Virheiden alkuviikossa järjestämässä tentissä Halonen lausui jotakuinkin näin: "Kioton sopimukseen tavoitteisiin tulee Suomenkin pyrkiä, siitä huolimatta vaikka elinkeinoelämä ei siitä pitäisikään".
Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Suomen tulisi pyrkiä ohjaamaan teollisuuttaan yhä ympäristöystävällisempään suuntaan, vaikka se lisäisi teollisuuden kustannuksia.
Jos taas Suomi pyrkii lisäämään entisestään teollisuutensa kustannuksia verrattuna vaikkapa USA:han ja kaukoitään, niin tästähän seuraa se, että teollisuuden on jälleen entistäkin kannattavampaa siirtää toimintaansa ulkomaille. Tästä seuraa taas se, että entistä vähemmän teollisuuden työpaikkoja on Suomessa. Surullista on se, että Suomen teollisuuden päästöillä ei ole mitään merkitystä, kun mm. USA, Australia eivät ole sitä ratifoineet eivätkä siis ole sitoutuneet noudattamaan sopimusta.
Toisin sanoen, Halonen pitää tärkeämpänä että Suomi sitoutuu (turhaan?) Kioton sopimukseen kuin Suomen työllisyyttä. Tässä ei liene enää epäselvyyttä?
Sikäli tämä on johdonmukaista, kun Halonen on muutenkin enemmän huolissaan koko maailman köyhien hyvinvoinnista kuin suomalaisten (jotka ovat maailman mittakaavassa rikkaita; kaikkein köyhimmätkin suomalaiset ovat varsin hyvinvoivia verrattuna esim. intialaisiin).
Tässä ei ole tarpeen lähteä ruotimaan sitä toimiiko Halonen oikein vai väärin asettaessaan maailmantilan Suomen ongelmien edelle. Mutta jokainen äänestäjä pohtikoon tätä arvoasetelmaa kun hän äänestää Suomelle presidenttiä, jonka päätehtävä on huolehtia Suomen eduista kansainvälisissä yhteyksissä. Maailmanongelmiahan ratkotaan tehokkaimmin järjestössä nimeltä YK, tästä hyvänä esimerkkinä M. Ahtisaaren hienot saavutukset Indonesian tilanteessa (hän tuskin Suomen presidenttinä olisi voinut ryhtyä tuohon toimeen).
Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Suomen tulisi pyrkiä ohjaamaan teollisuuttaan yhä ympäristöystävällisempään suuntaan, vaikka se lisäisi teollisuuden kustannuksia.
Jos taas Suomi pyrkii lisäämään entisestään teollisuutensa kustannuksia verrattuna vaikkapa USA:han ja kaukoitään, niin tästähän seuraa se, että teollisuuden on jälleen entistäkin kannattavampaa siirtää toimintaansa ulkomaille. Tästä seuraa taas se, että entistä vähemmän teollisuuden työpaikkoja on Suomessa. Surullista on se, että Suomen teollisuuden päästöillä ei ole mitään merkitystä, kun mm. USA, Australia eivät ole sitä ratifoineet eivätkä siis ole sitoutuneet noudattamaan sopimusta.
Toisin sanoen, Halonen pitää tärkeämpänä että Suomi sitoutuu (turhaan?) Kioton sopimukseen kuin Suomen työllisyyttä. Tässä ei liene enää epäselvyyttä?
Sikäli tämä on johdonmukaista, kun Halonen on muutenkin enemmän huolissaan koko maailman köyhien hyvinvoinnista kuin suomalaisten (jotka ovat maailman mittakaavassa rikkaita; kaikkein köyhimmätkin suomalaiset ovat varsin hyvinvoivia verrattuna esim. intialaisiin).
Tässä ei ole tarpeen lähteä ruotimaan sitä toimiiko Halonen oikein vai väärin asettaessaan maailmantilan Suomen ongelmien edelle. Mutta jokainen äänestäjä pohtikoon tätä arvoasetelmaa kun hän äänestää Suomelle presidenttiä, jonka päätehtävä on huolehtia Suomen eduista kansainvälisissä yhteyksissä. Maailmanongelmiahan ratkotaan tehokkaimmin järjestössä nimeltä YK, tästä hyvänä esimerkkinä M. Ahtisaaren hienot saavutukset Indonesian tilanteessa (hän tuskin Suomen presidenttinä olisi voinut ryhtyä tuohon toimeen).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.