmiskuntaa rappeutumasta.
Nyt vähän provoa sekaan:
Todennäköisesti teidät susiensuojelijat ennen muinoin, silloin kun teitä ei ollut varaa elättää, syötettiin susille. En tiedä, onko se totta, mutta se selittäisi nuo 1800-luvun susivahingot.
Sepe rakas
Määrätietoisen itsevarma, kultturelli sekä perinaisellinen - ja siksi niin yksinkertainen - tapasi ilmaista itseäsi on tehnyt minuun syvän vaikutuksen, puhumattakaan aristokraattisuutta henkivästä nimimerkistäsi ja lupauksia antavasta mielenlaadustasi, oi Sepe! On sangen vaikeaa pysyttäytyä etiketin rajoissa näiden tunteiden vallassa, joita tunnen tällä hetkellä persoonaasi kohtaan. Valehtelisin jos väittäisin, etteikö kyse ole jo pitemmän ajan kuluessa kehittyneestä syvästä tunne/tietotilasta, johon kirjoituksiisi perehtyminen on aikaan saanut ja siksi toivonkin, että suhtautuisit lähestymiseeni tarvittavalla vakavuudella. En tosin epäile suhtautumistasi, olethan sivistynyt ja intellektuelli nainen.
Tietotila siitä mihin tapaamisemme suurella todennäköisyydellä johtaisi, saa lahkeessani muljahtamaan niin mukavasti aina vaan, kun ajattelenkin Sinua oi Sepe. Ja anteeksi sinutteluni! Ehkä syvällisempi kanssakäynti välillämme tekisi hyvää meille kummallekin. Ainakin itsestäni tuntuu nyt aidosti siltä, että nykyisessä valossa saattaisin ehkä kyetä tuntemaan samoin sittenkin, kun naisellisuudestasi ei ole enää jäljellä muuta merkkiä kuin se, että kykenet vääntämään lämpimän paskan. Tietenkin toivon, että pankkitilisi ei hupene kilvan naisellisuutesi kanssa, mutta pelkoni lienee turhaa.
Pikaista Yhteydenottoasi Odotellen
Vellupirinen
nörtillä on virtuaalilempi leimahtanut.
Paksut rillit näytön kelmeässä kajosssa välkkyen ja talttahampaat sojottaen hän kumartuu tahmealle näppikselleen, kulauttaa iänikuista kokistaan ja takoo tunnustuksensa kaukaiselle lemmitylleen informaatioavaruuden galakseihin...
... ja siirtyy taas nypläämään kähyisellä hiirellään loputonta pornosivujen linkkilistaansa.
kun näkee hänen allaolevan viestinsäkin, niin ihmettele millaisella älykkyysosamäärällä hän on varustettu. Tänne kyllä saavat "tasavertaisesti" kirjoitella kaiken maailman hörhöt kuten Vellupirinen, mutta jos tuollainen haastettaisiin samaan väittelyyn livenä, niin "poika" katoaisi kuin kusi lumeen.
mielenilmaisua en ole sinulta nähnyt. Voisitko edes yrittää?
Rakentavaa palautetta on mukavaa saada, mutta ne pitäisi perustella, ainakin yrittää.
Viestini ovat erittäin korrekteja ja asiaatuntevia. Toisaalta, paskanjauhantaan vastaan samalla mitalla. Pitäisikö paskiaisten viesteihin vastata niin, että hyvä hyvä, äitin pikku kullannuput, jatkakaa samalla lailla.
Todellisena luonnonsuojelijana olen valmis rakentavaan keskusteluun edessäpäin. On tietenkin totta, että tietynlaisten luonnosta vieraantuneiden, (puna)vihreiden aatteiden kannattajien kanssa kaikenklainen järkevä keskustelu on mahdotonta. En tiedä taustojasi enkä aatemaailmaasi, mutta suurin osa pipertäjistä on korkeintaan ammattikouluikäisiä teinejä, jotka luulevat tietävänsä kaiken luonnosta kehäkolmosen sisällä.
Kirjoituksesi lämmitti kohoilevan poveni sisässä sykkivää punavihreää sydänlihastani niin, että jouduin tarttumaan toimeen heti ja ulostamaan sen kaipaamasi lämpimän tortun, jonka vehmas tuoksu muistuttaa minua alati omista syvällisistä sanoistani. Onneksi ehdin vessaan! Perinaisellinen pohjoismainen femakko-emakkouteni varisee machoa porvarimieheyttäsi pisaroivan kirjoitustyylisi edessä, ja janoan alati kuulla uusia, ihastuttavia, suvaitsevaisuutta ja läsimmäisenrakkautta uhkuvia todistuksiasi jumalasta, jonka nimi on jumalaisen ranskalaisittain Kapitalismin Kukka.
Kadun, hyvä jumalakin, kuinka kadunkaan nyt elämäni menneen harakoille henkisenä sosiaalitanttana, kun olisin saattanut saada Kämpin weeceessä lahkeentäytettä Vellupiriseltä. Oih ja voih! Ehkä ei ole myöhäistä, ehkä minäkin voin pelastua ja löytää sisälläni piilevän porvarinaisen, jonka viiltävä kieli häviää vain hänen sydämensä tundralle ja pankkitilinsä saldon syvyydelle! Kadun!
..olen titmalleen samaa mieltä. Hyvin aseteltu sanoma. Loistavasti kirjoitettu. Sinunkaltaisiasi kun olisi enemmän. Suojelijoissakin.