Halosen tavoite :Maalaiset tehtaisiin töihin. - Yrittäjä Nainen maalta 19.01.2006 10:52
Eilinen TV keskustelu toi selvästi Halosen mielipiteen esille siitä mitä hän pohjimmiltaan haluaa, kuten koko SDP. Maalaiset pois maaseudulta ja tehtaisiin töihin.
Hän itse sanoi Kiinassa tapahtuvan näin että teollisuus nostetaan hyvään nousuun ja valmistetaan näin työpaikat maasudulta tulevalle väestölle.Tähän pyritään myös Suomessa. Se että sukuun on naitu sikatilallinen ei merkitse yhtään mitään maaseudun tuntemiseksi ja arvostamiseksi. Halonen kosiskelee maaseudun yrittäjänaisia. Sinänsä hienoa, mutta niin ulkokultaista.
Missä on maasudun yrittäjänaisille asiakkaat ja hyvät tiet ja tie avustukset?Miettikääpä hyvät maaseudun ja kaupungin ihmiset mitä aiotte syödä 10v. kuluttua? Keskustalaisena on valittava kahdesta huonosta se parempi. Parempi on ehdottomasti Sauli Niinistö. Niinistö sentään on joskus nähnyt aitoa lehmän paskaa.
Eilinen TV keskustelu toi selvästi Halosen mielipiteen esille siitä mitä hän pohjimmiltaan haluaa, kuten koko SDP. Maalaiset pois maaseudulta ja tehtaisiin töihin.
Hän itse sanoi Kiinassa tapahtuvan näin että teollisuus nostetaan hyvään nousuun ja valmistetaan näin työpaikat maasudulta tulevalle väestölle.Tähän pyritään myös Suomessa. Se että sukuun on naitu sikatilallinen ei merkitse yhtään mitään maaseudun tuntemiseksi ja arvostamiseksi. Halonen kosiskelee maaseudun yrittäjänaisia. Sinänsä hienoa, mutta niin ulkokultaista.
Missä on maasudun yrittäjänaisille asiakkaat ja hyvät tiet ja tie avustukset?Miettikääpä hyvät maaseudun ja kaupungin ihmiset mitä aiotte syödä 10v. kuluttua? Keskustalaisena on valittava kahdesta huonosta se parempi. Parempi on ehdottomasti Sauli Niinistö. Niinistö sentään on joskus nähnyt aitoa lehmän paskaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varallisuusveron poistolla ostettu loanheitto alkanut - Reijo 19.01.2006 16:39
Olen parempi ennustaja kuin haluaisin olla. Katselin Erkon omistaman Iltasanomien tämänpäiväistä painosta (19.1) ja huomasin niinä kerrottavan presidentinvaaleista. Ehdokkaista kerrottin sekä posit. että negat. ja osa jutuista oli neutraaleja. Seuraavassa analyysi sivuittain.
Sivu 4 kertoi mielidetutkimuiksesta, jonka mukaan Niinistön kannatus on nyt lähes samoissa lukemissa kuin Halosen, jonka kannatus taas on pudonnut syöksymällä. Juttu oli neutraali.
Sivu 7 neutraali.
Sivut 14-15 selvästi asenteellinen Niinistöä vastaan ja sisälsi loanheittoa kirjastomaksuista. Jutun tekorapa oli sama kuin mitä Erkon lehdet harrastivat 6 vuotta sitten Ahoa vastaan. Kaivettiin vuosia vanha artikkeli esiin, jossa asia oli irrotettu asiayhteydestään ja esitettiin se siten, että haastattelu olisi tapahtunut nyt.
Halosta vastaan esitettyä loanheittoa ei käsitelty muuten kuin sanomalla, että Iltalehden verkkokeskustelu on täyttymässä julkaisukelvottomista Halosta haukkuvista viesteistä. Niinistöä vastaan oleva loanheitohan ei ole julkaisukelvotanta, sehän julkaistaan Erkon lehdissä.
Toimittaja kertoi näkemyksensä ehdokkaiden onnistumisesta ja jutusta ei jäänyt epäselväksi kumpaa ehdokasta hän kannatti. Tämähän ei ole hyvää journalismia, sillä ammattitaitoinen topimittajahan ei kerro omia näkemyksiään, vaan keskittyy kertomaan tapahtumista.
Erkko, Heinäluoma, Halonen kolmikantaneuvottelujen tulos siis toimii. Ei Heinäluoman masinoima varallisuusveron poisto ole mennyt hukkaan, vaan Erkkokin pitää sanansa ja toteuttaa oman osansa tästä "kaupasta".
Kyllä se "Kaarinakin" löytyy Erkon lehdissä Niinistölle, jos kisa uhkaa mennä liian tiukaksi. Ja sitähän se jo on.
Ai tuinko Erkkoa ostamalla hänen lehtensä? No näitähän saa käsiinsä ilmaiseksikin. Tämä on hyvä lehti senkin takia, että paperi on pehmeää kuten sisältökin. Parhaimmillaanha iltalehti olikin pehmopaperitehtaiden lakon aikana käytettynä. Miinusta oli musteen pysymättömyys haitaten pyyhkimistulosta.
"Parempi on ehdottomasti Sauli Niinistö. Niinistö sentään on joskus nähnyt aitoa lehmän paskaa"
Mitäpä tuohon voi enää lisätä tai pois ottaa?
Maaseutu Halosen pinna petti maataloustukiasiassa - 007 19.01.2006 08:43
Eilisessä haastattelussa Halonen näytti todellisen minänsä, kun Niinistö kysyi hänen mielipidettään siitä, mitä mieltä hän oli, kun eduskunnan demariryhmä on vastustanut maanviljelijöille maksettavia maataloustukiaisia. Ilme ja tokaisu oli paljon puhuva.
Siinä meillä on demarien ja vasemmistoliiton ehdokas, joka näyttelee maanviljelijöiden ystävää lähinä sillä, että on keskustellut jonkun maaseudun mummon kanssa lähiaikoiona. Jokainenenhan voi sanoa, että olen uttustunut maaseutuun viime vuosina. Eipä liene ollut kiinnostusta. Hänen taustajoukkonsa mielipiteet osoittavat toista.
Maatalouden ja metsätalouden tehostuminen ja koneellistuminen on johtanut siihen, että väkeä maa- ja metsätalouden ammateissa tarvitaan vain murto-osa siitä, mitä se oli esim. vielä 2-maailmansodan jälkeen. Maaltapako on tunnettu ilmiö etenkin 60-luvulta lähtien. Ainakin näyttää siltä, että nimenomaan SDP ja siinä mukana myös Halonen, kannattaa tämän ilmiön jatkamista edelleen niin, että lopetettaisiin tuottamasta niitä maataloustuotteita, joita ei voi kannattavasti tuottaa ilman Suomen valtion maksamia tukiaisia. Se merkitsee luopumista omavaraisesta elintarvikkeiden tuottamisesta Suomessa ja jäämistä pienemmällä tai suuremmalla osalla tuontielintarvikkeiden varaan. Se on huono tie. Niinistö sentään mainitsi keskusteluissa, että tavoitteena on "omavaraisuus elintarviketuotannossa". Se tavoite merkitsee, että tukiaisia pitää maksaa, muuten niitä ei voida tuottaa Suomessa. Kyllä maataloustukiaiset pitää hyväksyä olennaisena osana maatalouspolitiikkaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Kun ollaan EU:ssa ei ole olemassa muita vaihtoehtoja. SDP:n ja Halosen näkemys on tässä kummallinen. Ei kukaan voi tappiokseen harjoittaa maataloutta, kaikkialla kehittyneissä länsimaissa maksetaan maataloudelle tukiaisia. Joissakin tapauksissa Suomen oloissa pitää niitä maksaa enemmän kuin esim. Ranskassa, koska Suomessa kasvuolosuhteet eivät ole tasaveroiset Ranskan kanssa. Tämä on hyvin loogista, tälle ei mahda mitään. Maatalouden tukiaiset ovat välttämättömiä! Myös tehtaantyöläinen tarvitsee ruokaa joka päivä, vieläpä mahdollisena kriisiaikana, jolloin ulkomailta tuonti voi olla poikki.
Elintarviketuotannon omavaraisuus, ja tässä yhteydessä tarkoittaen "elintarvikkeilla" oikeastaan "vain" peruselintarvikkeita, on todella tärkeä asia, mutta elintarvikkeet eivät suinkaan ole ainoa asia minkä suhteen kannattaa olla omavarainen.
Tästä hyvänä esimerkkinä voisin mainita Venäjän maakaasun ja sähkön viennin, kumpaakin on nimittäin supistettu Venäjän oman energian tarpeen tyydyttämiseksi kovilla pakkasilla.
Pistää miettimään, etenkin kun monet ydinvoiman vastustajat ehdottivat ydin- ja hiilivoimaa korvattavaksi pääasiassa maakaasulla.
Maakaasun energiasisältö on niin pieni, ettei sen varastointi ole kovin mielekästä, ja siksi sen saatavuus ei saa katketa hetkeksikään tulosten näkymättä. Hiilivoima on toki tämän suhteen aika helppo, onhan suuria kivihiilikasoja jopa piilotettu maastoon istuttamalla kasveja niiden päälle. Tällä tavalla maastoutetut kasat toimivat pitkäaikaisina varmuusvarastoina, hiilen varastoiminen suuriin kasoihin on muihin polttoainevarastoihin nähden todella halpaa. Hiilivoiman heikkoutena on kuitenkin suuret CO2-päästöt, hiukkas- ja rikkipäästöjä voidaan vähentää suodatustekniikkaa parantamalla, mutta poltossa syntyy aina hiilidioksidia, ja niin suurten hiilidioksidi määrien sitominen johonkin muuhun aineeseen, tai varastoiminen sellaisenaan olisi kallista ja hankalaa.
Ydinvoimaloista ei sen sijaan tule päästöjä nimeksikään. Ja jätettä syntyy, ainakin energiamäärät huomioiden todella vähän, ja jäte on helppo eristää elollisesta luonnosta.
Polttoaineen varastointikaan ei muodostu ongelmaksi, sillä pelkästään reaktorissa itsessään voi olla tarpeeksi polttoainetta parin vuoden tarpeen verran. Mainittakoot, että joissain laivastoaluksissa käytetään jopa täysin suljettuja reaktoreita, niissä on polttoainetta jopa yli kymmeneksi vuodeksi, ja siinä vaiheessa kun se viimein loppuu, tarvitsee alus muutenkin kuivatelakkaa, sillä siinä vaiheessa runko on jo niin ruosteessa, että vaihtoehtoina on peruskorjaus tai romutus.