Nyt vuonna 2006 molemmat ehdokkaat väittävät olevansa työväen presidenttejä. Toista oli vaaleissa vuonna 1978, silloin kaikki olivat Kekkosen kannalla.
Löysin pannuhuoneestani Urho Kekkosen vaaliesitteen vuodelta 1977, isäni oli laittanut sen seinälle silloin joskus ja siellä se saa olla edelleenkin. Sisällön teille kuitenkin tähän kirjoitan.
- - - - -
TUKI SUOMEN PERUSETUJEN MUKAISELLE LINJALLE.
URHO KEKKONEN KOKO KANSAN PRESIDENTIKSI.
Vuoden 1978 tasavallan presidentin vaaleissa on kysymys Suomen kansan perusetuja vastaavan ja kansainvälisesti tunnustetun Suomen ulkopolitiikan jatkuvuuden vakuuttavasta varmistamisesta. Tämä toteutetaan siten, että tohtori Urho Kekkonen valitaan uudellen valtion päämieheksi. Näissä vaaleissa hänelle annettu laaja kannatus on ilmaus Suomen kansan vakaasta suhtautumisesta ulkopolitiikkaan, jolla on välitön vaikutus kansallisiin peruskysymyksiin.
Kaikki vastuunsa tuntevat suomalaiset antavat tänä päivänä tukensa rauhaa ja kansainvälistä yhteistyötä lujittavalle ulkopolitiikallemme. Tämä yhdistää Suomen kansaa ja on kansanvaltaisen kehityksen turvana. Hyökkäykset ulkopoliittista lijaa ja sen perustana olevaa ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimusta vastaan on päättäväisesti torjuttava.
Kansainvälisessä politiikassa Suomen toimille on ollut leimallista pysyttäytyminen suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Välirauhansopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen jälkeisenä aikana olemme kulkeneet pitkän tien laakson pohjalta rinnettä ylös avarampiin maisemiin, minkä presidentti Paasikivi asetti aikanaan tavoitteeksi. Kuljettua tietä on viitoittanut toiminta rauhan puolesta sotaa vastaan, niinkuin presidentti Kekkonen on luonnehtinut ulkopolitiikkamme keskeistä sisältöä.
Ulkopoliittisen linjamme tärkeimpänä kysymyksenä tulee jatkuvasti olemaan hyvien ja luottamuksellisten naapuruussuhteiden ja monopuolisen yhteityön kehittäminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Perinteiset hyvät suhteet pohjoismaihin laajenevat ja syvenevät. Valtiollista, taloudellista ja kulttuuriyhteityötä lisätään myös muiden maiden kanssa. Tämän sisältöinen ulkopolitiikka edistää parhaiten yhteisvastuuseen perustuvaa kanssakäymistä kehitysmaiden kanssa.
Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja, jonka vankkumattomana perustana on Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmittu YYA-sopimus, luo puitteet myös vastaisuudessa harjoittaa rauhantahtoista, aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa kansaivälisen rauhan ja turvallisuuden hyväksi.
Suomen ulkopolitiikan osakseen saama laaja tunnustus on vahvistanut kansainvälistä asemaamme ja edesauttanut monitahoista toimintaamme kansojen yhteisön jäsenenä. Tästä ovat osoituksena ETY-kokouksen ja SALT-neuvottelujen isännyys sekä toimintamme YK:ssa. Myönteinen paniksemme kansainvälisen jännityksen liennytyspyrkimysten hyväksi rohkaisee ja velvoittaa meitä toimimaan edelleen uraa uurtavalla tavalla yhteistyö edistämiseksi yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä.
Kansalaiset,
Osoittakaamme Suomen ulkopolitiikan kanntus yli puoluerajojen!
Valitkaamme tohtori Urho Kekkonen edelleen koko kansan presidentiksi vuoden 1978 vaaleissa!
Suomen Sosialidemokraattinen puolue
Suomen kansa Demokraattinen liitto
Suomen Kommunistinen Puolue
Keskustapuolue
Kansallinen Kokoomus
Svenska Folkpartiet
Liberaalinen kansanpuolue
- - -- - - - -
Koko kansan presidentti valittiin tuolloin, nykyään valitaan työväen presidenttejä!
Löysin pannuhuoneestani Urho Kekkosen vaaliesitteen vuodelta 1977, isäni oli laittanut sen seinälle silloin joskus ja siellä se saa olla edelleenkin. Sisällön teille kuitenkin tähän kirjoitan.
- - - - -
TUKI SUOMEN PERUSETUJEN MUKAISELLE LINJALLE.
URHO KEKKONEN KOKO KANSAN PRESIDENTIKSI.
Vuoden 1978 tasavallan presidentin vaaleissa on kysymys Suomen kansan perusetuja vastaavan ja kansainvälisesti tunnustetun Suomen ulkopolitiikan jatkuvuuden vakuuttavasta varmistamisesta. Tämä toteutetaan siten, että tohtori Urho Kekkonen valitaan uudellen valtion päämieheksi. Näissä vaaleissa hänelle annettu laaja kannatus on ilmaus Suomen kansan vakaasta suhtautumisesta ulkopolitiikkaan, jolla on välitön vaikutus kansallisiin peruskysymyksiin.
Kaikki vastuunsa tuntevat suomalaiset antavat tänä päivänä tukensa rauhaa ja kansainvälistä yhteistyötä lujittavalle ulkopolitiikallemme. Tämä yhdistää Suomen kansaa ja on kansanvaltaisen kehityksen turvana. Hyökkäykset ulkopoliittista lijaa ja sen perustana olevaa ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimusta vastaan on päättäväisesti torjuttava.
Kansainvälisessä politiikassa Suomen toimille on ollut leimallista pysyttäytyminen suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Välirauhansopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen jälkeisenä aikana olemme kulkeneet pitkän tien laakson pohjalta rinnettä ylös avarampiin maisemiin, minkä presidentti Paasikivi asetti aikanaan tavoitteeksi. Kuljettua tietä on viitoittanut toiminta rauhan puolesta sotaa vastaan, niinkuin presidentti Kekkonen on luonnehtinut ulkopolitiikkamme keskeistä sisältöä.
Ulkopoliittisen linjamme tärkeimpänä kysymyksenä tulee jatkuvasti olemaan hyvien ja luottamuksellisten naapuruussuhteiden ja monopuolisen yhteityön kehittäminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Perinteiset hyvät suhteet pohjoismaihin laajenevat ja syvenevät. Valtiollista, taloudellista ja kulttuuriyhteityötä lisätään myös muiden maiden kanssa. Tämän sisältöinen ulkopolitiikka edistää parhaiten yhteisvastuuseen perustuvaa kanssakäymistä kehitysmaiden kanssa.
Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja, jonka vankkumattomana perustana on Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmittu YYA-sopimus, luo puitteet myös vastaisuudessa harjoittaa rauhantahtoista, aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa kansaivälisen rauhan ja turvallisuuden hyväksi.
Suomen ulkopolitiikan osakseen saama laaja tunnustus on vahvistanut kansainvälistä asemaamme ja edesauttanut monitahoista toimintaamme kansojen yhteisön jäsenenä. Tästä ovat osoituksena ETY-kokouksen ja SALT-neuvottelujen isännyys sekä toimintamme YK:ssa. Myönteinen paniksemme kansainvälisen jännityksen liennytyspyrkimysten hyväksi rohkaisee ja velvoittaa meitä toimimaan edelleen uraa uurtavalla tavalla yhteistyö edistämiseksi yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä.
Kansalaiset,
Osoittakaamme Suomen ulkopolitiikan kanntus yli puoluerajojen!
Valitkaamme tohtori Urho Kekkonen edelleen koko kansan presidentiksi vuoden 1978 vaaleissa!
Suomen Sosialidemokraattinen puolue
Suomen kansa Demokraattinen liitto
Suomen Kommunistinen Puolue
Keskustapuolue
Kansallinen Kokoomus
Svenska Folkpartiet
Liberaalinen kansanpuolue
- - -- - - - -
Koko kansan presidentti valittiin tuolloin, nykyään valitaan työväen presidenttejä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Stalinkin oli "ehdokas", josta äänestettiin :-)
Vaikea keksiä lisättävää. Niin siis, ne jotka nyt ehkä ovat muka kekkoslaisuutta vastaan, ennen kannattivat häntä henkeen ja vereen. Ei ollut SDP:n dynastiasta tietoakaan.
Kepulaisten olisi erityistä syytä kiinnittää huomiota niihin perusteisiin, joilla Kekkosta kehuttiin. Sitten voivat kysyä, kumpi tänä päivänä, Halonen vai Niinistö, täyttävät nuo mainitut perusteet paremmin. Vai onko nii, että Keskustakin on hylkäämässä suuren ulkopoliittisen oppi-isänsä. Väite, että ajat olisivat toiset ei pidä paikkaansa. Naapurin nimi on vaihtunut, mutta ihan samaa porukkaa siellä edelleen asuu.
Eikö nykyään perkele saa äänestää ketä haluaa? Mielipiteesi on omituinen, mutta ilmeisesti pidät Halosta jotenkin Kekkosen perillisenä! Ållötyksen ja oksetuksen reunamailla toivon etten ollut oikeassa!!
Ei me SMP:n kannattajat kannatettu Kekkosta tuolloinkaan. Oltiin fiksuja jo silloin. Ja nyt Soini oli PARAS.