Homemyrkyt ovat "tavallisia" sienimyrkkyjä kuten esim. aflatoksiinia, trikotekeenejä sekä satratoksiineja. Ne ovat vaarallisia:
============================================================
Farmakologia ja toksikologia -kirjan kuudennen painoksen verkkoversio on julkaistu;
OTE Farmakologia ja toksikologia -kirjan verkkoversiosta alkaen sivulta 1062 – OSOITE http://www.medicina.fi/fato/73.pdf ;
Mykotoksiinit
Monilla sienten syntetisoimilla aineilla on huomattava lääkkeellinen tai toksikologinen merkitys (antibiootit, kasvainten kemoterapia-aineet, syklosporiini). Sienten itiöissä ja rihmastossa esiintyviä ja kasvualustaan erittämiä myrkyllisiä aineita kutsutaan mykotoksiineiksi. Niitä tunnetaan yli 200. Rehuissa ja ihmisen ravintoaineissa voi esiintyä mm. Aspergillus- ja Fusarium-lajien tuottamia toksiineja. Mykotoksiinien esiintymisen seuranta on elintarvikkeiden ja rehujen valvonnan tärkeä tehtävä. Kosteuden vaurioittamissa rakennuksissa esiintyy monia home- ja rihmasieniä, joista osa tuottaa toksiineja. Missä tilanteissa nähtävissä olevat sienet todella tuottavat toksiineja ja mikä merkitys niillä on, on monesti vaikeasti selvitettävissä.
Aspergillus flavus ja eräät muut sienet erittävät aflatoksiineja. Niistä tärkeimpänä pidetään aflatoksiini B1:ä. Se vaurioittaa maksasoluja ja on voimakas mutageeni ja karsinogeeni. Koe-eläimissä aflatoksiini B1 aiheuttaa maksan, mahalaukun, suoliston, munuaisten ja sylkirauhasten kasvaimia. On ilmeistä, että eräillä Afrikan ja Kaukoidän alueilla runsaana esiintyvä maksasyöpä aiheutuu osittain sienten pilaamassa ruoassa, mm. viljassa ja maapähkinöissä olevista aflatoksiineista. Hepatiitti B- ja C-virusten aiheuttamissa kroonisissa maksatulehduksissa on myös lisääntynyt maksasyövän riski. Altistuminen aflatoksiinille lisää tämän riskin monikertaiseksi.
Aflatoksiini B1 aktivoituu sytokromi P450 -entsyymien vaikutuksesta, hapettuu ja sitoutuu DNA:n guaniinin typpiatomiin. Seurauksena voi olla DNA:n emäsparin vaihtuminen. Erityisesti kasvunrajoitegeeni p53:n tietyssä kohdassa tapahtuvaa pistemutaatiota pidetään karsinogeneesin kannalta tärkeänä.
Fusarium-suvun sienet tuottavat useita trikotekeeneiksi (mm. nivalenoli ja T-2) ja fumonisiineiksi kutsuttuja mykotoksiineja. Nämä sienet kasvavat mm. viljassa, varsinkin maississa, ja kosteuden vaurioittamissa rakenteissa. Ravinnon mukana saatu T-2 aiheuttaa sekä solunsidonnaisen että humoraalisen immunosuppression ja luuytimen hypoplasiaa. In vitro se lisää apoptoosia tyymus-, perna- ja maksasoluissa. Hengitysteitse tapahtuneen trikotekeenialtistuksen on epäilty aiheuttavan hengitysteiden ärsytysoireita.
Rakennusten kosteusvaurioissa esiintyy usein homesieni Stachybotrys atra, joka kykenee tuottamaan makrosyklisiä trikotekeenejä, mm. satratoksiineja. Koe-eläimillä tämän homeen nenään annetut itiöt aiheuttavat keuhkojen soluvaurioita ja keuhkoverenvuotoja. Altistuneet henkilöt ovat kärsineet päänsärystä, väsymyksestä ja hengityselinten ärsytysoireista. Tämän homeen pilaama rehu on lisäksi aiheuttanut hevosille vaikeita limakalvovaurioita sekä valkosolu- ja verihiutalekatoa.
Fumonisiinit, erityisesti fumonisiinit B1 ja B2, aiheuttavat aivovaurioita hevosille ja keuhkoedeemaa sioille sekä maksa- ja munuaisvaurioita monille eläinlajeille. Fumonisiinit ovat keramidisyntaasientsyymin estäjiä ja haittaavat tämän takia sfingomyeliinin ja sfingolipidien metaboliaa. Seurauksena on monien solujen toimintaa ja jakautumista säätelevien reaktioiden häiriöitä. 1990-luvulla eri puolilta maapalloa peräisin olevista maissivalmisteista on löydetty pahimmillaan useita milligrammoja fumonisiini B1:tä kiloa kohden.
Okratoksiini A on klooridihydroisokumariinin ja fenyylialaniinin muodostama mykotoksiini, jota esiintyy Aspegillus ochraceuksen ja eräiden muidenkin sienten saastuttamassa viljassa, kahvissa, kaakaossa, oluessa ja viinissä. Sen on osoitettu estävän proteiinisynteesiä, aiheuttavan lipidiperoksidaatiota ja olevan karsinogeeninen. Okratoksiini A sitoutuu proteiineihin ja sen eliminaation puoliintumisaika on yli kuukausi. Okratoksiini A aiheuttaa tuotantoeläimille munuaistiehyiden vaurioita ja virtsatiekasvaimia. Myös ihmiselle sen tiedetään aiheuttavan munuaisvaurion, ns. Balkanin nefropatian. Koeolosuhteissa se on havaittu toksiseksi myös muille soluille, mm. aivosoluille.
Eräät marja-, omena- ja viljatuotteissa kasvavat homesienet erittävät laktonirakenteista patuliinia, joka ärsyttää ruoansulatuskanavaa. Sillä on todettu olevan myös immunosuppressiivisia, mutageenisia ja karsinogeenisia vaikutuksia. Torajyvän erittämiä ergotalkaloideja sekä etanolia, joka on hiivasienen tuottama toksiini, on käsitelty muualla tässä kirjassa.
Erkki Elonen
Asiasta enemmän: Medicina Oy - http://www.medicina.fi/medicina.php
Medicina on kuopiolainen lääketieteeseen suuntautunut osakeyhtiö, jonka päätösvallasta 97% hallitsee Kuopion Lääketieteen Opiskelijat ry. Medicinan toimitilat sijaitsevat tällä hetkellä KuoLO ry:n tilojen yhteydessä, Kuopion Savilahden jatkuvasti laajenevassa tiedelaaksossa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii LK Jukka Kurikka.
Medicina Oy:n toiminta on aikaisemmin keskittynyt lähinnä Farmakologia ja toksikologia -kirjan kustantamiseen. Farmakologia ja Toksikologia on edelleen yhtiön päätuote ja kirjasta on ilmestynyt uusin painos (6. painos) tammikuussa 2001. Kirjan uusimman painoksen verkkoversio on selattavissa näillä sivuilla.
Muina yhtiön toimintamuotoina mainittakoon lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pyrkiville suunnatut valmennuskurssit.
Tulevaisuudessa yhtiön on tarkoitus edelleen laajentaa reviiriään ja vakiinnuttaa asemaansa lääketieteellisen materiaalin, palveluiden ja informaation tuottajana.
KATSO MYÖS: http://www.medicina.fi/fato.php
============================================================
Farmakologia ja toksikologia -kirjan kuudennen painoksen verkkoversio on julkaistu;
OTE Farmakologia ja toksikologia -kirjan verkkoversiosta alkaen sivulta 1062 – OSOITE http://www.medicina.fi/fato/73.pdf ;
Mykotoksiinit
Monilla sienten syntetisoimilla aineilla on huomattava lääkkeellinen tai toksikologinen merkitys (antibiootit, kasvainten kemoterapia-aineet, syklosporiini). Sienten itiöissä ja rihmastossa esiintyviä ja kasvualustaan erittämiä myrkyllisiä aineita kutsutaan mykotoksiineiksi. Niitä tunnetaan yli 200. Rehuissa ja ihmisen ravintoaineissa voi esiintyä mm. Aspergillus- ja Fusarium-lajien tuottamia toksiineja. Mykotoksiinien esiintymisen seuranta on elintarvikkeiden ja rehujen valvonnan tärkeä tehtävä. Kosteuden vaurioittamissa rakennuksissa esiintyy monia home- ja rihmasieniä, joista osa tuottaa toksiineja. Missä tilanteissa nähtävissä olevat sienet todella tuottavat toksiineja ja mikä merkitys niillä on, on monesti vaikeasti selvitettävissä.
Aspergillus flavus ja eräät muut sienet erittävät aflatoksiineja. Niistä tärkeimpänä pidetään aflatoksiini B1:ä. Se vaurioittaa maksasoluja ja on voimakas mutageeni ja karsinogeeni. Koe-eläimissä aflatoksiini B1 aiheuttaa maksan, mahalaukun, suoliston, munuaisten ja sylkirauhasten kasvaimia. On ilmeistä, että eräillä Afrikan ja Kaukoidän alueilla runsaana esiintyvä maksasyöpä aiheutuu osittain sienten pilaamassa ruoassa, mm. viljassa ja maapähkinöissä olevista aflatoksiineista. Hepatiitti B- ja C-virusten aiheuttamissa kroonisissa maksatulehduksissa on myös lisääntynyt maksasyövän riski. Altistuminen aflatoksiinille lisää tämän riskin monikertaiseksi.
Aflatoksiini B1 aktivoituu sytokromi P450 -entsyymien vaikutuksesta, hapettuu ja sitoutuu DNA:n guaniinin typpiatomiin. Seurauksena voi olla DNA:n emäsparin vaihtuminen. Erityisesti kasvunrajoitegeeni p53:n tietyssä kohdassa tapahtuvaa pistemutaatiota pidetään karsinogeneesin kannalta tärkeänä.
Fusarium-suvun sienet tuottavat useita trikotekeeneiksi (mm. nivalenoli ja T-2) ja fumonisiineiksi kutsuttuja mykotoksiineja. Nämä sienet kasvavat mm. viljassa, varsinkin maississa, ja kosteuden vaurioittamissa rakenteissa. Ravinnon mukana saatu T-2 aiheuttaa sekä solunsidonnaisen että humoraalisen immunosuppression ja luuytimen hypoplasiaa. In vitro se lisää apoptoosia tyymus-, perna- ja maksasoluissa. Hengitysteitse tapahtuneen trikotekeenialtistuksen on epäilty aiheuttavan hengitysteiden ärsytysoireita.
Rakennusten kosteusvaurioissa esiintyy usein homesieni Stachybotrys atra, joka kykenee tuottamaan makrosyklisiä trikotekeenejä, mm. satratoksiineja. Koe-eläimillä tämän homeen nenään annetut itiöt aiheuttavat keuhkojen soluvaurioita ja keuhkoverenvuotoja. Altistuneet henkilöt ovat kärsineet päänsärystä, väsymyksestä ja hengityselinten ärsytysoireista. Tämän homeen pilaama rehu on lisäksi aiheuttanut hevosille vaikeita limakalvovaurioita sekä valkosolu- ja verihiutalekatoa.
Fumonisiinit, erityisesti fumonisiinit B1 ja B2, aiheuttavat aivovaurioita hevosille ja keuhkoedeemaa sioille sekä maksa- ja munuaisvaurioita monille eläinlajeille. Fumonisiinit ovat keramidisyntaasientsyymin estäjiä ja haittaavat tämän takia sfingomyeliinin ja sfingolipidien metaboliaa. Seurauksena on monien solujen toimintaa ja jakautumista säätelevien reaktioiden häiriöitä. 1990-luvulla eri puolilta maapalloa peräisin olevista maissivalmisteista on löydetty pahimmillaan useita milligrammoja fumonisiini B1:tä kiloa kohden.
Okratoksiini A on klooridihydroisokumariinin ja fenyylialaniinin muodostama mykotoksiini, jota esiintyy Aspegillus ochraceuksen ja eräiden muidenkin sienten saastuttamassa viljassa, kahvissa, kaakaossa, oluessa ja viinissä. Sen on osoitettu estävän proteiinisynteesiä, aiheuttavan lipidiperoksidaatiota ja olevan karsinogeeninen. Okratoksiini A sitoutuu proteiineihin ja sen eliminaation puoliintumisaika on yli kuukausi. Okratoksiini A aiheuttaa tuotantoeläimille munuaistiehyiden vaurioita ja virtsatiekasvaimia. Myös ihmiselle sen tiedetään aiheuttavan munuaisvaurion, ns. Balkanin nefropatian. Koeolosuhteissa se on havaittu toksiseksi myös muille soluille, mm. aivosoluille.
Eräät marja-, omena- ja viljatuotteissa kasvavat homesienet erittävät laktonirakenteista patuliinia, joka ärsyttää ruoansulatuskanavaa. Sillä on todettu olevan myös immunosuppressiivisia, mutageenisia ja karsinogeenisia vaikutuksia. Torajyvän erittämiä ergotalkaloideja sekä etanolia, joka on hiivasienen tuottama toksiini, on käsitelty muualla tässä kirjassa.
Erkki Elonen
Asiasta enemmän: Medicina Oy - http://www.medicina.fi/medicina.php
Medicina on kuopiolainen lääketieteeseen suuntautunut osakeyhtiö, jonka päätösvallasta 97% hallitsee Kuopion Lääketieteen Opiskelijat ry. Medicinan toimitilat sijaitsevat tällä hetkellä KuoLO ry:n tilojen yhteydessä, Kuopion Savilahden jatkuvasti laajenevassa tiedelaaksossa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii LK Jukka Kurikka.
Medicina Oy:n toiminta on aikaisemmin keskittynyt lähinnä Farmakologia ja toksikologia -kirjan kustantamiseen. Farmakologia ja Toksikologia on edelleen yhtiön päätuote ja kirjasta on ilmestynyt uusin painos (6. painos) tammikuussa 2001. Kirjan uusimman painoksen verkkoversio on selattavissa näillä sivuilla.
Muina yhtiön toimintamuotoina mainittakoon lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pyrkiville suunnatut valmennuskurssit.
Tulevaisuudessa yhtiön on tarkoitus edelleen laajentaa reviiriään ja vakiinnuttaa asemaansa lääketieteellisen materiaalin, palveluiden ja informaation tuottajana.
KATSO MYÖS: http://www.medicina.fi/fato.php
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.