Heips!
Onko täällä perheitä joilla on joskus ollut sellainen tilanne että kun autisti on ollut leikki-ikäinen kun haikara on tuonut perheeseen uuden vauvan? Meillä tuntuisi olevan sellainen tilanne päällä, nyt raskausviikkoja on kertynyt 8 ja vauvan laskettu aika olisi 1.9 (on ollut keskenmenoja joten vielä pitää jossitella..). Esikoinen meillä täyttää myös syyskuun alussa neljä vuotta ja hieman pelottaa tuleva!!
Minulla olisi vielä vauvan synnyttyä pärjättävä lasten kanssa kaksistaan kaksi kuukautta! Miehellä loppuu lokakuun lopussa oman yrityksen pito, ennen sitä hänellä on yksi päivä viikossa lomaa, muuten on aamusta iltaan töissä! Miten kummassa tulen pärjäämään?? ja miten nelivuotias autisti reagoi uuteen tulokkaaseen? Aikaisemmin poika oli tosi mustasukkainen toisista lapsista, mutta ei ehkä enää niin paljoa kun on päiväkodissa ollut vuoden päivät! Kyllä meinaa jännittää..
Onko täällä perheitä joilla on joskus ollut sellainen tilanne että kun autisti on ollut leikki-ikäinen kun haikara on tuonut perheeseen uuden vauvan? Meillä tuntuisi olevan sellainen tilanne päällä, nyt raskausviikkoja on kertynyt 8 ja vauvan laskettu aika olisi 1.9 (on ollut keskenmenoja joten vielä pitää jossitella..). Esikoinen meillä täyttää myös syyskuun alussa neljä vuotta ja hieman pelottaa tuleva!!
Minulla olisi vielä vauvan synnyttyä pärjättävä lasten kanssa kaksistaan kaksi kuukautta! Miehellä loppuu lokakuun lopussa oman yrityksen pito, ennen sitä hänellä on yksi päivä viikossa lomaa, muuten on aamusta iltaan töissä! Miten kummassa tulen pärjäämään?? ja miten nelivuotias autisti reagoi uuteen tulokkaaseen? Aikaisemmin poika oli tosi mustasukkainen toisista lapsista, mutta ei ehkä enää niin paljoa kun on päiväkodissa ollut vuoden päivät! Kyllä meinaa jännittää..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä on toisen lapsen syntyessä ollut melkein neljävuotias autistipoika.Nyt pojat ovat melkein kahdeksan ja melkein neljä vuotiaita.Kyllä silloin jännitti,mutta kaikki meni ainakin meillä hyvin.Nyt meillä on kaksi autistista poikaa,vanhemmalla se on keskivaikeana (pahin oire on se,ettei puhele).Nuorempi puhelee aika paljon ja oireilee muutenkin lievemmin.Tähän asti nuoremmalla oli vuoden päivät diagnoosina autistisen kirjon häiriö,mut nyt syksyllä papereissa luki autismi.Asiaan taas,meillä on pojat pärjännyt loistavasti keskenään,eivät tappele just ollenkaan.Joskus nuorempi hiukan huudahtaa jos vanhempi tulee paikalle ja keskeyttää nuoremman puuhat tai vaikka vie pois jonkin esineen häneltä.Eli tosi hienosti on sen puolen sujunut.Mitä sitten tulee elämään yleensä kahden autistisen lapsen kanssa,onkin hiukan toinen juttu jo.No,ollaan silti hienosti mielestäni pärjätty.Tosin minun mieheni on töissä päivävuorossa,kuten minäkin nyt jo ollut taas viimeiset puolitoista vuotta.Esikoinen ei kyllä ole ollut mustasukkaista tyyppiä,vaan nuorempana ainakin muiden suhteen aika välinpitämätön.Nykyisin viihtyy jo enempi muiden seurassa ja koulussa ja hoidossa tykkää selvästi olla toistenkin kanssa.Esikoinen viihtyy hyvin esim.hesburgerin liukumäessä ja pallomeressä.Siellä huomaa nykyisin hyvin,et hän viihtyy siellä paljon paremmin jos on muitakin lapsia joukossa.
Sinulla on kuitenkin vaan kaksi kuukautta aikaa ennekuin miehesi on enemmän paikalla.Pikkuisesi nukkuu vielä silloin tosi paljon.Ellei sitten satu esikoisesi olemaan tosi mustasukkainen ja siitä syystä pidä vahtia paljon.Luulen,et kaikki menee kuitenkin hyvin ja että pärjäät kyllä.Miten teillä yleensä menee kaikki kulkemiset (kauppareissut sun muut)? Silloin olisi etua yksin heidän kanssaan kulkiessasi,että vanhempi olisi menossa mukana sopuisasti ja hallittavasti,meillä onneksi vanhempi oli juuri alkanut oppia sopivasti yhteistyön aakkosia esim.kauppareissuissa,ettei koko ajan tarvinnut pelätä et mihin menee,ellei ole kädessä kiinni pitämässä.Tämä nyt oli meidän kokemus,en tiedä muista.Enenmpää lapsia ei ole tarkoitus tehdä,kaksi autistia ja lasta yleensäkin riittää meille vaikka olisivat olleet terveitäkin.Onnea ja menestystä odotuksellesi ja tulevaisuudelle.
kiitos perusteellisesta kirjoituksesta!
Meillä on pojan kanssa ollut liikkuminen välillä tosi hankalaa! Rattaisiin ei meinaa enää mahtua kun on niin pitkä ja isoluinen (111cm 21kg) ja autoa meillä ei ole, joten jos kauppaan mennään kaksistaan ilman rattaita, on se kamalaa perässä juoksemista! Poika on kiinnostunut kovin maitokaappien ovista joten juuttuu niitä aukomaan aina pitkäksi aikaa! Yrittää karata kassajonosta ja livahtaa ulos jos silmävälttää! Ja toisiaan vaikka rattaissa istuisikin, hän monesti alkaa temppuilemaan ja raivoamaan.. Luulen että kauppahommat tehdään muutenkin tästäedes pojan ollessa päiväkodissa!
Auto meidän kuitenkin on pakko nyt alkaa hommaamaan! On se ollut suunnitelmissa jo kauan aikaa, mutta nyt se on ostettava ennen kuin uusi vauva syntyy! Silloin liikkuminen, kyläilyt yms sujuu varmasti paremmin! Poika rakastaa autossa istumista, ja siitä onkin tullut ihan ongelma kun tahtoisi joka auton kyytiin, oli kuskina tuttu tai tuntematon!
Toivottavasti tuleva vauva nukkuu paremmin kuin esikoinen! Poika kun päivisin nukkui vain 10 minutin pätkiä!! Ulkona rattaissa työnnettäessä paremmin!
Teillä on varmaan tutkittu molempien lasten verinäytteet? Löytyikö mitään poikkeavaa?? Meillä ei ole toistaiseksi mitään löytynyt ja huhtikuussa mennäänkin vielä aivojen magneetti kuvaukseen! Kyllähän tuo pelottaa jos tulee toinenkin autistinen lapsi, mutta kuitenkin on ihan hyvä mahdollisuus saada tervekkin muksu. Kuinkahan tarkkaan vauvaa alkaa seuraamaan löytääkseen mahdollisia merkkejä autismista? Toivottavasti osaa kuitenkin ottaa ihan rennosti eikä mieti mahdollisia ongelmia ennen kuin ne ovat ajankohtaisia.. nyt toisin pitää jo valmiiksi miettiä ensi syksyä että osaa varautua tulevaan!
no jaa olipas mielenkiintoinen tilanne teillä päällä...oletan että koska lapsenne on jo neljän vanha teillä on kuntoutus täysin hallussa.sekin jo siis helpottaa kun saa strukturoitua sen tulevan tapahtuman ja vauvan syntymän.
ensiarvoisen tärkeää on jo pa totuttaa kaikkiin pieniinkin muutoksii ja siis jos vauvan tultua järjestys vaihtuu jotta tilaa saadaan nii vaihtakaa ainakin kuukautta aikaisemmin huonekalujen paikat...toisaalta se on myös keino jos jokin asia jumittaa pahasti niin siirtää tavaroita ja johan asia aukenee eri näkökulmasta taas.
tuokaa hajuja ja makuja lapsellenne ...talkin haju ja ruokapurkit hyvissä ajoin...ja olen huomannut myös että jonkilainen "viikkokampa "loppuvaiheessa auttaa hahmottamaan...pienet käytännön asiat autta arkeen!!voimia teille...rukoilen puolestanne...
Niin hyvä on itse varautua, mutta etenkin lapsen stessi pitää nähdä - kuten "alalla" hyvin totesi. Pitää ajoissa varustautua - ja voi mennä niin hyvin, että luulee että turhaan varustauduttiin, mutta useimmin juuri sen takia menee hyvin!
Lukaisin näin jälkeenpäin viestin, ehkä tavoittaa
sinut vielä.
Meillä on 3 poikaa, 11-v. "tavis", 8-v. autisti ja
2,5-v. "tavis". Eli autistipoikamme oli 6-v. kun
pikkuveli syntyi. Yllättävän helposti kaikki sujui. Poika oli hiukan mustasukkainen, mutta hän
kanavoi sen siten, että otti isukin keskipisteekseen, itse en kuitenkaan ehtinyt niin
paljon aikaa hänelle antaa. Autistit saattavat kuitenkin toimia arvaamattomalla tavalla, esim. poikamme laittoi tyynyn vauvan kasvojen päälle, kun itku häiritsi häntä. Eli kun ymmärrystä ei ole, on vahdittava tarkemmin. Pienempänä poikamme
saattoi helposti kävellä muiden, lattialla olevien
lasten (esim. vauvojen) päälle, ei vaan huomannut
niitä... Että paljon sai varoa. Poikamme autisti-
kaveri meinasi polkaista vauvaamme päähän, kun hän
makasi viltin päällä lattialla. Ja vieläkin kyseinen poika aina tönäisee kuopuksemme nurin ohimennessään.
Pelkäsimme kovasti, erityisesti minä, toisen autistisen lapsen saamista, vaikka 8-vuotiaamme onkin meille erittäin rakas. Tarkkailin lasta tiukalla seulalla, varsinkin kun oli poika. Hän on kehittynyt ihan normaalisti. Kehityksestä nauttiikin ihan eri tavalla ja iloitsee suunnattomasti, kun poika esim. sanoo: kato äiti!
Nyt tilanne on tosi kiva, pojat leikkivät keskenään rinnakkain, aika samalla tasolla leikeissään. Tekee keskimmäisellekin hyvää leikkiä
ns. normaalin lapsen kanssa.