Hei. Sisareni tyttövauvalla (5kk.) on liika jäntevyyttä kehossa. Asento lähes aina taaksepäin kaarella jännittyneenä ja pää taaksepäin taipuneena. Muuten kehittynyt normaalisti. Fysioterapeutti on muutamia kertoja jumpannut vauvaa ja pelotellut vanhemmat lähes kuoliaaksi. Kuulemma nämä "jäykät vauvat" ovat jotain ihme oikkuja, jotka oireilevat mm. oppimivaikeuksin koulussa. Voiko tämä olla mahdollista? Kerrotko minulle kaikki tietosi asiaan liittyen?!!!
Nim.merk. Huolestunut
Vauvalla ylijäykkyyttä/jäntevyyttä lihaksissa?
Assi
20
36053
Vastaukset
- ...............
Taustalla vaikea synnytysasfyksia, ja hapenpuutteen aiheuttamat vauriot. Lapsi oli todella jäykkä, ja juuri niin kuin sielläkin, lähes aina taaksepäin kaarella, jopa nukkuessaankin hakeutui sellaiseen asentoon. Jos ei päässyt, ei nukkunut. Samaisella lapsella oli myös sellaisia "tärinäkohtauksia", pää, ja yläruumis tärisi lähinnä, alaruumis ei niinkään.
Tämä toi tietysti ongelmia tullessaan, esimerkiksi imetys oli pakko lopettaa aika nopeasti, se ei yksinkertaisesti vaan onnistunut, juuri tuon asennon vuoksi.
Silmäänpisti kyllä tuo tekstinkohta, että fysioterapeutti on muutaman kerran jumppauttanut. Meille nimittäin annettiin ihan kotiin ohjeet, ja kädestä pitäen neuvottiin esimerkiksi kantamisasentoja yms. juttuja. Niitä sitten toteutettiin ihan koko ajan, kävimme vaan fysioterapeutin seurannassa säännöllisesti kolmen kuukauden iästä reilu vuosikkaaksi.
Yritän katsoa, josko löytäisin lapsen paperit, jos niistä tarkemmin muistaisin, lapsi on nykyään jo kolmen. Nämä ongelmat ovat kuitenkin jo vähentyneet, kaikki motoriset taidot ovat tulleet hiukan hitaammin kuin muilla, ja niissä on lähinnä laadullista poikkeavuutta, eli motoriikka on hiukan heikompaa ikäisiinsä nähden lähinnä karkeamotorisilla alueilla. sitä ei kuitenkaan huomaa useimmat ulkopuoliset.
Meillä oli kyllä silloin vauvana muitakin ongelmia, mityenkäs siellä? Oppimisvaikeuksia voi hyvinkin olla edessä, mutta ei välttämättä.
Toivottavasti lapsi on neurologin hoidossa, ja kuntoutusasiat ihan oikeasti hyvällä tolalla. Alle vuosikkaana aivot nimittäin vielä kehittyvät hurjaa vauhtia, ja jos silloin hoidetaan, on ennuste parempi.
Tässä jotain näin äkkiä kirjattuna, kysy lisää, jos jokin mietityttää. Yritän kaivaa niitä lappuja illalla, jos vaan suinkin ehdin.
Vanhempia pelottelemalla ei kyllä pitäisi kuntouttaa koskaan, mutta kyllä näillä oireilla on usein yhteys myöhempiin ongelmiin. Se ei ole kuitenkaan mikään selviö, eli luovuttaa ei missään nimessä pidä. Varsinkin, jos on pelkästään jäykkyyttä, eikä muuta oireilua.
nyt vaan kunnollisia kotikuntoutusohjeita vaatimaan, ja ihan oikeaa tietoa myös. Ettei paras kuntoutusaika mene hoitoonpääsyjonoissa odotellessa! - ....
Meillä poika 2kk on myös "liian" jäntevä (ainakin minun mielestäni) ja aina selkä taakse päin kaarella. Kysyin asiasta lääkärinneuvolassa, mutta asia tuntui kuittautuvan sillä, että kyseessä on ensimmäinen lapsemme (eli olen siis ylihuolehtiva äiti). Olen kyllä ollut ennenkin tekemisissä pienten vauvojen kanssa ja meidän pikkumies on alusta asti ollut "kehittyneempi" kuin muut. Tarkoitan tällä sitä, että hän on ollut todella jäntevä, ei lainkaan sellainen "mytty" kuin vastasyntyneet yleensä. Päätänsä hän on kannattanut jo todella varhain (ei tosin vielä hallitse sitä) ja asento on aina selkä taaksepäin kaarella.
Meillä oli vähän ongelmia synnytyksen lopussa, kun poika ei meinannut mahtua ulos. Sydänäänet pysyivät hyvinä koko ajan, mutta poika oli (kätilön sanoin) "säikähtänyt" syntyessään eli ei meinannut heti alkaa hengittämään eikä välittänyt kätilöiden taputteluista. Pojalle annettiin vähän lisähappea ja lastenlääkäri kävi katsomassa ja 5minuutin pisteet olivat jo 9, eli toipui nopeasti. Voisiko tuollainen kuitenkin aiheuttaa jotain vaurioita?
Neuvolan lääkärin mukaan poika on kunnossa, eikä ole jäykkä tai liian jäntevä, mutta itseäni asia vaivaa edelleen. Mitä tarkoittaa "liian jäntevä"? Ja ennen kaikkea, mitä asialle voisi tehdä? Millaisia hoito-ohjeita, kanto-ohjeita jne. vastaaville tapauksille on annettu? Siis sellaisia, joista ei ole mitään haittaa, jos lapsella ei olekaan mitään ongelmaa.
ylihuolehtiva äiti (?)- ..................
paljon kanniskelua esimerkiksi polvet koukussa, aina syliinnostoissa ja hoitotoimissa mahdollisimman luonnollisia liikeratoja, eli kyljen kautta ympäri ja syliin esimerkiksi. Niskan koskeminen voi lisätä taipumusta, sitä on hyvä välttää imettäessä. Meillä nukkuessakin piti lakanan avulla tukea kylkiasentoon, ei missään tapauksessa tyynyä tms. seläntaakse. Hiukan etukeno asento mieluummin kuin taaksenojallaan sylissäkin.
Ehdottomasti ei hyppykiikkuja ja kävelytuoleja isompanakaan, koska se lisää herkästi jäykkyyttä niillä joilla on siihen taipumusta. Vaippaa vaihtaessa ja hoitotoimissa piti olla rauhallinen, ja kevyesti hieroa jalkoja, koska se kuulemma edesauttaa lapsen oman kehonkuvan kehittymistä ja sitä kautta lihasten hallintaa. Samoin ruumiinosien nimeämistä suositeltiin, esim. nyt laitetaan tämä jalka housuun, tämä käsi hihaan jne... Koska kädet olivat tiukasti nyrkissä lähes aina, niitä välillä oiottiin leikin varjolla.
Jotain tällaisia nyt äkkiä tuli mieleen päällimmäisenä, ohjeet muuttuivat lapsen kasvaessa.
Noista pisteistä vielä, sanovat, että ne tärkeimmät ovat ne kolmannet, viidentoista minuutin iässä lasketut. Lapsen aivot kestävät paremmin hapenpuutetta kuin aikuisen. Jos niitä ei ole laskettu, on kaikki ollut kunnossa. Tuskin siis on teillä mitään aivovaurioita ehtinyt syntyä!
Mitä tarkoittaa liian jäntevä, en tiedä. Mutta meillä oli esimerkiksi turvakaukaloon laittaminen vaikeaa, eli lasta ei tahtonut saada koukkuun, vaan oli erikseen polvien alta nostettava jalkoja koukkuun. Myös vaatteiden pukeminen oli vaikeaa, raajat olivat todella "jäykät". - 42-vuotias äiti
.................. kirjoitti:
paljon kanniskelua esimerkiksi polvet koukussa, aina syliinnostoissa ja hoitotoimissa mahdollisimman luonnollisia liikeratoja, eli kyljen kautta ympäri ja syliin esimerkiksi. Niskan koskeminen voi lisätä taipumusta, sitä on hyvä välttää imettäessä. Meillä nukkuessakin piti lakanan avulla tukea kylkiasentoon, ei missään tapauksessa tyynyä tms. seläntaakse. Hiukan etukeno asento mieluummin kuin taaksenojallaan sylissäkin.
Ehdottomasti ei hyppykiikkuja ja kävelytuoleja isompanakaan, koska se lisää herkästi jäykkyyttä niillä joilla on siihen taipumusta. Vaippaa vaihtaessa ja hoitotoimissa piti olla rauhallinen, ja kevyesti hieroa jalkoja, koska se kuulemma edesauttaa lapsen oman kehonkuvan kehittymistä ja sitä kautta lihasten hallintaa. Samoin ruumiinosien nimeämistä suositeltiin, esim. nyt laitetaan tämä jalka housuun, tämä käsi hihaan jne... Koska kädet olivat tiukasti nyrkissä lähes aina, niitä välillä oiottiin leikin varjolla.
Jotain tällaisia nyt äkkiä tuli mieleen päällimmäisenä, ohjeet muuttuivat lapsen kasvaessa.
Noista pisteistä vielä, sanovat, että ne tärkeimmät ovat ne kolmannet, viidentoista minuutin iässä lasketut. Lapsen aivot kestävät paremmin hapenpuutetta kuin aikuisen. Jos niitä ei ole laskettu, on kaikki ollut kunnossa. Tuskin siis on teillä mitään aivovaurioita ehtinyt syntyä!
Mitä tarkoittaa liian jäntevä, en tiedä. Mutta meillä oli esimerkiksi turvakaukaloon laittaminen vaikeaa, eli lasta ei tahtonut saada koukkuun, vaan oli erikseen polvien alta nostettava jalkoja koukkuun. Myös vaatteiden pukeminen oli vaikeaa, raajat olivat todella "jäykät".Hei!
Poikamme syntyi 6 vkoa etuajassa. Hän täyttää puolivuotta ensikuun 6. päivä. Olen pannut merkille, että oikea käsi on pääosin nyrkissä ; satunnaisesti, sormet koukkuasennossa yrittää auttaa vasenta kättä pitelemään esineitä. Vasenta, joka osaa tartuntaotteet, on aktiivisempi siis kuin vasen käsi.
Olen leikin avulla ja rakkauden osoituksin "herätellyt" ja muistuttanut poikaamme oikean käden olemassaolosta, samoin olen ripustanut pinnasängyn oikealle puolelle pehmojuttuja, joita hän voi yrittää tavoitella ja ikäänkuin huomaamatta kehittää kättään.
Em. tukitoimet tuntuvat pitävän oikea käden kutakuinkin virkeänä, mutta silti huolettaa, miksi ilman tukitoimia oikea käsi mieluummin koskettaa tavaroita nyrkissä, on passiivisempi kuin oikea.
Onko jollakin samanlaisia kokemuksia?
- Assi
Fysioterapeutti kutsui näitä "jäykkiä" vauvoja jollain nimellä. Tiedättekö mikä tää olisi? En muista. Se nimi kai kuvaa kokonaistilaa vauvan tulevassakin kehityksessä. Sanoi, jopa että nämä vauvat kasvettuaan ovat vähän erilaisia jopa ihmissuhteissaan. Eli samanikäisten seura harvoin kiinnostaa, kaverit usein vanhempia tai jotain....????
- kolmen äiti
Tunnen kaksi autistia, jotka ovat vauvoina olleet kaarella. Meillä ei ole kuitenkaan ilmeisesti autistia, vaikka tällainen ekstensiotaipumus lapsella olikin. En tiedä autisteillakaan, miten yleistä on. Ei se mahdollinen diagnoosi ole tärkein, sitä ei kannata miettiä vielä. Meillä oli myös epäilys mahdollisesta lievästä cp-vammasta ilmassa ihan vauvaiässä, mutta sitäkään ei ole sen koommin tutkittu. Tosin nyt kolmevuotiaana tulee laaja-alaiset tutkimukset rutiiniluonteisesti ihan, eli jo vauvana on hoitosuunnitelma kirjattu. Tähän vaikuttaa kuitenkin myös sukurasite sekä hapenpuutteen lisäämä riski. Meillä on suvussa autismia ja aspergeria, ja esikoisella tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi. Esikoisellakin on kuitenkin ollut jonkunlaista aspergertyyppistä oireilua, kaverit ei kiinnosta, On paljon omissa maailmoissaan, aistitoiminnoissa on häiriöitä, jne... Joitakin autistille tyypillisiä käyttäytymismallejakin oli hyvin näkyvästi pienempänä, mutta osa saattoi olla ihan opittua, autistin kanssa kun päivittäin oli tekemisissä.
Tärkeintä on se, että lasta rohkaistaan liikkumaan, ja annetaan monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää omaa ruumiinhallintaansa. Meillä yritti jättää lapsi esimerkiksi konttausvaihetta pois, sitä sitten yhdessä opeteltiin erilaisten leikkien avulla. Alussa tuntui vähän hölmöltä, mutta konttaaminen on erittäin tärkeä kehitysvaihe. Lapsi myös liikkui lähinnä mittarimatotyylillä selällään, mutta mahalleenkin vaan piti opetella. Toisen puolen käsi ei myöskään oikein lähtenyt mukaan toimintaan, sitäkin houkuteltiin sitten tarttumaan leluihin ja myöskin liikuttamaan.
Kengät otettiin käyttöön myös siinä vaiheessa kun alkoi kiinnostamaan jaloillaan oleminen enemmän, eli tukevat sandaalit hankittiin muistaakseni 9 kk:n iässä, ja ne olivat jalassa aina, kun lapsi oli hereillä.
Kuitenkin asiasta kannattaa ensisijaisesti kääntyä lääkärin ja fysioterapeutin puoleen. Tulevaisuutta on liian aikaista murehtia vielä, koska lapset ovat hyvinkin yksilöllisiä. En tiedä sitten, onko eroja hoidon järjestäjästä riippuen, meillä kun fysioterapeutti järjestyi keskussairaalan kautta, ja seurantaan ja hoitoon osallistui myös lastenneurologi. Esikoisen ongelmia on hoidettu perusterveydenhuollon puolella, jolloin tuntuu, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta.
Kuka vauvan on ohjannut fysioterapeutille, lääkäri varmaankin. Olisiko vanhempien mahdollista hankkia lastaan koskevat sanelut, niiden avulla he voivat helpommin varmaankin asiaa selvitellä. Tietysti on järkytys, kun lapsen kehityksessä on jotain huolestuttavaa, mutta asiat eivät parane huolehtimalla tulevaisuudesta. Eli ei pelolle kannata antaa valtaa. Sisaresi kannattaa kysyä asiaa uudestaan fysioterapeutilta, ja jos asia huolettaa, niin täällä myöskin neuvolan terveydenhoitaja selittää asioita mielellään. Tyhmää kysymystä ei olekaan, ja liikaa ei voi kysyä. Kuitenkin parhaan tiedon saa lapsen tuntevalta ja häntä hoitaneelta väeltä.
Tekstini voi olla hiukan sekavaa, mutta pääpointti tuli toivottavasti selville. En ole ehtinyt löytää niitä lapseni vauvaiän papereita, mutta ehkä niillä ei ole merkitystä.
- Sas
Hei!
Meidän poika, nyt 5,5kk, oli syntyessään myös jäykkis. Itse en ymmärätnyt miksikään viaksi, kun on kyse ensimmäisestä lapsesta. Synnytyksessä hiukan ongelmia --> 9 pistettä johtuen hapenpuutteen aiheuttamasta käsien sinisyydestä. Neuvolassa hoitaja otti asennon asiaksi ja laittoi lääkärille. Lääkäri tutki, eikä löytänyt mitään kummallista.
Hoitona kotikonstein on kuitenkin käytetty jämäkkää sylissäpitoa ja tukea toiseen suuntaan, mihin tenavaa viemistäis. Lisäksi kaikki hoitopöydän aktiviteetit siirettiin vastakkaiselle puolelle, että pää alkaisi kääntyä itsekseen toiseenkin suuntaan. Nämä konstit on auttaneet, eikä poika enää sylissä väännä itseään. Nukkuu kuitenkin parhaillaankin pää uskomattomassa takakenossa (itse en varmaan saisi päätä sellaiseen asentoon...). Muuten kehitys on ollut ainakin mielestäni suht normaalia. Toki neuvolassa on jo pari kuukautta sitten kyselty, että joko kääntyy vatsalleen... ei kääntynyt silloin, eikä käänny vieläkään. Likellä on käyty, mutta en jaksa uskoa, että se on lapsen kehityksen mittari. Muuten istuu ja seisoo jämäkästi ja seuraa ympäristöä, joten kyllä se ehtii vielä kääntyäkkin...
Nyt 5kk neuvolassa hoitaja puuttui taas pään asentoon.... Lääkäri ihmetteli käynnin syytä, kun ei huomannut mitään vikaa pään asennossa.
Tietysti saatan kieltää moiset viat juuri siinä pelossa, että jos niistä on jotain haittaa tulevaisuudessa, mutta jokseenkin haluan luottaa siihen, että tämä ongelma alkaisi olla takanapäin. Toisaalta taas olisin toivonut, että lääkäri tai hoitaja olisi kertonut mahdollisista ongelmista, joita tulevaisuudessa voi seurata, mutta luin näistä asioista vasta nyt, tästä keskustelusta...
Tuo pelottelu touhu on sitten kamalaa!!! Meitä ei lääkärit tai hoitajat ole pelotellut, mutta sukulaisten suusta olen kuullut mitä uskomattomampia spekulaatioita ja niiden vuoksi valvonut useammankin yön...- Täti
Meillä on viisi lasta, joista nuorimmat kaksoset. Toisella oli jäykkyyttä, toisella ei. Käytiin jumpalla, kun vihdoin viimein sain neuvolalääkäriltä lastenlääkärille lähetteen, joka lähetti fysioterapiaan. Neuvolalääkärin mielestä vain vertailin kaksosia toisiinsa, ja olin ylihuolestunut. Onneksi vaatimalla vaadin lisätutkimuksia ja niinpä sitten käytiin fysioterapiassa säännöllisesti, aina 3-vuotiaaksi asti. Nosto- ja käsittelyohjeita saatiin kotiinkin, ja jumpattava oli kotonakin. Vaadi lisätutkimuksia, jos sinusta vauva tuntuu jäykältä, tai liikkeet ovat toispuolisia.
Nyt poika on 14-vuotias, täysin normaali. Koulussa menee hyvin, ja poika on sosiaalinen ja omatoiminen. Ei mikään notkea, mutta sanoisin silti, että normaali. - joo
Täti kirjoitti:
Meillä on viisi lasta, joista nuorimmat kaksoset. Toisella oli jäykkyyttä, toisella ei. Käytiin jumpalla, kun vihdoin viimein sain neuvolalääkäriltä lastenlääkärille lähetteen, joka lähetti fysioterapiaan. Neuvolalääkärin mielestä vain vertailin kaksosia toisiinsa, ja olin ylihuolestunut. Onneksi vaatimalla vaadin lisätutkimuksia ja niinpä sitten käytiin fysioterapiassa säännöllisesti, aina 3-vuotiaaksi asti. Nosto- ja käsittelyohjeita saatiin kotiinkin, ja jumpattava oli kotonakin. Vaadi lisätutkimuksia, jos sinusta vauva tuntuu jäykältä, tai liikkeet ovat toispuolisia.
Nyt poika on 14-vuotias, täysin normaali. Koulussa menee hyvin, ja poika on sosiaalinen ja omatoiminen. Ei mikään notkea, mutta sanoisin silti, että normaali.Olisi mukava kuulla, minkälaisia ohjeita olette saaneet. Miten siis jumpataan, miten käsitellään, mitä pitäisi varoa yms. Itse epäilen myös vauvallamme jäykkyyttä.
- Täti
joo kirjoitti:
Olisi mukava kuulla, minkälaisia ohjeita olette saaneet. Miten siis jumpataan, miten käsitellään, mitä pitäisi varoa yms. Itse epäilen myös vauvallamme jäykkyyttä.
Fysioterapeutti antoi kirjallisena vauvan käsittelyohjeet, jossa oli piirretyin kuvin näytetty, että vauva on esim. nostettaessa kierrätettävä kylkiasennon kautta. Ei siis esim. suoraan selältään ylös. Kun vauva alkoi yrittää polviltaan nousua seisomaan, hänet piti opettaa, että ensin pannaan toinen jalkapohja maahan, ja sillä jalalla ponnistetaan ylös. Meidän poika ainakin pyrki nostamaan molemmat jalat suoriksi käsiin nojaten. Vaikeaa kuvata pelkin sanoin niitä ohjeita, mutta kyllä ne fysioterapiassa selittää ja näyttää käytännössä, sekä antaa kirjalliset ohjeet - ja pyydä, ellei anna. Meillä käytiin fys.terapiassa siis 3 kk:stä 3-vuotiaaksi.
- myös vanhimmalla
Täti kirjoitti:
Fysioterapeutti antoi kirjallisena vauvan käsittelyohjeet, jossa oli piirretyin kuvin näytetty, että vauva on esim. nostettaessa kierrätettävä kylkiasennon kautta. Ei siis esim. suoraan selältään ylös. Kun vauva alkoi yrittää polviltaan nousua seisomaan, hänet piti opettaa, että ensin pannaan toinen jalkapohja maahan, ja sillä jalalla ponnistetaan ylös. Meidän poika ainakin pyrki nostamaan molemmat jalat suoriksi käsiin nojaten. Vaikeaa kuvata pelkin sanoin niitä ohjeita, mutta kyllä ne fysioterapiassa selittää ja näyttää käytännössä, sekä antaa kirjalliset ohjeet - ja pyydä, ellei anna. Meillä käytiin fys.terapiassa siis 3 kk:stä 3-vuotiaaksi.
lapsella, jäykkyyttä, jota käytiin muutaman kerran jumpparilla tarkistamassa yhteen ikävuoteen saakka.
Synntyksessä suuria vaikeuksia ja samana päivänä tehohoitoon hengitysvaikeuksien ja muiden syiden takia.
Lapsi nykyäään jo aikuinen parikymppinen terve, reipas ja räväkkä opiskelija. - vemedu
myös vanhimmalla kirjoitti:
lapsella, jäykkyyttä, jota käytiin muutaman kerran jumpparilla tarkistamassa yhteen ikävuoteen saakka.
Synntyksessä suuria vaikeuksia ja samana päivänä tehohoitoon hengitysvaikeuksien ja muiden syiden takia.
Lapsi nykyäään jo aikuinen parikymppinen terve, reipas ja räväkkä opiskelija.Mitä teille nykyään kuuluu? Meidän 3 kk vauvalla on kädet aika paljon nyrkissä, ja kuvittelen jo ties minkälaisia diagnooseja...
- eks-tensio
Vaikka onkin vanha aloitus, vastaan silti omasta puolestani.
Lapseni, nyt jo kouluikäinen, jäykisteli ja vetäytyi kaarelle- ekstensioon vauvana. Piti usein myös käsiä nyrkissä ja koukistettuna, kämmenet olkapään kohdalla: Istui sitterissäkin kädet tällä tavoin. Usein itki hysteerisenä samalla kun vetäytyi ekstensioon, joten epäiltiin epilepsiaa ja kaikkea mahdollista. Koliikkiakin oli kyllä. Kaikki aivokuvat ym. tutkimukset olivat normaaleita 1v ikään saakka. Vain suojaheijasteissa oli puutteita. Sai muutaman vuoden iässä autismidiagnoosin ja myöhemmin todettiin myös lievästi kehitysvammaiseksi. Synnytys oli vaikea ja hapenpuutetta esiintyi. Tiedä sitten kuinka paljon johtui siitä ja mikä taas geeneistä (autismia suvussa). - 22v. vauvajäykkä
Jäykkä vauva kertoo tarinansa (:
Olen nyt 22-vuotias nuori nainen. Sain juuri tietää, että olen käynyt fysioterapeutilla alle vuoden ikäisenä jäykkyyden takia.
Isälleni nauroin että lapsena jäykkä ja isompana sitäkin veltompi :D Minulla on siis yliliikkuvat nivelet. Oppimisvaikeuksia ei ole ollut, opiskelet yliopistossa Geologiaa, jonne on ajoittain vaikeampi päästä sisään kuin esimerkiksi lääketieteelliseen. Oppimisessa ei siis ole mitään ongelmia (:
Yliliikkuvat nivelet ovat aiheuttaneet joitakin ongelmia, esimerkiksi teini-ikäisenä nilkat nyrjähtelivät jatkuvasti, mutta se ei jättänyt mitään myöhempiä jälkiä.
Olkaa huoleti, täällä yksi jolle ei ole jäänyt tuosta ajasta mitään jälkiä, ei neurologin ei fysioterapeutin tai kenenkään muunkaan mielesttä.
Sairastan perinnöllistä basilaarimigreeniä ja perintötekijöiden takia on joitakin fysiologisia ongelmia (jalat 1cm eri mittaiset), mutta niillä ei ole mitään tekemistä synnytyksen tai vauvaiän jäykkyyden kanssa. Korostan vielä, ei mitään tekemistä!
Toivottavasti tämä huojentaa joitakin vanhempia, viesti ketjuhan on jo vuosia vanha, mutta googlella tämä löytyi, joten toivon tämän päivän vauva ikäisten vanhempien saavan edes hieman mielenrauhaa tämän viestin myötä (: - ei kannata huolestua
Minä olin vauvana aina "kaarella". Mutta laudaturin paperit lukiosta kumminkin. Toisaalta...jos lapsella on oppimisvaikeuksia, niin sekään ei maailmaa kaada. Niitäkin on monenlaisia. Niin kuin ammattejakin...Itse on ole erityisen huolestunut, vaikka lapseni on joutunut neuropsykologin tutkimuksiin ja hänen oppimisprofiilinsa on epätasainen ja adhd-piirteitä löytyy (vaikean synnytyksen jäljiltä). Jos hänellä on kielellisiä vaikeuksia niin kyllähän niitä ammatteja on joissa voi hyödyntää taiteellisuutta tai matematiikkaa. Ja vauvani on myös tuollainen yliojentaja. Ja fysioterapeutti ohjeisti kantoasennon jne ja nyt hän jo vetää jalkoja konttausasentoon ihan itse :).
- ei kannata huolestua
Ai tosiaan...vanha ketju...taisi olla turha vastata...
- Jäykkävauva
ei kannata huolestua kirjoitti:
Ai tosiaan...vanha ketju...taisi olla turha vastata...
Ei ollut. Nämä kaksi edellistä viestiä huojensivat paljon sydäntäni. Kiitos niistä. Ehkä tästä(kin) vielä selvitään.
- Anonyymi
ei kannata huolestua kirjoitti:
Ai tosiaan...vanha ketju...taisi olla turha vastata...
Hyviä uutisia ei ole koskaan myöhäistä kertoa! Tämähän on kullanarvoista ja lohdullista tietoa! ❤
- Eihuolta
Tosiaan vanha ketju, mutta jos näitä joku lukee kuten minä, suosittelen osteopaatilla käyntiä. Siellä voi jäykkyydet vauvallakin aueta.
- Anonyymi
6kk jäykkä vauva täällä. Nukkunut todella huonosti aina. Ei tuttia, ei syö pullosta, huutaa kuin palosireeni iltaisin, jos äiti ei ole saatavilla. Jos joku sanoo, että lapset on ihania, niin valehtelee. Kiinteiden aloittamisen jälkeen tilanne vähän parantunut nukkumisen osalta. Ei käänny itse selältä vatsalleen, mutta nousee mahallaan olleessaan esim. ’punnerrusasentoon’. Liikkuu tällöin myös mittarimatomaisesti eteen- tai taaksepäin. Eli ei mitenkään motorisesti epäpätevä, vaan käyttää energian itseään kiinnostaviin asioihin. Fyssaria tarjolla, jos ei seuraavassa neuvolassa kääntyminen onnistu omineen. Eihän näistä mitään tiedä ennen kuin pääsisi johonkin oikeaan tutkimukseen (aivot, kuvantaminen, sähkökäyrät). Neuvolassa arvaillaan, fyssarit on hierojia hienolla nimikkeellä ja neuvolalääkäreillä ei ole aikaa tutkia kunnolla. Epätietoisuus on pahinta, mutta eipä näissä tilanteissa köyhä voi muuta kuin odotella ja yrittää jaksaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1192681
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561155- 911129
- 81084
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791011Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12940Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.63933- 30906
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku41842Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie37809