Tarja Halosen presidenttivuodet osoittavat, ettei hän ole pystynyt tai halunnut pysäyttää suomalaisen maatalouden alasajoa. Tunnettua on hänen puolueensa SDP:n vihamielinen suhtautuminen maatalousyrittäjiin. Tuoreena esimerkkinä Minna Lintosen maaseudun asukkaita halveksivat kannanotot eduskunnassa. Niitä eivät ole SDP:n puheenjohtaja Heinäluoma tai presidentti Halonen torjuneet. Päinvastoin, niitähän on laveasti esitelty mm. Demari-lehdessä. Voikin olettaa, että niillä on SDP:n johdon hiljainen hyväksyntä.
Maaseudun asukkaiden kannalta Tarja Halonen on ollut heikko presidentti. Tilanne tulee jatkumaan samana jos Halonen saa jatkokauden.
Sauli Niinistö on esittänyt voimakkaan kannanottonsa suomalaisen maatalouden puolesta jo lokakuussa Raahessa. Hän on toistanut sen useampaan kertaan. Niinistöstä tulee vahva presidentti. Hän on paras takuumies sille, ettei suomalaisen maatalouden alasajoa enää jatketa. Hän ei tule sitä sallimaan.
Maaseudun asukkaiden kannalta Tarja Halonen on ollut heikko presidentti. Tilanne tulee jatkumaan samana jos Halonen saa jatkokauden.
Sauli Niinistö on esittänyt voimakkaan kannanottonsa suomalaisen maatalouden puolesta jo lokakuussa Raahessa. Hän on toistanut sen useampaan kertaan. Niinistöstä tulee vahva presidentti. Hän on paras takuumies sille, ettei suomalaisen maatalouden alasajoa enää jatketa. Hän ei tule sitä sallimaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viimeiset kolme vuotta maaseudun ja maatalouden alasajosta on vastannut Matti Vanhanen. Presidentti ei voi vaikuttaa asiaan pätkääkään.
Presidentinvaalit eivät enää hallitusten kokoonpanoon muodollisesti vaikuta, mutta jos vasemmistohegemonia vaaleissa siunataan, on SDP:n valta- asemalle luotu entisenlaiset lähtöasetelmat. Seuraavat eduskuntavaalitkaan eivät voi helposti palauttaa maata terveen demokratian tielle, jos hallitusta muodostettaessa oikeistopuolueet tyytyvät edelleen kilpailemaan siitä minkä puolueen SDP kelpuuttaa hallituskumppanikseen ja sanelee hallitusohjelman avainsisällön ja rahoitusraamit. Sääliksi on käynyt nykyhallituksessa maatalousministerin rooli. Juha Korkeaoja on ollut täysin SDP: n valtiovarainministerin armoilla, pääministerin pitäessä vain hyvää hallitussopua itseisarvona.
Demarihegemonian saavutuksia kuvaa pari valaisevaa esimerkkiä: Hallituksen Maatalouspoliittinen selonteko todisti, että päätoimisten viljelijöiden maataloustulo on EU-vuosina alentunut reaalisesti yhden prosentin vuosivauhtia. On nyt henkeä kohti n.13 000 euroa vuodessa. Samaan aikaan on palkkatasoa voitu nostaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Esimerkiksi teollisuustyöntekijöiden vuosiansio on 28 000 euroa.
Maatalouden tilanteen ankeuden todisti myös tuore MTT:n tutkimus. (Jyrki Niemi, julkaistu 12. 01.06) Tutkimus selvitti, että EU- jäsenyyden ajan maatalouspolitiikasta on koitunut Suomen kuluttajille noin 850 miljoonan euron vuotuinen hyvinvointivoitto. Valtiokin on hyötynyt vuodessa runsaat 500 miljoonaa. Yhteensä hyvinvointivoittoa n.1 350 miljoonaa euroa. Maatalous on vastaavasti kärsinyt noin 600 miljoonan vuotuisen hyvinvointitappion.
Kun tuota maatalouden 600 miljoonan miinusta ja valtion 500 miljoonan hyötyä vertaa keskenään ja sitä, että viime vuoden maataloustupossa maatalous sai energiapalautusta 20 miljoonaa euroa, mutta yhteen lomapäivään ei valtiolla ollut enää valmiutta, ymmärtää miten alistetussa tilassa maatalousväki Suomessa saa toimia. Lillukanvarsiporkkanoilla hoidetaan peruselinkeinomme tarpeet. Mitä ajattelevat maaseudun ja kaupunkienkin äänestäjät, jos eivät edes yritä aikaansaada korjausta elintarviketalotta uhkaavaan hivuttavaan alasajoon? Kauanko riittää ruokaa pellolta pöytään?
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3552316
Saulin ollessa ministerinä ei työläiset olleet hänen ystäviään..
Haukkarintaman toimet ylläpitävät työttömyyttä
Muutosvoimat Suomi rp:n ensimmäisen, Tampereella 27.10.2002 pidetyn liittokokouksen kannanotto:
EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi on arvostellut EU:n talous- ja vakauspakettia typeräksi, kun se pakottaa EU-maat ylitiukkoihin budjetteihin talouksien ollessa taantumassa. Prodin nuhtelijoiksi ryhtyivät välittömästi ne talousliberalismia edustavat tahot, jotka eivät ole työllisyydestä ennenkään piitanneet.
Tämän uusliberalistisen politiikan päälinnake Euroopan keskuspankki, EKP, liittyi tyrmääjiin uskollisena työllisyyden hoitoa vieroksuvalle linjalleen, joka ilmenee vastarintana koron riittävälle alentamiselle tilanteessa, jossa jopa Yhdysvallat on painanut korkonsa roimasti alemmaksi.
Työllisyyden hoitoa vastustavaan rintamaan ovat liittyneet Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Muutosvoimat Suomi vaatii tehokkaita alue-, yhteiskunta- ja työllisyyspoliittisia toimia työttömyyden poistamiseksi. Tämä edellyttää irtautumista uusliberalistisesta talouspolitiikasta ja siihen liittyvästä, EKP:n harjoittamasta kuripolitiikasta.