Kummituksia?

äiti

13-vuotias tyttöni on "nähnyt" kummituksia jo vuoden.
Viime tammikuussa, hän lähti kävelemään metsään, joka on talomme takana. Pian hän kuitenkin palasi ja sanoi nähneensä metsässä kummituksen. Hän kuvaili kummitusta vaaleaksi ja hohtavaksi hahmoksi, joka liisi hieman maan pinnan yläpuolella. Seuraava tapaus saman noin kuukauden päästä. Tyttöni oli taas ollut metsässä ja sanoi kuulleensa metsässä olevasta hylätystä vajasta outoja ääniä. Hän oli kuulemma mennyt katsomaan vajaan, mistä äänet tulivat, mutta juuri kun hän oli ollut avaamassa ovea, joku tuntematon mies oli tullut sanomaan:" Älä enää ikinä tule tännepäin. Älä tule lähellekään vajaa." Jotain tälläistä tyttöni sepusti minulle. Ja mikä kummallisinta, en ole ikinä nähnyt metsässä mitään hylättyä vajaa ja tyttöni väittää sen olleen siellä aina kun olemme asuneet täällä.
Sen jälkeen tyttöni ei ole ollut pitkään aikaan metsässä ja ajattelin jo, että hän on unohtanut mokomat kummitus-hömpötykset... Mutta olin väärässä! Eilen iltana hän oli taas mennyt yksin laskemaan mäkeä metsään. Hän kuitenkin palasi pian ja sanoi, että kiviraunioissa(metsässä on jonkun vanhan linnoituksen? rauniot)oli ollut kummitus. Tyttö kertoi, että kummitus oli voihkinut riipivästi ja kun hän oli mennyt lähemmäksi kummitusta, se oli kadonnut.
En tiedä, mitä teen tyttöni kanssa. Itse en usko kummituksiin ja olen huolissani tytöstäni, koska hän on jo 13 ja on silti aivan tosissaan kummitustensa kanssa. Muutimme tänne noin vuosi sitten ja melkein saman tien tyttöni alkoi "nähdä" niitä kummituksiaan. Sitä ennen hän ei ole puhunut kummituksista mitään. Hän näkee kummituksia vain silloin, kun on lunta. Johtuvatko nämä kummitukset vain hänen mielikuvituksestaan? Pelkääkö hän kenties metsää, kun on lunta? Vai, mistä on kyse? Koska, eihän mitään kummituksia ole olemassa, eihän...?

36

5112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aave nainen

      tilanne... mutta siis voihan noissa vanhoissa rakennuksissa jotakin ilmaantua. MUTTA!! meneppä joskus tyttösi kanssa ko metsään. jos hän silloinkin näkee jotain tai jos itse näet sitten asia on selvä.

      mutta jos ei sitten voi olla lääkärin paikka.. tms.

      minä kyllä uskon omien kokemusteni kautta näet kummituksiin henkiin yms.. mutta ne joko ovat siellä tai sitten tyttäresi "päässä". mutta juu.. vanhoissa rakennuksissa monesti kyllä tapahtuu. niihinkin on niin monia selityksiä että en jaksa käydä sepustamaan ja monia syitä..

      mene mukaan joskus ja lue joitakin alaan liittyviä kirjoja. niitä kyllä löytyy.

    • ehkä viedä

      tyttö ehkä neurologin tms. ammattilaisen juttusille.Ja siinä samalla varata vaikka aika ehkä itsellesikin.

      • äiti

        Kiitos vaan neuvosta! Mutta minulle on kyllä kaikki ihan hyvin!


      • squirrel
        äiti kirjoitti:

        Kiitos vaan neuvosta! Mutta minulle on kyllä kaikki ihan hyvin!

        Pääsyy ei ole mielenterveytesi epäily,mutta tytön on huomattavasti helpompi mennä,jos emokkikin menee(eikä vain vie). Psykiatrikäynneissä on aina mukana häpeä, jota tuo lieventäisi.



        Kyse voi myös olla kersan "huomionhakemisesta". Kotiolot selviää, ja jos ongelma on kotioloissa selviää,että on ja jos ei ole,selviää että ei ole kotioloissa. Psykiatreilla on vaikeuksia erottaa,onko kyse perhesorrosta vai narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.(ja jotkut väittää perheestään vaikka mitä,jos kilahdus on "tiettyä laatua")

        PS.
        Niin,tämä tosiaan on "kummitusfoorumi", jos pelkäisin lapseni puolesta -ei olisi eka paikka...


    • tyttären kanssa

      kävelylle ja selvittäisin onko ne vain pelkojuttuja vai harhaisuutta..kummituksia jotkut sanovat nähneensä mutta se lienee aika epätodennäköistä..kerro meillekin löysittekö tyttären kummituksen..olisi kiva tietää mistä oli kyse. Muuten taitaa olla asiaa psykologille..

      • äiti

        Menin tässä tyttäreni kanssa kävelylle metsään, voidakseni itsekin nähdä sen "kummituksen". Se ei tosin mennyt ihan suunnitelmien mukaan... Lähdimme sinne noin puoli kymmeneltä. Ajattelimme olla siellä vain vähän aikaa, koska ulkona melkein 30 astetta pakkasta. Otimme kelkan mukaan, koska tyttöni halusi laskea mäkeä. Olimme kävelleet vain vähän matkaa, kun tyttöni huomasi pitkän ja jyrkän mäen. Sanoin hänelle, että ehkä ei kannattaisi siitä, koska se näyttii liian jyrkältä. Mutta ennen kuin ehdin estää häntä, hän vain otti kelkan ja lähti laskemaan sitä. Mäki kaartui ison kuusirykelmän taakse, niin etten enää nähnyt tyttöä. Mutta minä lähdin juoksemaan hänen peräänsä. Päästessäni mäen juurelle, näin siellä vain kelkan, mutta tyttöä ei näkynyt missään. Huusin häntä. Ei vastausta. Sitten lähdin etsimän häntä, mutta tuloksetta. Noin 15 min. päästä, kuulin tyttöni huutavan minua. Hän huusi:"Äiti! Apua!" Ajattelin, että hän on astunut vahingossa johonkin koloon ja jumittunut sinne. Lähdin juoksemaan ääntä kohti ja pian löysin hänet vanhan vajan luota. Se vaja oli sittenkin olemassa! Näin sen tosin ensimmäistä kertaa. En ollut olettanut, että tyttöni menisi ikinä näin kauaksi metsässä. Kukaan ei ikinä käy täällä päin metsää. Tyttö juoksi minun luokseni ja sanoi minulle, että katsoisin vajaan. Minä sitten katsoin vajaan. Siellä minua odotti järkytys. Siellä oli nimittäin luuranko. Ihan oikea luuranko. En tiedä, mitä se teki siellä, mutta siellä se vain oli. Se on voinut olla siellä vaikka kuinka kauan, koska vaja on niin vanha ja kukaan ei ikinä käy siellä päin metsää. Me olemme ainoat, jotka edes asuvat tämän metsän lähellä. Aloin uskoa jo kaikki puheita tyttöni kummituksista. Vaikka eihän kummituksia ole olemassakaan. Vai, onko?


      • pieninoita(nai)nen
        äiti kirjoitti:

        Menin tässä tyttäreni kanssa kävelylle metsään, voidakseni itsekin nähdä sen "kummituksen". Se ei tosin mennyt ihan suunnitelmien mukaan... Lähdimme sinne noin puoli kymmeneltä. Ajattelimme olla siellä vain vähän aikaa, koska ulkona melkein 30 astetta pakkasta. Otimme kelkan mukaan, koska tyttöni halusi laskea mäkeä. Olimme kävelleet vain vähän matkaa, kun tyttöni huomasi pitkän ja jyrkän mäen. Sanoin hänelle, että ehkä ei kannattaisi siitä, koska se näyttii liian jyrkältä. Mutta ennen kuin ehdin estää häntä, hän vain otti kelkan ja lähti laskemaan sitä. Mäki kaartui ison kuusirykelmän taakse, niin etten enää nähnyt tyttöä. Mutta minä lähdin juoksemaan hänen peräänsä. Päästessäni mäen juurelle, näin siellä vain kelkan, mutta tyttöä ei näkynyt missään. Huusin häntä. Ei vastausta. Sitten lähdin etsimän häntä, mutta tuloksetta. Noin 15 min. päästä, kuulin tyttöni huutavan minua. Hän huusi:"Äiti! Apua!" Ajattelin, että hän on astunut vahingossa johonkin koloon ja jumittunut sinne. Lähdin juoksemaan ääntä kohti ja pian löysin hänet vanhan vajan luota. Se vaja oli sittenkin olemassa! Näin sen tosin ensimmäistä kertaa. En ollut olettanut, että tyttöni menisi ikinä näin kauaksi metsässä. Kukaan ei ikinä käy täällä päin metsää. Tyttö juoksi minun luokseni ja sanoi minulle, että katsoisin vajaan. Minä sitten katsoin vajaan. Siellä minua odotti järkytys. Siellä oli nimittäin luuranko. Ihan oikea luuranko. En tiedä, mitä se teki siellä, mutta siellä se vain oli. Se on voinut olla siellä vaikka kuinka kauan, koska vaja on niin vanha ja kukaan ei ikinä käy siellä päin metsää. Me olemme ainoat, jotka edes asuvat tämän metsän lähellä. Aloin uskoa jo kaikki puheita tyttöni kummituksista. Vaikka eihän kummituksia ole olemassakaan. Vai, onko?

        no ehdin kommentoida ekaan tekstiin ennen kun luin tämän...
        kyllä kummituksia on mielestäni olemassa.
        ilmoita viranomaisille tästä paikasta he tutkivat onko siellä tapahtunut murhia tai jotain...
        onnea ja hyvää elämää teille!


      • jhg
        pieninoita(nai)nen kirjoitti:

        no ehdin kommentoida ekaan tekstiin ennen kun luin tämän...
        kyllä kummituksia on mielestäni olemassa.
        ilmoita viranomaisille tästä paikasta he tutkivat onko siellä tapahtunut murhia tai jotain...
        onnea ja hyvää elämää teille!

        MISSÄ TÄMÄ PAIKKA JA RAUNIOT ON?


      • squirrel
        jhg kirjoitti:

        MISSÄ TÄMÄ PAIKKA JA RAUNIOT ON?

        Miekin haluisin omin silmin verifioida tämän.
        Miksi Ilta-Sanomat eivät ole puhuneet tästä löydöstä?
        (Lain mukaan sinun olisi ilmoitettava.)


      • arkistoija
        äiti kirjoitti:

        Menin tässä tyttäreni kanssa kävelylle metsään, voidakseni itsekin nähdä sen "kummituksen". Se ei tosin mennyt ihan suunnitelmien mukaan... Lähdimme sinne noin puoli kymmeneltä. Ajattelimme olla siellä vain vähän aikaa, koska ulkona melkein 30 astetta pakkasta. Otimme kelkan mukaan, koska tyttöni halusi laskea mäkeä. Olimme kävelleet vain vähän matkaa, kun tyttöni huomasi pitkän ja jyrkän mäen. Sanoin hänelle, että ehkä ei kannattaisi siitä, koska se näyttii liian jyrkältä. Mutta ennen kuin ehdin estää häntä, hän vain otti kelkan ja lähti laskemaan sitä. Mäki kaartui ison kuusirykelmän taakse, niin etten enää nähnyt tyttöä. Mutta minä lähdin juoksemaan hänen peräänsä. Päästessäni mäen juurelle, näin siellä vain kelkan, mutta tyttöä ei näkynyt missään. Huusin häntä. Ei vastausta. Sitten lähdin etsimän häntä, mutta tuloksetta. Noin 15 min. päästä, kuulin tyttöni huutavan minua. Hän huusi:"Äiti! Apua!" Ajattelin, että hän on astunut vahingossa johonkin koloon ja jumittunut sinne. Lähdin juoksemaan ääntä kohti ja pian löysin hänet vanhan vajan luota. Se vaja oli sittenkin olemassa! Näin sen tosin ensimmäistä kertaa. En ollut olettanut, että tyttöni menisi ikinä näin kauaksi metsässä. Kukaan ei ikinä käy täällä päin metsää. Tyttö juoksi minun luokseni ja sanoi minulle, että katsoisin vajaan. Minä sitten katsoin vajaan. Siellä minua odotti järkytys. Siellä oli nimittäin luuranko. Ihan oikea luuranko. En tiedä, mitä se teki siellä, mutta siellä se vain oli. Se on voinut olla siellä vaikka kuinka kauan, koska vaja on niin vanha ja kukaan ei ikinä käy siellä päin metsää. Me olemme ainoat, jotka edes asuvat tämän metsän lähellä. Aloin uskoa jo kaikki puheita tyttöni kummituksista. Vaikka eihän kummituksia ole olemassakaan. Vai, onko?

        Ihana tarina ja osoittaa myös kuinka tarinat paisuvat ja värittyvät.
        Alkuperäinen kirjoittaja puhui "vajasta" ja eikös jo muutaman viestin kuluttua vajasta oli tullutkin "raunio" tai"linnake"..

        Kymmenen pistettä tästä tarinasta!
        Tallennan sen arkistooni johon kerään mm. täältä nykypäivän kummitustarinoita!
        Kiitos!


      • äiti
        arkistoija kirjoitti:

        Ihana tarina ja osoittaa myös kuinka tarinat paisuvat ja värittyvät.
        Alkuperäinen kirjoittaja puhui "vajasta" ja eikös jo muutaman viestin kuluttua vajasta oli tullutkin "raunio" tai"linnake"..

        Kymmenen pistettä tästä tarinasta!
        Tallennan sen arkistooni johon kerään mm. täältä nykypäivän kummitustarinoita!
        Kiitos!

        Metsässä on sekä vaja että raunio. Jos sitä nyt raunioksi voi kutsua. Se on nimittäin todella pieni.


    • pieninoita(nai)nen

      tyttäresi taitaa olla herkkä.
      En usko että se on mielikuvituksen tuotosta... sanoit että hän alkoi nähdä kummituksia kun muutitte sinne... otapa selvää onko metsässä ja näiillä raunioilla kuollut joku tai minkälaista historiaa siellä on...
      ota tyttäresi puheet vakavasti ja kuuntele häntä... et kertonut millä tavalla tyttäresi kertoo näistä? onko hän kiihtynyt, peloissaan, vai...?
      ole tarkkaavainen tyttäresi kanssa... hänellä saattaa tulevaisuudessa olla tärkeä tehtävä, henkimaailman rajoilla..

      • asd

        Hei ihmiset haloo! Tuohan on ihan selkeetä provoa, mutta hauskaa sellaista...:) Miten jotkut voi ottaa nää jutut noin tosissaan...voe luoja


      • äiti
        asd kirjoitti:

        Hei ihmiset haloo! Tuohan on ihan selkeetä provoa, mutta hauskaa sellaista...:) Miten jotkut voi ottaa nää jutut noin tosissaan...voe luoja

        ...on totta joka sana! Joten älä yhtään epäile kirjoituksiani. En minäkään usko kummituksiin, tai en uskonut, mutta nyt en enää olekaan niin varma...


      • asd
        äiti kirjoitti:

        ...on totta joka sana! Joten älä yhtään epäile kirjoituksiani. En minäkään usko kummituksiin, tai en uskonut, mutta nyt en enää olekaan niin varma...

        Noissa sun kirjoitelmissa on muutama sellaisia "aukkoja", tai no ei aukkoja mut siis kuitenkin hieman epäilyttäviä kohtia...:) Yritys hyvä kymmenen. Uskoo ken tahtoo, barbie ei.


      • asd
        äiti kirjoitti:

        ...on totta joka sana! Joten älä yhtään epäile kirjoituksiani. En minäkään usko kummituksiin, tai en uskonut, mutta nyt en enää olekaan niin varma...

        Noissa sun kirjoitelmissa on muutama sellaisia "aukkoja", tai no ei aukkoja mut siis kuitenkin hieman epäilyttäviä kohtia...:) Yritys hyvä kymmenen. Uskoo ken tahtoo, barbie ei.


      • äiti
        asd kirjoitti:

        Noissa sun kirjoitelmissa on muutama sellaisia "aukkoja", tai no ei aukkoja mut siis kuitenkin hieman epäilyttäviä kohtia...:) Yritys hyvä kymmenen. Uskoo ken tahtoo, barbie ei.

        Ainahan noita epäilijöitä riittää...


      • asd
        äiti kirjoitti:

        Ainahan noita epäilijöitä riittää...

        Kenties ihan syystäkin *viheltelee*


      • Poliisisetä
        asd kirjoitti:

        Kenties ihan syystäkin *viheltelee*

        Juu ja siellä vajan lattian alla asuu mörkö aarrearkun päällä. Ei kannattaisi lapsia pelotella. Jos asiassa tosiaan olisi jotain perää niin olisit ilmoittanut poliisille. Nyt teet itsesi vain naurunalaiseksi.

        Onneksi pääsiäinen on tulossa niin voit jatkaa satujasi.


      • äiti
        Poliisisetä kirjoitti:

        Juu ja siellä vajan lattian alla asuu mörkö aarrearkun päällä. Ei kannattaisi lapsia pelotella. Jos asiassa tosiaan olisi jotain perää niin olisit ilmoittanut poliisille. Nyt teet itsesi vain naurunalaiseksi.

        Onneksi pääsiäinen on tulossa niin voit jatkaa satujasi.

        ...pahoillani. Kyseessä ei nimittäin ollut oikea luuranko (se olikin aika epätodennäköistä), vaan parin tyttöni luokkakaverin pila. Muutama poika oli asettanut tekoluurangon vajaan kiusatakseen tyttöäni. He olivat nimittäin kuulleet hänen "näkevän" kummituksia. Luuranko oli niin ainon näköinen, että uskoin itsekin aluksi sen olevan oikea, mutta kotona aloin sitten vähän miettiä asiaa. Toisaalta on helpotus, että luuranko ei ollut oikea, mutta taas toisaalta huono asia, että tyttöäni kiusataan sen takia, että hän uskoo kummituksiin. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Kannattaa varmaan varata se psykologin aika. Ei tästä tunnu mitään tulevan...


      • Noita-Nainen
        äiti kirjoitti:

        ...on totta joka sana! Joten älä yhtään epäile kirjoituksiani. En minäkään usko kummituksiin, tai en uskonut, mutta nyt en enää olekaan niin varma...

        Joo, voisitte tosiaan menna joskus yhdessa "sinne jonnekin"...vanhaan linnoitukseen tms.?

        Nain ihan "kaukopäätellen" siellä linnoituksessa on ilmeisesti joskus tapahtunut jotain ikavaa, esim. vakivaltainen kuolema, kidutusta jne...

        Ja sitten siellä "pyorii" ehka naita omaan "helvettiinsa" juuttuneita sieluja/henkia...

        Tyttaresi saattaa aistia heidan lasnaolonsa ja kuulla/nahda heidat, kuten sanottu.

        Ehka han on tuleva meedio tai sitten ne "kyvyt" katoavat kun han vanhenee.


      • Noita-Nainen
        Poliisisetä kirjoitti:

        Juu ja siellä vajan lattian alla asuu mörkö aarrearkun päällä. Ei kannattaisi lapsia pelotella. Jos asiassa tosiaan olisi jotain perää niin olisit ilmoittanut poliisille. Nyt teet itsesi vain naurunalaiseksi.

        Onneksi pääsiäinen on tulossa niin voit jatkaa satujasi.

        "Jos asiassa tosiaan olisi jotain perää niin olisit ilmoittanut poliisille."

        Mitä perus-poliisi muka tietää henkimaailmasta?

        Usko pois, henkiä ei niin vain "pidätetäkään".


      • squirrel
        Noita-Nainen kirjoitti:

        "Jos asiassa tosiaan olisi jotain perää niin olisit ilmoittanut poliisille."

        Mitä perus-poliisi muka tietää henkimaailmasta?

        Usko pois, henkiä ei niin vain "pidätetäkään".

        Luuranko sentään oli kai konkreettinen?

        Ei ruumiita saa jättää metsään,jos sellaisia löytää. Ei riitä oikeudessa,että sanoo,että "Luulin kummitukseksi."
        Poliisi pystyy ronttaamaan raadon liittyi siihen kummitus tai ei.


      • asd
        Noita-Nainen kirjoitti:

        Joo, voisitte tosiaan menna joskus yhdessa "sinne jonnekin"...vanhaan linnoitukseen tms.?

        Nain ihan "kaukopäätellen" siellä linnoituksessa on ilmeisesti joskus tapahtunut jotain ikavaa, esim. vakivaltainen kuolema, kidutusta jne...

        Ja sitten siellä "pyorii" ehka naita omaan "helvettiinsa" juuttuneita sieluja/henkia...

        Tyttaresi saattaa aistia heidan lasnaolonsa ja kuulla/nahda heidat, kuten sanottu.

        Ehka han on tuleva meedio tai sitten ne "kyvyt" katoavat kun han vanhenee.

        Niin, tai sitten nimimerkillä "äiti" esiintyvä henkilö voisi viedä tyttärensä lapsipsykiatrille, joka yrittää saada tytön avautumaan tälle.
        Ajan saatossa tuleekin selviämään, että tyttö pystyy näkemään kuolleiden ihmisten haamuja, aivan kuten sinäkin "Noita-Nainen" totesit: "Tyttaresi saattaa aistia heidan lasnaolonsa ja kuulla/nahda heidat, kuten sanottu."
        Eiköhän jätetä ne elokuvan katselut hieman vähemmälle. Ei tästä sen enempää tällä kertaa...

        Ps. Olen myös nähnyt elokuvan Kuudes aisti, hyvä elokuva olikin, vai mitä mieltä sinä olet "Noita-Nainen"? ;)


      • Noita-Nainen
        asd kirjoitti:

        Niin, tai sitten nimimerkillä "äiti" esiintyvä henkilö voisi viedä tyttärensä lapsipsykiatrille, joka yrittää saada tytön avautumaan tälle.
        Ajan saatossa tuleekin selviämään, että tyttö pystyy näkemään kuolleiden ihmisten haamuja, aivan kuten sinäkin "Noita-Nainen" totesit: "Tyttaresi saattaa aistia heidan lasnaolonsa ja kuulla/nahda heidat, kuten sanottu."
        Eiköhän jätetä ne elokuvan katselut hieman vähemmälle. Ei tästä sen enempää tällä kertaa...

        Ps. Olen myös nähnyt elokuvan Kuudes aisti, hyvä elokuva olikin, vai mitä mieltä sinä olet "Noita-Nainen"? ;)

        No siis leffoja en katso kuin satunnaisesti ja tv:ta en ollenkaan.

        En koe elavani missaan "viriketulvassa", josta voisi tulla "liikaa vaikutteita".

        Ja harmi, jos sinulla ei ole omakohtaisia kokemuksia mistaa "yliluonnollisesta", koska jos sinulla olisi, tajuaisit etta maailma on moniulotteisempi kuin tajuatkaan.


      • Noita-Nainen
        squirrel kirjoitti:

        Luuranko sentään oli kai konkreettinen?

        Ei ruumiita saa jättää metsään,jos sellaisia löytää. Ei riitä oikeudessa,että sanoo,että "Luulin kummitukseksi."
        Poliisi pystyy ronttaamaan raadon liittyi siihen kummitus tai ei.

        No nyt ymmarsit "tahallasi vaarin"...tarkoitin, etta jos ollaan selvasti tekemisissa HENKIEN kanssa, eli esim. KUULLAAN jotain, mutta ei nahda mitaan konkreettista, niin tuskin poliisi haluaa edes vaivautua paikalle.


      • äiti
        Noita-Nainen kirjoitti:

        No siis leffoja en katso kuin satunnaisesti ja tv:ta en ollenkaan.

        En koe elavani missaan "viriketulvassa", josta voisi tulla "liikaa vaikutteita".

        Ja harmi, jos sinulla ei ole omakohtaisia kokemuksia mistaa "yliluonnollisesta", koska jos sinulla olisi, tajuaisit etta maailma on moniulotteisempi kuin tajuatkaan.

        ...yrittänyt puhua tyttäreni kanssa näistä kummituksista, mutta huonolla tuloksella... Kun kysyn häneltä jotain kummituksista esim. Oletko nähnyt kummituksia jo kauankin tai onko niitä monta? Niin, hän vastaa jotain tälläistä:"Metsähän on täynnä kummituksia, niitähän on ollut siellä aina!"
        Hän puhuu kummituksista, kuin ihan tavallisesta ja normaalista arkipäivään kuuluvasta asiasta. Mutta paljon hän ei asiasta puhu. Vain jos minä kysyn häneltä jotain kummituksista, hän vastaa siihen lyhyesti. Hän on alkanut olemaan metsässä enemmän kuin ennen. Hän on siellä usein kaksinkin tuntia peräkkäin, riippumatta, kuinka kylmä ulkona on. Mutta minua hän ei enää huoli mukaan metsään. Hän haluaa mennä sinne yksin... Tiedän, että hän ei kerro minulle kaikkia asioita ja, että hän salailee minulta jotakin. Taitaa olla aika varata aika sinne psygologille...


      • seppo
        äiti kirjoitti:

        ...yrittänyt puhua tyttäreni kanssa näistä kummituksista, mutta huonolla tuloksella... Kun kysyn häneltä jotain kummituksista esim. Oletko nähnyt kummituksia jo kauankin tai onko niitä monta? Niin, hän vastaa jotain tälläistä:"Metsähän on täynnä kummituksia, niitähän on ollut siellä aina!"
        Hän puhuu kummituksista, kuin ihan tavallisesta ja normaalista arkipäivään kuuluvasta asiasta. Mutta paljon hän ei asiasta puhu. Vain jos minä kysyn häneltä jotain kummituksista, hän vastaa siihen lyhyesti. Hän on alkanut olemaan metsässä enemmän kuin ennen. Hän on siellä usein kaksinkin tuntia peräkkäin, riippumatta, kuinka kylmä ulkona on. Mutta minua hän ei enää huoli mukaan metsään. Hän haluaa mennä sinne yksin... Tiedän, että hän ei kerro minulle kaikkia asioita ja, että hän salailee minulta jotakin. Taitaa olla aika varata aika sinne psygologille...

        Kerro se kunta jossa tyttäresi näki nämä olennot.


      • Noita-Nainen
        äiti kirjoitti:

        ...yrittänyt puhua tyttäreni kanssa näistä kummituksista, mutta huonolla tuloksella... Kun kysyn häneltä jotain kummituksista esim. Oletko nähnyt kummituksia jo kauankin tai onko niitä monta? Niin, hän vastaa jotain tälläistä:"Metsähän on täynnä kummituksia, niitähän on ollut siellä aina!"
        Hän puhuu kummituksista, kuin ihan tavallisesta ja normaalista arkipäivään kuuluvasta asiasta. Mutta paljon hän ei asiasta puhu. Vain jos minä kysyn häneltä jotain kummituksista, hän vastaa siihen lyhyesti. Hän on alkanut olemaan metsässä enemmän kuin ennen. Hän on siellä usein kaksinkin tuntia peräkkäin, riippumatta, kuinka kylmä ulkona on. Mutta minua hän ei enää huoli mukaan metsään. Hän haluaa mennä sinne yksin... Tiedän, että hän ei kerro minulle kaikkia asioita ja, että hän salailee minulta jotakin. Taitaa olla aika varata aika sinne psygologille...

        "Hän puhuu kummituksista, kuin ihan tavallisesta ja normaalista arkipäivään kuuluvasta asiasta."

        Se johtuu siita, koska ne OVAT hanelle arkipaivaa. Hyva juttuhan on esim. se, etta han ei ole kehittanyt mitaan "pelkotiloja" niista kummituksista/hengista, vaan on "sinut niiden kanssa".


        "Mutta paljon hän ei asiasta puhu. Vain jos minä kysyn häneltä jotain kummituksista, hän vastaa siihen lyhyesti."

        Ehka han kokee, etta et kuitenkaan ymmartaisi hanta ja on mieluummin liikaa puhumatta asioista.

        "Hän on alkanut olemaan metsässä enemmän kuin ennen. Hän on siellä usein kaksinkin tuntia peräkkäin, riippumatta, kuinka kylmä ulkona on. Mutta minua hän ei enää huoli mukaan metsään. Hän haluaa mennä sinne yksin..."

        Minakin viihdyin lapsena usein pitkia aikoja yksikseni. Se ei sinansa ole epanormaalia. Ja ainahan lapsilla on ollut "lasten juttuja", joihin ei aikuisia "huolita mukaan".

        "Tiedän, että hän ei kerro minulle kaikkia asioita ja, että hän salailee minulta jotakin. Taitaa olla aika varata aika sinne psygologille..."

        Sinuna en varaisi mitaan aikaa psykologille. Ymmartamaton psykologi voi saada paljon pahaa aikaan seka myohemmin lapsesi saattaa joutua laakekierteeseen!

        Jos lapsesi on ihan "tyytyvainen" naiden ns. kummitusten parissa, niin silloinhan asia on ok. (niin kauan kun han pystyy kommunikoimaan meidan "elavienkin" kanssa)

        Veikkaan, etta ne kummitukset eli henget saattavat olla esim. edesmenneita sukulaisia ja silloin ne yrittavat vain AUTTAA, eivat pelotella.


      • Noita-Nainen
        Noita-Nainen kirjoitti:

        "Hän puhuu kummituksista, kuin ihan tavallisesta ja normaalista arkipäivään kuuluvasta asiasta."

        Se johtuu siita, koska ne OVAT hanelle arkipaivaa. Hyva juttuhan on esim. se, etta han ei ole kehittanyt mitaan "pelkotiloja" niista kummituksista/hengista, vaan on "sinut niiden kanssa".


        "Mutta paljon hän ei asiasta puhu. Vain jos minä kysyn häneltä jotain kummituksista, hän vastaa siihen lyhyesti."

        Ehka han kokee, etta et kuitenkaan ymmartaisi hanta ja on mieluummin liikaa puhumatta asioista.

        "Hän on alkanut olemaan metsässä enemmän kuin ennen. Hän on siellä usein kaksinkin tuntia peräkkäin, riippumatta, kuinka kylmä ulkona on. Mutta minua hän ei enää huoli mukaan metsään. Hän haluaa mennä sinne yksin..."

        Minakin viihdyin lapsena usein pitkia aikoja yksikseni. Se ei sinansa ole epanormaalia. Ja ainahan lapsilla on ollut "lasten juttuja", joihin ei aikuisia "huolita mukaan".

        "Tiedän, että hän ei kerro minulle kaikkia asioita ja, että hän salailee minulta jotakin. Taitaa olla aika varata aika sinne psygologille..."

        Sinuna en varaisi mitaan aikaa psykologille. Ymmartamaton psykologi voi saada paljon pahaa aikaan seka myohemmin lapsesi saattaa joutua laakekierteeseen!

        Jos lapsesi on ihan "tyytyvainen" naiden ns. kummitusten parissa, niin silloinhan asia on ok. (niin kauan kun han pystyy kommunikoimaan meidan "elavienkin" kanssa)

        Veikkaan, etta ne kummitukset eli henget saattavat olla esim. edesmenneita sukulaisia ja silloin ne yrittavat vain AUTTAA, eivat pelotella.

        Niin siis sen verran tarkennusta (viestiketju kun rupesi jo paisumaan ja alkuperainen viesti uhkasi jaada "varjoon")...etta siis veikkaan, etta ne "voihkivat aanet" voivat olla tietynlaiseen "valitilaan juuttuneita" eksyita henkia, mutta se "mies, joka neuvoi olemaan menematta sinne vajaan", saattoi olla tyttaresi henkiopas tai kuollut (avulias) sukulainen...

        Henkia, kuten meita ihmisiakin, on moneen "lahtoon". Joka tapauksessa vain hyvin harvat henget voivat todella satuttaa ihmista, jollei anna omalle pelolleen valtaa.


      • äiti
        Noita-Nainen kirjoitti:

        Niin siis sen verran tarkennusta (viestiketju kun rupesi jo paisumaan ja alkuperainen viesti uhkasi jaada "varjoon")...etta siis veikkaan, etta ne "voihkivat aanet" voivat olla tietynlaiseen "valitilaan juuttuneita" eksyita henkia, mutta se "mies, joka neuvoi olemaan menematta sinne vajaan", saattoi olla tyttaresi henkiopas tai kuollut (avulias) sukulainen...

        Henkia, kuten meita ihmisiakin, on moneen "lahtoon". Joka tapauksessa vain hyvin harvat henget voivat todella satuttaa ihmista, jollei anna omalle pelolleen valtaa.

        tämä paikkakunta on siis Rymättylä, se on Turusta noin 35km saaristoon päin, eli Naantaliin päin.
        Naantalista noin 15km vielä pidemmälle


      • tausta.
        äiti kirjoitti:

        tämä paikkakunta on siis Rymättylä, se on Turusta noin 35km saaristoon päin, eli Naantaliin päin.
        Naantalista noin 15km vielä pidemmälle

        No tämä selittää jo paljon. Ei tarvitse kuin vähän tutustua Rymättylän historiaan johon liittyy Suomen mittakaavassa PALJON kummittelua, noitavainoja jne.
        Mihinkäs paha sieltä olisi noin vain poistunut.


      • äiti
        äiti kirjoitti:

        tämä paikkakunta on siis Rymättylä, se on Turusta noin 35km saaristoon päin, eli Naantaliin päin.
        Naantalista noin 15km vielä pidemmälle

        Minä en kirjoittanut tuota otsikolla "paikkakunta" -viestiä. Joku muu on sen kirjoittanu samalla nimimerkillä. Näköjään ihan vain häiritäkseen...


    • Black-Dagger

      Mie ainakin uskon näihin henki maailman asioihin sillä niistä on tullut niin paljon tietoa vuosien ajalta ja minulla on tuttavia jotka ovat olleet "yhteydessä henkiin" . Olisiko mitenkään mahdollista että tytölläsi olisi tämä nk. "kuudes aisti" ?

    • hyvä

      Olet hyvä tarinan kertoja, "äiti" hyvä. Näin hyvää kummitustarinaa en ole lukenut aikoihin.

    • Anonyymi

      No mä olin nähnyt sellaisen harmaan sumuisen henkilön (naisen) ja jonkun pienen tytön joka kiljui ja oli myös harmaa nainen käveli sitten vielä takakontin takaa (oltiin silloin autossa istumassa)mun kaverin kanssa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      123
      9556
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      50
      2807
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      158
      2559
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      2039
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1796
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      14
      1623
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1537
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      11
      1484
    9. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      11
      1419
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1336
    Aihe