Neuvostoliitto ja DDR itse alkoivat 1960-luvulla painostamaan Suomea tunnustamaan DDR itsenäiseksi valtioksi, mutta edes Kekkonen ei ollut tällöin valmis tätä tekemään.
Painostus DDR:n tunnustamiseksi koveni 1960-luvun lopussa jopa niin kovaksi, että 1969 perustettiin komitea ajamaan Itä-Saksan tunnustamista.
Mikä DDR:n tunnustamiskomitea oli? Kyseessä oli laaja komitea, jossa olivat mukana jäseninä 41 järjestöä: puolueita, ammattiliittoja ja opiskelijajärjestöjä. Komitea ajoi DDR:n yksipuolista tunnustamista, ilman että Suomi olisi tunnustanut Saksan liittotasavaltaa.
Komitean muodostivat seuraavat henkilöt:
Kuuno Honkonen, SKDL
Tarja Halonen, SAK
Jaakko Laajava, SYL
Ontro Virtanen, Suomi-DDR Seura
Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka tunnusti kommunistisen DDR:n (1972). Miksi?
Miksi Suomessa toimi erittäin aktiivinen komitea DDR:n kaltaisen sortokoneiston tunnustamiseksi?
Kuinka Halonen ja muut DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet eivät kiinnittäneet mitään huomiota DDR:n tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja murhiin?
Itä-Euroopassa kokoontui erilaisia pieniä ihmisoikeussoluja, jotka yrittivät murtaa sensuuria ja avata tietä vapaalle mielipiteen ilmaisulle. Suomesta ei tullut tukea näille ryhmille, jotka janosivat vapautta diktatuurin alaisuudesta. Suomessa osoitettiin tukea ihmisten DDR:n sorrolle ja vapauden riistolle. Eivätkö Halonen ja muut DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet halunneet vapautta Itä-Eurooppaan?
Halosen olisi kyettävä antamaan selkeä vastaus esille nostettuihin kysymyksiin. Kysymykset ovat aiheellisia senkin vuoksi, että Halonen on esiintynyt ihmisoikeuksien puolustajana ja tasa-arvon edistäjänä. Halosen olisi kyettävä vastaamaan, että miksi hän ei DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana huomioinut DDR:n aiheuttamia toisinajattelijoiden vainoa?
Miksi Halonen toimi Suomessa DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana ja kuinka monta kertaa hän osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia? Milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset? Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän laillistamisen kannalle?
Painostus DDR:n tunnustamiseksi koveni 1960-luvun lopussa jopa niin kovaksi, että 1969 perustettiin komitea ajamaan Itä-Saksan tunnustamista.
Mikä DDR:n tunnustamiskomitea oli? Kyseessä oli laaja komitea, jossa olivat mukana jäseninä 41 järjestöä: puolueita, ammattiliittoja ja opiskelijajärjestöjä. Komitea ajoi DDR:n yksipuolista tunnustamista, ilman että Suomi olisi tunnustanut Saksan liittotasavaltaa.
Komitean muodostivat seuraavat henkilöt:
Kuuno Honkonen, SKDL
Tarja Halonen, SAK
Jaakko Laajava, SYL
Ontro Virtanen, Suomi-DDR Seura
Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka tunnusti kommunistisen DDR:n (1972). Miksi?
Miksi Suomessa toimi erittäin aktiivinen komitea DDR:n kaltaisen sortokoneiston tunnustamiseksi?
Kuinka Halonen ja muut DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet eivät kiinnittäneet mitään huomiota DDR:n tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja murhiin?
Itä-Euroopassa kokoontui erilaisia pieniä ihmisoikeussoluja, jotka yrittivät murtaa sensuuria ja avata tietä vapaalle mielipiteen ilmaisulle. Suomesta ei tullut tukea näille ryhmille, jotka janosivat vapautta diktatuurin alaisuudesta. Suomessa osoitettiin tukea ihmisten DDR:n sorrolle ja vapauden riistolle. Eivätkö Halonen ja muut DDR:n tunnustamiskomiteassa mukana olleet halunneet vapautta Itä-Eurooppaan?
Halosen olisi kyettävä antamaan selkeä vastaus esille nostettuihin kysymyksiin. Kysymykset ovat aiheellisia senkin vuoksi, että Halonen on esiintynyt ihmisoikeuksien puolustajana ja tasa-arvon edistäjänä. Halosen olisi kyettävä vastaamaan, että miksi hän ei DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana huomioinut DDR:n aiheuttamia toisinajattelijoiden vainoa?
Miksi Halonen toimi Suomessa DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtajana ja kuinka monta kertaa hän osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia? Milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset? Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän laillistamisen kannalle?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.