MIINA-FARSSI
Jalkaväkimiinojen vastustus kuuluu yhden asian liikkeisiin, joille on tunnusomaista yleisnäkemyksen puute ja yksipuolinen keskittyminen yhteen selvärajaiseen osakokonaisuuteen, jota sitten painotetaan vahvalla tunteella.
Tämä liike on ilmeisesti saanut vaikutteensa alikehittyneiden maiden sisällissotien siviiliuhreista, erityisesti lapsista, joita TV on runsaasti tuonut päättäjien nähtäväksi. Samalla on unohdettu, että mm. pommitukset ovat aiheuttanee monin tuhansin verroin enemmän siviiliuhreja kuin jv-miinat. Siviilejä on myös tapettu, haavoitettu ja kidutettu kaikilla mahdollisilla aseilla, myrkkykaasuilla ja jos millä. Miksei niitä kielletä? Tai miksei kielletä sotia, jos kerta kieltoihin uskotaan?
Tämän aatteen lähtökohdalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Meillä jv-miinat ovat olleet tärkeitä sotilaallisia välineitä, joita osaltaan saamme kiittää NL:n raivoisan ja rikollisen hyökkäyksen katkaisemisesta viime sodissa. Muistetaanpa historiaa.
Omiin miinoihimme ei kai mennyt yksikään siviili, sen sijaan NL:n pommit ja raakalaismaiset partisaanihyökkäykset aiheuttivat siviiliuhreja. Kun puolustusvoimien ylipäällikkö Halonen on ilmaissut kielteisen mielipiteensä jv-miinojen käytöstä, on kysymyksessä merkittävä puolustuspoliittinen kannanotto.
Halonen perustelee kantaansa "Suomen" kansainvälisellä uskottavuudella, millä hän ilmeisesti tarkoittaa poliitikkojemme harkitsemattomia, Suomen erityisaseman unohtaneita kannanottoja EU-maiden asiaa koskevassa julkilausumassa. Missä Suomen mainetta on haukuttu, missä meihin ei luoteta? Suomella on hyvä maine.
Toiseksi Halonen vaatii jv-miinojen korvaamista muilla järjestelmillä. Hän siis haluaa saada saman lopputuloksen huikeasti kalliimmalla, epäluotettavammalla ja vaikeammin hallittavammalla tavalla. Siinä ei ole mitään järkeä.
Jv-miinoja tarvitaan vielä seuraavassakin sodassa, sillä ne säästävät sotilaittemme verta! On todella pelottavaa, jos ylipäällikkömme ei ensisijaisesti ajattele Suomen sotilaita, siviilejähän jv-miinamme eivät uhkaa!
Jv-miinojen vastustaminen näyttää korreloivan NATOon liittymisen torjumiseen. Tämä käsitys johtaa Suomen puolustuksen heikkenemiseen, varsinkin kun EU-valtioiden enemmistö jo kuuluu NATOon eikä heitä kiinnosta EU:n sotavoimat, joista Suomessa epärealistisesti puhutaan. Vaarana on, että farssi muuttuu tragediaksi.
Tämänhetkiset poliitikkomme kuuluvat siihen sukupolveen, jonka arvojen kehitys tapahtui Kiinan 1960-luvulla alkaneen kulttuurivallankumouksen käynnistämän kansainvälisen arvoepidemian aikana. Sen viimeiset aallot tulivat Suomen yliopistoihin NL:n ja kommunistien avustuksella tyypillisenä yhden aatteen liikkeenä. Usko ja uho korvasivat kriittisyyden ja tiedon, mitään ei ollut menetettävissä ja kaikki saavutettavissa! Kuka mitenkin siitä selvisi, jotkut eivät toipuneet koskaan.
Silloinen sukupolvi ei tiennyt sodasta eikä sen aiheuttajasta mitään, ja usein tuntuu siltä, ettei se vieläkään tiedä.
Jalkaväkimiinojen vastustus kuuluu yhden asian liikkeisiin, joille on tunnusomaista yleisnäkemyksen puute ja yksipuolinen keskittyminen yhteen selvärajaiseen osakokonaisuuteen, jota sitten painotetaan vahvalla tunteella.
Tämä liike on ilmeisesti saanut vaikutteensa alikehittyneiden maiden sisällissotien siviiliuhreista, erityisesti lapsista, joita TV on runsaasti tuonut päättäjien nähtäväksi. Samalla on unohdettu, että mm. pommitukset ovat aiheuttanee monin tuhansin verroin enemmän siviiliuhreja kuin jv-miinat. Siviilejä on myös tapettu, haavoitettu ja kidutettu kaikilla mahdollisilla aseilla, myrkkykaasuilla ja jos millä. Miksei niitä kielletä? Tai miksei kielletä sotia, jos kerta kieltoihin uskotaan?
Tämän aatteen lähtökohdalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Meillä jv-miinat ovat olleet tärkeitä sotilaallisia välineitä, joita osaltaan saamme kiittää NL:n raivoisan ja rikollisen hyökkäyksen katkaisemisesta viime sodissa. Muistetaanpa historiaa.
Omiin miinoihimme ei kai mennyt yksikään siviili, sen sijaan NL:n pommit ja raakalaismaiset partisaanihyökkäykset aiheuttivat siviiliuhreja. Kun puolustusvoimien ylipäällikkö Halonen on ilmaissut kielteisen mielipiteensä jv-miinojen käytöstä, on kysymyksessä merkittävä puolustuspoliittinen kannanotto.
Halonen perustelee kantaansa "Suomen" kansainvälisellä uskottavuudella, millä hän ilmeisesti tarkoittaa poliitikkojemme harkitsemattomia, Suomen erityisaseman unohtaneita kannanottoja EU-maiden asiaa koskevassa julkilausumassa. Missä Suomen mainetta on haukuttu, missä meihin ei luoteta? Suomella on hyvä maine.
Toiseksi Halonen vaatii jv-miinojen korvaamista muilla järjestelmillä. Hän siis haluaa saada saman lopputuloksen huikeasti kalliimmalla, epäluotettavammalla ja vaikeammin hallittavammalla tavalla. Siinä ei ole mitään järkeä.
Jv-miinoja tarvitaan vielä seuraavassakin sodassa, sillä ne säästävät sotilaittemme verta! On todella pelottavaa, jos ylipäällikkömme ei ensisijaisesti ajattele Suomen sotilaita, siviilejähän jv-miinamme eivät uhkaa!
Jv-miinojen vastustaminen näyttää korreloivan NATOon liittymisen torjumiseen. Tämä käsitys johtaa Suomen puolustuksen heikkenemiseen, varsinkin kun EU-valtioiden enemmistö jo kuuluu NATOon eikä heitä kiinnosta EU:n sotavoimat, joista Suomessa epärealistisesti puhutaan. Vaarana on, että farssi muuttuu tragediaksi.
Tämänhetkiset poliitikkomme kuuluvat siihen sukupolveen, jonka arvojen kehitys tapahtui Kiinan 1960-luvulla alkaneen kulttuurivallankumouksen käynnistämän kansainvälisen arvoepidemian aikana. Sen viimeiset aallot tulivat Suomen yliopistoihin NL:n ja kommunistien avustuksella tyypillisenä yhden aatteen liikkeenä. Usko ja uho korvasivat kriittisyyden ja tiedon, mitään ei ollut menetettävissä ja kaikki saavutettavissa! Kuka mitenkin siitä selvisi, jotkut eivät toipuneet koskaan.
Silloinen sukupolvi ei tiennyt sodasta eikä sen aiheuttajasta mitään, ja usein tuntuu siltä, ettei se vieläkään tiedä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä Sutela sanoikaan maamiinoista luopumisesta?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000015&posting=22000000013359718
Mitä Sutela oikein sanoi?
Varmasti on asiantuntijan lausunto miina-asiasta tuo entisen puolustusvoimain komentajan esittämä arvio asiasta.
Sutela oli siis huhtikuun 15. päivästä 1974 - lokakuun 11. päivään 1983 välisen ajan tuossa virassa.
Ja on itse sodan kokenut mies.
Matti Lukkari:
Lauri Sutela
Puolustusvoimain komentaja
ISBN 951-1-12955-4 2003 Otava
Mitä Sutela kirjassaan sanoi?
Sivulla 285:
"Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan. Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan. Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista. Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme.
Ne jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi."
Ajattelin tänään myös miinoja. Tässä maassa ne ovat säästäneet enemmän ihmishenkiä kuin mitä ovat vieneet. Vieläkö miinat ovat varastoissa? Vieläkö niistä luopumisen voi perua?
Siinä olisi meidän Ylipäällikkö-Setaveteraanillemme oiva "taustatuki"
Olisipa sanonut vielä että "maamiinoilla pysäytettiinn"... :=)he heh
Olisipahan Lippos-Paavo pantu jakamaan tuo Tieto-Finlandia niin se olisi joutunut opettelemman ainakin vähän tuota Jatkosotahistoriaa! Nyt se poloinen EI oikein hallitse sitä, vai mitä sanotte Helge Seppälän kirjoittamasta kommentista Paavon puheisiin!
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=38071&p=21
Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle sanoi Paavo "suuri" vai pitäisikö sanoa Paavo Tietämätön
Paavon asiantuntemus on huonoksi havaittua:
Onkohan se Lipponen perehtynyt sittemmin vähän tarkemmin kesän 1944 tapahtumiin. Olisi ainakin syytä kun lukee seuraavan tosi möhläyksen!
Helge Seppälä:
Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja
Gummerus 1998 ISBN 951-20-5321-7
Sivulla 178 kerrotaan pääministeri Paavo Lipposesta seuraavasti:
Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, *Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle*. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.