Jokaisen anorektikon

Syömishäiriö nimenomaan ON PSYYKKINEN SAIRAUS!

Terv. tyttö joka söi ennen terveellisesti, masentui ja alkoi rankaisemaan itseään syömättömyydellä ja ennen kuin huomasikaan sairastui anoreksiaan.

Etpä tosiaan tiedä sh:istä mitään jos luulet että ongelma ratkeaa noin helposti. Et ole tainnut itse sairastaa.

minä vain kirjoitti:

Syömishäiriö nimenomaan ON PSYYKKINEN SAIRAUS!

Terv. tyttö joka söi ennen terveellisesti, masentui ja alkoi rankaisemaan itseään syömättömyydellä ja ennen kuin huomasikaan sairastui anoreksiaan.

Etpä tosiaan tiedä sh:istä mitään jos luulet että ongelma ratkeaa noin helposti. Et ole tainnut itse sairastaa.

Itselläni ei tätä sairautta ole ollut, mutta perheessäni on tätä kärsitty yli kymmenen vuotta kaikkine helvetin esiasteineen. Kerran kuoleman porteilla letkuissa teho-osastolla, useita hoitojaksoja eri psykiatrisilla osastoilla vailla mitään tehoa, itsemurha-ajatuksia ja -yrityksiä, jne... Siis koko skaala, koska kyseessä on ollut "erittäin vaikea tapaus"

Pari vuotta sitten sain hänet kuukausien suostuttelun jälkeen kokeilemaan E-Epaa (vaikka se sisältääkin tuota maailmankaikkeuden kamalinta myrkkyä, RASVAA). Muutamassa viikossa alkoi tilanne parantua ja sitten jonkun kuukauden kuluttua kun potilas tunsi itsensä jo terveeksi hän lopetti käytön ja taas tuli romahdus. Sain hänet kuitenkin aloittamaan uudelleen ja nyt on toista vuotta eletty lähes normaalia elämää. Kuitenkin pelko on vielä koko ajan taustalla, mutta onpa ainakin saatu hetken hengähdystauko ja kerättyä voimia jos tauti vielä yrittää yllättää.

"Kaksi tosiasiaa syömishäiriöistä:
1. Syömishäiriö EI OLE PSYYKKINEN SAIRAUS!!!
2. E-EPA kalaöljyllä voi parantua syömishäiriöstä."

"Tarkoitatteko ettei tri Agnes Ayton. tiedä mitään syömishäiriöiden hoidosta? Hän on sentään toiminut psykiatrina yli 20 vuotta ja nykyisin hänelle toimitetaan hoitoon Englannin vaikeimmat anoreksiapotilaat. Hän on todellinen asiantuntija näissä asioissa ja hän etsii uusia hoitomuotoja tautiin, jonka perinteinen hoito ei ana riittävää vastetta."

itse syömishäiriöitä sairastaneena ed. kirjoitukset saivat niskakarvani nousemaan pystyyn. ikävää todeta, mutta ette taida olla kovin hyvin perillä tämän "sairauden" monimutkaisuudesta. Syömishäiriö on niitä harvoja sairauksia joita ei voi ymmärtää aidosti kukaan muu kuin sen omakohtaisesti kokenut henkilö, ja johon ei voi antaa vaan pilleriä (tai tässä tapauksessa ehdotettua E-EPA kalaöljyä) ja wolá, kaikki on taas hyvin, syömishäiriötä ei enää ole ja elämä hymyilee. jos se olisi noin yksinkertaista, syömishäiriöitä tuskin enää olisi..

Ensinnäkin tuohon väitteeseen, etteikö syömishäiriö ole psyykkinen sairaus. Mielestäni se todellakin on sitä, voin sanoa jo omasta kokemuksestani sekä muitakin syömishäiriöisiä tuntevana (sekä runsaasti syömishäiriöitä, terveyttä ja ravitsemusta koskevia kirjoituksia lukeneena), että psyykkinen puoli on valtavan suuri osa syömishäiriötä - siksi syömishäiriöstä onkin niin vaikeaa parantua - se on mahdollista, mutta ei tapahdu silmänräpäyksessä - paraneminen (paitsi fyysinen, myös henkinen) vaatii aikaa (sitä enemmän mitä syvemmäksi se on päässyt kehittymään). Parantumisen on ennenkaikkea lähdettävä itsestä; omasta tahdosta. Esimerkiksi anoreksian kohdalla voi anorektikon pakottaa syömään, lihottaa "normaaliksi" (mitä loppujen lopuksi on normaali? joku tarkka kilomäärä suhteessa painoon?). joidenkin kohdalla se jopa toimii - jotkut salaa haluavat, että heidät ravistetaan hereille ja että heidät tavallaan pakotetaan parantumaan ja he ovat jälkikäteen onnellisia siitä. mutta valitettavan monelle käy niin, että heitä yritetään väkisinkin lihottaa, psyykkinen puoli unohdetaan kokonaan - tässä voi käydä niin, että ihminen masentuu tai sulkeutuu (pahemmin), hänelle saattaa kehittyä sairaalloinen ahmimishäiriö (BED) tai hyvin mahdollisesti anoreksia vain syvenee ja syvenee. Syömishäiriö ei nimittäin parane sillä, että ihminen lihoaa "normaalipainoiseksi" tiettyyn kilomäärään (tai vastaavasti laihtuu "normaalipainoon") ja kaikki on taas hyvin. Jokin/jotkin asiat ovat sysänneet syömishäiriön liikkeelle, ja niitä tulisi selvittää (monesti se tosin tapahtuu salakavalasti eikä itse syömishäiriötä sairastavakaan aina osaa sanoa syytä miksi ajautui sh:öön) Tärkeintä on olla tukena, mikä saattaa olla joskus hyvinkin vaikeaa - osa syömishäiriöisistä eristäytyy tai sulkeutuu, tai hymyssä suin sanoo, että "kaikki on hyvin" (vaikkei kaikki ole todellakaan hyvin). Tämä kaikki riippuu niin paljon ihmisestä ja persoonasta - syömishäiriössäkö ei ole psyykkistä puolta? Voivoi..

Monet syömishäiriöön ajautuneista ovat kovia kontrolloimaan asioita, heillä on ollut vaikeita asioita elämässään tai he ovat pitäneet monia asioita sisällään, he saattavat tavoitella täydellisyyttä, jotkut jopa hyväksyntää tai huomiota jne. jne. yhtä syytä syömishäiriön alkamiseen ei ole. Tässä kirjoituksessani puhun siis lähinnä anoreksiasta en tiedä tarkoititteko sitä, että "E-EPA kalaöljyllä voi parantua" anoreksiasta vaiko noin syömishäiriöistä yleensä? on muistettava kuitenkin että anoreksia on vain yksi monista syömishäiriön muodoista..

Psykiatri tri Agnes Aytoniin sanoisin vielä sanasen. Uskon, että hän (20 vuotta psykiatrinakin toimineena) ymmärtää myös sitä psyykkistä puolta sairaudesta. "hän etsii uusia hoitomuotoja tautiin, jonka perinteinen hoito ei ana riittävää vastetta." On hienoa, että hän perehtyy asiaansa, enkä väitä etteikö hän tietäisi mitään syömishäiriöiden hoidosta, mutta en pitäisi hänen kaikkia mielipiteitään ja näkemyksiään ehdottomana totuutena. Toisaalta onko niitä edes? Totuuksia, oikeaa ja värää kun kyseessä on sh. On nimittäin muistettava, että syömishäiriöllä on niin monia muotoja ja sen synty ja ilmeneminen ja vakavuus vaihtelevat eri ihmisillä hyvinkin paljon. Muistakaa, että syömishäiriön takana on aina ihminen (joka monesti etsii syömishäiriöstä turvaa tai pakokeinoa). Älkää olko liian teoreettisia ja ennenkaikkea - kuunnelkaa ja yrittäkää ymmärtää vaikka se tuntuisikin kuinka mahdottomalta.