Meillä on kohta koe näistä kaikista okteteista ja atomeista, ioneista ym! haluaisiko joku yrittää selittää nämä asiat niin että ne oikeasti ymmärtää? Miksi ne atomit pyrkivät siihen oktettiin, mitä oktetissa tapahtuu? Miten voi tietää montako atomia tulee aina vaikka heliumille tai magnesiumille..? Pitääkö kaikki järjestysluvut ja elektronien määrät opetella erikseen kaikilta alkuaineilta...?
apuja..
Helogeeni
43051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oktetissa atomin ulkokuori on täynnä elektroneja. Tämä tarkoittaa kahta elektronia, jos jätetään laskuista helium ja vety. Kaikki alkuaineet pyrkivät oktetiin yksinkertaisesti siitä syystä että se on energian kannalta otollisin tila.
"Miten voi tietää montako atomia tulee aina vaikka heliumille tai magnesiumille..?" tarkoitatko kuinka monta elektronia? Sen näkee katsomalla jaksollista järjestelmää. Saman pystyrivin, eli ryhmän alkuaineet tarvitsevat ryhmänsä numeron verran elektroneja päästäkseen oktettiin. Esimerkiksi mainitsemasi helium on ryhmässä 8, tämä tarkoittaa sitä että helium on jo valmiiksi oktetissa, eikä näinollen tarvitse elektroneja päästäkseen oktetiin. Tämän takia helium on myös hyvin passiivinen eli inertti kaasu. Magnesiumia tutkimalla havaitaan sen olevan ryhmässä kaksi. Tämä tarkoittaa että se tarvitsee uloimalle kuorelleen kaksi elektronia, jolloin se saavuttaa oktettinsa. Tällöin sanotaan että magnesiumin valenssi on kaksi.
Kaikkia alkuaineita ei suinkaan tarvitse opetella ulkoa, sen takia on kehitelty erinäisiä taulukoita sekä jaksollinen järjestelmä. Lisää tietoa aiheesta löytyy mm. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksollinen_järjestelmä
Siis oktetissa atomilla on kahdeksan elektronia ulkokuorellaan, mutta helium ja vety ovat poikkeuksia, koska ne saavuttavat energian kannalta otollisimman tilan jo kun niiden ulkokuorella on kaksi elektronia. Heliumilla onkin juuri kaksi elektronia ulkokuorellaan ja siksi se onkin hyvin passiivinen alkuaine, eli se ei reagoi helposti toisten alkuaineiden kanssa.
Eli kaikki aineet reagoivat sen mukaan, että ne haluavat joko päästä eroon elektroneista tai haluavat saada elektroneja lisää, jotta saavuttaisivat oktetin uloimmalle elektronikuorelleen. Sen, kuinka monta elektronia atomilla on ulkokuorellaan näet siitä, monennessako pääryhmässä aine sijaitsee jaksollisessa järjestelmässä. Pääryhmät ovat juurikin niitä pystyrivejä jaksollisessa järjestelmässä. Eli esim. ensimmäisessä pääryhmässä on H, Li, Na... ja toisessa pääryhmässä on Be, Mg, Ca...ja seitsemännessä F, Cl, Br...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksollinen_järjestelmä
Tarkastellaan tuon edellisen kirjoittajan jättämän linkin takaa löytyvää jaksollista järjestelmää. Eli otetaan esimerkiksi Mg eli magnesium. Mg sijaitsee toisessa pääryhmässä, eli sillä on kaksi elektronia uloimmalla kuorellaan. Jotta Mg pääsisi oktettiin sen kannattaa luovuttaa kaksi elektronia ja näin se saavuttaa Ne:n eli neonin kaltaisen rakenteen uloimmalle elektronikuorelleen.
Toinen esimerkki. Otetaan kloori, eli Cl. Kloorilla on seitsemän elektronia uloimmalla kuorellaan, eli kloori haluaa saada yhden elektronin uloimmalle kuorelleen, jotta se saavuttaisi oktetin.
Ei ne kaikki alkuaineet oktettiin pyri, poikkeuksena mainittakoon mm. rikki ja fosfori.
Selvityksen asiaan antaa perehtyminen orbitaaleihin.
No näinhän se on, mutta empä usko, että alkuperäinen kysyjä tarvitsee tuota tietoa. Kyllähän näistä voi saivarrella niin paljon kuin suinkin tahtoo.