demarien paniikki pahenee

Maaseudun viisas väki kyllä tietää: Tarja tukee maaseutua kuin köysi hirtettyä. ÄÄNESTÄKÄÄ REHELLINEN MIES PRESIDENTIKSI!!! SAULI NIINISTÖ

Minna Lintosen ryhmäpuheenvuoro
PTK 111/2005 vp





111. KESKIVIIKKONA 26. LOKAKUUTA 2005 kello 15 (15.04)

4) Valtioneuvoston selonteko maatalouspolitiikasta

Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2005 vp


Minna Lintonen /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Terve elinympäristö ja ympäristönsuojelu ovat ruuantuotannon lisäksi tärkeimpiä tavoitteita, joita sosialidemokraatit asettavat maatalouspolitiikalle. Maatalouden ympäristönsuojelutoimiin suunnataan vuosittain satoja miljoonia niin sanotun ympäristötuen kautta - tänä vuonna noin 320 miljoonaa euroa. Silti maatalouden fosfori- ja typpikuormituksen ei ole havaittu vähentyneen vesistöissä merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Itämeren suojelun hyväksi Suomessa on jo urakoitu yli 30 vuotta. Merkittävääkin edistystä on saavutettu, lukuun ottamatta rannikkomme rehevöitymistä. Suomen maatalouden ravinnepäästöt ovat sen pääaiheuttajia. Maatalouden päästöt ovat yksi keskeisistä syistä koko Itämeren huonoon tilaan.

Maatalouden ympäristötuen perimmäinen tarkoitus on huolehtia ympäristöstä eikä suinkaan toimia täydentävänä tulonlähteenä. Tämän tulee näkyä Itämeren tilassa. Nykymuotoinen tukijärjestelmä ei riitä vähentämään kuormitusta, vaan edellyttää myös vastikkeellisuutta. Tukea tulee saada vain, jos ympäristöhaittoja todella vähennetään.

Luontoharrastukset, kuten ulkoilu, veneily, kalastus, marjastus, sienestys ja mökkeily, ovat kaikkien suomalaisten sydäntä lähellä, ja siksi ympäristötekijät on nostettava osaksi maaseudun kehittämistä.

Selonteko käsittelee tätä kysymystä, mutta ei riittävästi. On myönteistä, että selonteko korostaa maatalouden ympäristövaikutusten arviointia, kannustaa kestäviin viljelytapoihin sekä lupaa ympäristötuen ehtojen muuttamista tältä osin. Tästä tulee kuitenkin päästä eteenpäin. Tulevaisuudessa sosialidemokraatit vaativat ympäristökysymyksiä näkyvästi esille. Onhan hallituksen keskeisin Itämeri-panostus tällä vaalikaudella Itämeren suojelun toimenpideohjelma.

Arvoisa puhemies! Suomen maatalous saa tänä vuonna tukea melkein 1,9 miljardia euroa: se on valtava panostus. Maatalouteen menee yhteensä enemmän rahaa kuin koko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Yli puolet maataloustuista tulee Suomen kansallisesta budjetista. Itse asiassa kansallisista varoista käytetty osuus on lähes yhtä suuri kuin kaikkien Suomen yliopistojen menot yhteensä.

Tarvitsemmeko maataloutta? Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vastaus on: kyllä tarvitsemme. Maataloutta on aina ja sitä tarvitaan aina. Mutta sitä ei voi perustella taloudellisella kannattavuudella. Sen on tuotettava muita, ei ainoastaan rahassa mitattavia hyödykkeitä, kuten turvallisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita, tervettä elinympäristöä ja ympäristönsuojelua sekä hoidettava maaseutua. Maatalouspolitiikkaa on arvioitava näiden näkökohtien mukaisesti. Maatalouspolitiikan arvosteleminen ei siis tarkoita maatalouden vastustamista, ed. Olavi Ala-Nissilä.

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että selonteko korostaa elintarvikkeiden laatunäkökulmaa. Laatu ja turvallisuus nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi, kuten hullunlehmäntauti, suu- ja sorkkatauti sekä lintuinfluenssa ovat osoittaneet. Eläinten hyvinvointia ja maataloustuotannon eettisiä näkökohtia on kunnioitettava. Suomessa tulee olla tarjolla korkealaatuisia ja terveellisiä elintarvikkeita, mutta kuluttajilla on oltava niihin myös varaa. Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Oecd on kiinnittänyt huomiota Suomen elintarvikkeiden korkeisiin hintoihin.

Korkea hintataso näyttää ainakin osittain johtuvan suurista tukiaisista, jotka muun muassa näkyvät viljelymaan hinnassa, mikä puolestaan nostaa tuotannon kustannuksia. On varmistettava, että laatu ja turvallisuus pysyvät korkeana jatkossakin, kun niistä kerran maksetaan kalliisti. Muutoin järjestelmää ei voi perustella kansalaiselle, joka antaa maataloudelle tukensa veronmaksajana ja elintarvikkeiden kuluttajana. Tässä tilanteessa maatalouspolitiikka ei ainakaan voi tarkoittaa jo valmiiksi korkeiden hintojen nousua. Selonteko ei valitettavasti käsittele tätä näkökulmaa, joten sosialidemokraattien on nostettava se esille.

Arvoisa puhemies! Maatalouspolitiikka on aikamme salatiede. Tavallisen kuluttajan on vaikeaa olla asiasta mitään mieltä. Hänellä ei ole oikein muuta mahdollisuutta, kuin uskoa asiaan vihkiytyneitä sidosryhmiä. Ja sidosryhmien puoleltahan olemme tottuneet kuulemaan mitä huolestuneimpia puheenvuoroja. Ikään kuin maatalous Suomessa olisi uhanalaisempi kuin kalatalous Saharassa. Olenkin ehtinyt jo huolestua, onko Suomen huoltovarmuus vaarantunut, loppuuko kotimainen ruisleipä ja riittääkö sokeria vielä kahviini.

Päinvastoin: maatalouspoliittinen selonteko osoittaa, että maatalous pärjäilee Suomessa kiitettävästi, vaikka se ei sitä näin suoraan ilmaisekaan. Kuinka julkisuudessa voi vallita sellainen kuva, että viljelijöiden tulot olisivat jatkuvasti heikentyneet? Selonteossakin todetaan, että "viimeisimpien ennakkotietojen mukaan" maataloustulo "on selkeästi alentunut". Kuitenkin maataloustuet ovat nousseet ja pitäneet maatalouden kokonaistulon vakaana. Sitä vastoin maatilojen määrä on vähentynyt huomattavasti, vuoden 1995 jälkeen jopa 45 prosenttia. Tämä on huomattava.

Jos yhä pienempi poppoo jakaa vuosittain aina yhtä suuren kakun, niin jokaisellehan pitäisi jäädä yhä suurempi pala. Ja jos jonkun osuus on pienentynyt, niin muiden osuudethan ovat kasvaneet sitä enemmän. Kolme neljännestä kaikista tuista kohdistuu nimittäin alle puolelle kaikista maatiloista. Eli joku tästä hyötyy joka tapauksessa huomattavasti. Emme saa kuitenkaan tietää, kuka se on. Tilojen välistä tulonjakoa ei selonteossa nimittäin käsitellä. Toisin kuin muista yritystuista, maataloustuista on hankala saada tietoa.

Arvoisa puhemies! Globalisaatio koskettaa myös maatalouspolitiikkaa. Euroopan unionissa olemme siirtyneet kansallisista markkinoista yhteisiin sisämarkkinoihin. Ja myös maailmanlaajuisesti on jatkuvasti alennettu rajasuojaa ja parannettu kansainvälisten markkinoiden toimivuutta. Wto-neuvottelujen yhteydessä maatalouspolitiikka on tärkeässä asemassa.Kaikilla ei ole varaa tukea maataloutta samalla tavalla kuin rikkailla teollisuusmailla. Sosialidemokraattien mielestä on väärin, että tukijärjestelmämme aiheuttavat vahinkoa meitä köyhemmille. Oikeudenmukaisuus vaatii maatalouskaupan vapauttamista, vientitukien laskemista ja rajasuojan alentamista. Viime vuosien kehitys on selvästi mennyt tähän suuntaan, ja se kyllä asettaa maataloudelle suuria muutospaineita. Siksi EU:n maataloustuet eivät missään tapauksessa tule kasvamaan. Selonteko ei myöskään mainitse, että Euroopan komissio tullee edellyttämään Suomelta jatkossakin kansallisen tuen asteittaista alentamista, kuten se on tehnyt kahdesti aiemminkin kansallisesta tuesta neuvoteltaessa. Meidän täytyy olla rehellisiä.

Näiden kehityssuuntien edessä on selvää, ettei tukijärjestelmiä voida loputtomasti räätälöidä niin, ettei kenenkään asema muutu. Tämä ajankohtaistuu parhaillaan sokeripolitiikan osalta. Bioenergian tuotossa sokerintuotannolle saattaa aueta mielenkiintoisia uusia näkymiä. Siinä tapauksessa kyse on kuitenkin ympäristö- ja energiapolitiikasta, ei maatalouspolitiikasta. On aihetta kysyä, voiko kansallisen tuen tarve aina pysyä samana, kun tilojen määrä koko ajan vähenee. Maatalous ei ole tulevaisuuden kasvuala, vaikka investointien määrästä saattaisi näin päätellä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maatalouden investoinnit ovat olleet melkein puolet korkeammat kuin sähköteknisen teollisuuden eli Nokian toimialan.

Maatalouden tulevaisuutta ei ratkaista pelkällä tukipolitiikalla. Maatalouden tuotantotoiminnan kannattavuutta on parannettava. Kaikkien alojen työntekijät joutuvat nykyään kohtaamaan tuottavuuden nostamisen haasteen, maatalous ei voi olla poikkeus. Keskeistä on myös saada koko elintarvikeketju maatilalta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan tuottamaan laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita.

Kansainvälisestä ympäristöstä aiheutuvat muutospaineet sekä luonnonolot on otettava realistisesti huomioon, kun arvioidaan, millaiseen maataloussektoriin voidaan pyrkiä. Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat myös joutuneet selviytymään mitä suurimmista muutospaineista. Nykyään Suomen teollisuus kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin.

Arvoisa puhemies! Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat menestyneet juuri siksi, että ne ovat joustavasti sopeutuneet ja asettuneet kehityksen kärkeen. Selonteon tulisi todeta vielä selvemmin, että Suomen maatalous voi pärjätä ainoastaan samoja periaatteita noudattaen.
eenvuoro maataloudesta.