Saksalainen ms Spica ajoi karille vaikealla rannikkoväylällä Oulusta lähdettyään. Meriselityksen mukaan luotsi ei saanut laivaa kääntymään tiukassa Löyhän mutkassa kun laivassa on liian pieni peräsin(?). Laivan päällikkö oli suihkussa karilleajon sattuessa.
Juttu haiskahtaa. Miksi päällikkö ei ollut sillalla kun väylän vaikeus tunnetaan?
Voiko vuosikausia rannikkoväylillä ja muuallakin pyörineessä laivassa tosiaan olla liian pieni peräsin? Kai sitä olisi suurennettu jos näin todella olisi?
Juttu haiskahtaa. Miksi päällikkö ei ollut sillalla kun väylän vaikeus tunnetaan?
Voiko vuosikausia rannikkoväylillä ja muuallakin pyörineessä laivassa tosiaan olla liian pieni peräsin? Kai sitä olisi suurennettu jos näin todella olisi?
Vastaukset 29
Vanhimmat
on isoimmissa laivoissa (tankkilaivoissa esim.) ainakin järjestään alimitoitettu melkein aina. Tällaisissa konttifeedereissä joskus on käytetty ns. bekkeri-ruoria (sori, en muista miten se kirjoitetaan, mutta asia ehkä selviää silti), joka auttaa oleellisesti ohjausta, mutta hiukan asiaa tunteneena EN olisi yllättynyt, vaikka bekkeriä ei olisi ja peräsin tai koneteho ei olisi riittävä, joskus myös laiva "trimmaa" siten, että peräsin ei sen johdosta uppoa kokonaan veteen ja ohjaa kunnolla. Vähän pitkä vastaus?
Kommentoida sitä kapteenijuttua. Jos se oli jättänyt susikoiran tai papukaijan sinne ylös luotsin seuraksi, ellei niitä ollut vähennetty jo miehistöstä?;))
loppuikänsä sen suihkussakäynnin. Automaatilla aluksen ohjailu saaristossa tiukoissa käännöksissä ei ole aivan helppoa , mikäli ei ole ko. laivaa usein ajellut. Siinä saattaa ruorin ohjailuvaikutus tulla piankin liian pieneksi. Käsiruoriahan ei useinkaan enää käytetä edes saaristossa, kun ei ole ruorimiehiäkään.
Spica on 20 solmun konttipaatti ja Löyhän mutka todella jyrkkä. Olisi pitänyt hellittää kahvaa ennen mutkaa ja ajella iisimmin.
saada väännettyä ko "shit happeningiä"koneosaston niskaan,ovat muutenkin tiellä ja aina jarruttelemassa joka asiassa.
...vain päällikön neuvonantaja, on laitonta jättää luotsi yksin brygälle. Sitäpaitsi laivan oman porukan pitäisi tuntea aluksensa ominaisuudet, jota eivät välttämättä tänäpäivänä hallitse. Kaikenlaista ukrainankirjaa kun tuppaa olemaan ja halpaa porukkaa. Joskus pitäisi luotsin jopa töijätä hinaaja, koska oma porukka ei sitä hallitse.
Kyllä tämä näyttäisi olevan ilmiselvästikin kokin syy,liian laihaa Onko-kahvia.
koosta tuossa laivassa mitään,oletan kuitenkin että luotsi ei yksin ollyt sillalla,varmaankin perämies myös siellä.Kapteenitkin peseytyvät ja ehkä:) perämies ja luotsi ovat ennenkin tuon homman hoitaneet,nyt ehkä koneet vikuroivat ja kapteenin läsnäolo ei välttämättä silloin auta.
Katsotaan loppututkinta vuosien kuluttua ja taas ollaan viisaampia.Ei heti syytetä pesua ja peräsintä.Sitäpaitsi luotsi saa tarvitsemansa miehistön paikalle mikäli pyytää/määrää.
Kun vahdit ovat 6-6, niin ei siinä perämies yleensä aja luotsiajoa kipparin vahdissa. Vaikkei kipparikaan mitään mahdolliselle ongelmalle olisi mahtanutkaan, niin se näyttää dokumentoituna huonolta, kun päällikkö on luotsiajossa suihkussa.
siitä tulee jos juttu menee oikeuteen. Mutta tuskinpa siitä käräjöidään kun vahingotkin olivat pienet. Periaatteellisempi puoli on minusta tärkeä. Merenkulkijana on aina se sama epätietoisuus luotsiajossa että jos tämä menee heikosti niin kuka tästä saa syyt niskoilleen. Outo juttu ettei Spica kääntynyt. Onhan siinä tosi jyrkkä mutka. Meriselityksen mukaan Oulusta ajettiin 19 solmun vauhtia ulos. Kuinkahan paljon todellisuudessa oli vauhtia mutkaan tultaessa? Veikkaanpa että liikaa.
http://www.shipspotting.com/uploads/photos/130742.jpg
Tämän kokoluokan laivassa varmasti ajetaa 4-8 vahtia.
Elikkä 1perämies 00-04, kippari 04-08 ja försti 08-12..
Jokainen varmasti tajuaa että nuo kellon ajat on vuorokauden ympäri samat ;)
Ja Spica ajoi karille puoli 1 aikaan yöllä, elikkä perämies ollut todennäköisesti vahdissa..
Mutta yleensä kippari ajaa 8-12, perämies 12-04 ja försti 04-08, - ainakin ennen ajettiin näin. Ei se aina ole mitoistakaan kiinni. Venäläinen perämies oli lehden mukaan ainakin sillalla, loput ilmenee varmaan meriselityksestä.
En tiä mis sä ollu töissä mutta engshipin pientonnareissa ainaki kipparit ajaa 4-8.
Tiedän siitä ku ite ollu niissä, vielä 3 eri =)
Hyvää päivänjatkoa
Aloitin yli 40 vuotta sitten, mutta en ole kylläkään seilannut pientonnistolaivoissa- en Engshipin enkä muidenkaan vastaavissa. Mutta hyvä tutustua tosi "old timer'iin", joka tuntee traditiot.
on tän kanssa mitään tekemistä.
Enkä usko että on myöskään oikeaa tapaa siitä kuka ajaa ja mihinkin aikaan.
Minä kerroin vain omani mielipiteeni ja tietoni asiasta.
En enempää en vähempää.
Mikä ihmetyttää minua on se että kun kaikki aina tällä palstalla selittää omista vuosien kokemuksista (en kiellä ettenkö syyllistynyt itsekin siihen täällä) merellä.
Uskoisin kuitenkin että tyylejä vahdin ajamiseen on monia, varmasti yhtä monta kun on laivoja.
Pientonnari jutun tiedän olevan totta ja syy miksi näin ajetaan niissä, on hyvinkin yksinkertainen, suurinosa satama-ajoista oli aamusta yöhön, ja försti sen takia ajoi sitä vahtia, jotta pystyi rauhassa keskittymään lasti- listoihin ja -suunnitteluun.
Ainakin crosstrading liikenteessä jossa oli 10 päivän aikana 16 eri satamaa.
Sama oli Riika-Kiel ja Riika-Lyypekki reitillä, aamusta satamassa ja illalla ulos.
Tämä palsta on muutenkin hiukan kyseenalainen paikka käsitellä mitään aiheita kun "meitä" ammattilaisia tuntuu olevan täällä niin paljon. *virne*
Ei siitä olekaan kyse vaan siitä, että jo muutama sukupolvi ennen meitäkin, försti ajoi 4-8 vahtia ja kakkonen 12-4, eli ns. koiravahdin. Kolmonen taas 8-12, jolloin päällikön oli "mukavampi" seurata toimintaa. Tottakai se on laivan oma asia, mutta tarkoitinkin yleistä käytäntöä. Mutta JOS aletaan puhua asioista niitä yleistäen, niin sanon kuitenkin, että minä olen ollut merellä paljon kauemmin kuin sinä- jungmannista kippariksi. Siitä huolimatta vahdinajotapoja olen nähnyt vain muutamia; niitä olen tavannut vähemmän kuin lippuja, joiden alla olen seilannut. Genetsaretin järvellä en sentään ole käynyt, mutta siellähän mestari auttoi... Jatkakaa "te anmmattilaiset" keskustelua tästä.
Pitäis "vanhankaartin" siirtää kello tähän 2006 vuoteen, ajat on muuttunu.
Punainen kulkuvalo olekaan vasemmalla puolella ?
niin ei tarvi arvailla ;o))
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=539589
Olkaamme maissa viisaita vahingon tapahduttua merellä. Ei sentään ollut sumu, sade eikä Effooaan Cliokaan lähellä.
Siinähän se vastaus oli, ei tarvitse spekuloida, ktos vaan!:))
Mielestäni kapteenilla on luovuttamton oikeus käydä suihkussa. Ei ole mitään sen epämielyttävämpää, että kapteeni haisee paskalle prykällä.
ja olen myös huomannut näinä säästöaikoina että kippari valvoo usein lastausta,varsinkin jos on osa tai kokonaan aluksen omistaja.Luultavasti tässä tapauksessa kippari oli hoitanut satamahommat ja perämies jatkoi siitä.
mainita että alushan omistaa itsensä joten kippari on luultavasti omistaja tai osaomistaja.
Kiitos lupo-locolle :) Minä luin Hesarista että brygällä oli luotsin kanssa kaksi perämiestä, ja saman vaikutelman sain tuosta Kalevan artikkelista, mutta eiköhän täältä löydy joku puolikas joka tämänkin asian todella tietää ja taitaa :) Odotellaan kommenttia :)
olla tällaisella vaikealla väyläosuudella brykällä vaikka kuinka krapulahiki lemahtaisi kainalosta. On tietysti arvokeskustelun paikka tämäkin: kumpi on tärkeämpää - saako päällikkö haista hielle vai pitääkö hänen vastata aluksen turvallisuudesta. Ei tähän suuria älyn lahjoja tarvita kun ratkaistaan tämä aksiooma.
Meripoja ohoi! Ei koskaan laivoja jyrkissä kääneissä ole pelkällä ruorilla käänetty, siinä on aina tarvittu ns, potku, täys kone hetkeksi. Ja sitä paitsi, selkeällä ilmalla, ei kipparin, ilman poikeukselisia olosuhteitta - tarvitse sillalla väyä kaiken aikaan luotsin työtä. Vahtimies riittää. Kipparin tiloihin on suora yhteys prykältä, niin että sillä lailla.
Pienten -ja suurehkojen laivojen suuret kapteenit ovat valitettavan usein tänä päivänäkin,jopa luotsiajossa KÄNNISSÄ.
panee juomaan