Presidenttipeli

Tarja Halonen - Yksi monista 19.01.2006 23:26

TARJA HALONEN

Istuvan presidentin tyyli hoitaa virkaansa ja käydä vaalitaistelua herättää intohimoja, puolesta ja vastaan luonnollisestikin. Minuakin suorastaan ärsyttävät hänen lukuisat virkanimityksensä, joilla hän on ennestään kasvattanut SDP:n vaikutusvaltaa virka- ja hallintokoneistossa. Demareiden edustus näissä ei todellakaan korreloi millään lailla esimerkiksi puolueen vaaleissa saaman kannatuksen kanssa. Tarkoitukseni on kuitenkin tuoda esiin muitakin seikkoja.

Ensinnäkin minua ärsytti suunnattomasti kun sain Halosen presidenttitaipaleen alkupuolella huomata kuinka pienen painon hän asetti sotiemme veteraanien uhrauksille. Talvisodan päättymisen kunniaksi järjestetty juhla ei nimittäin ilmeisesti ollut Haloselle mieleinen, koska hän mieluummin matkusti Chileen sikäläisen vasemmistopolitiikon juhlaan. Sotaveteraaneja ei onneksi silti jätetty yksin, olihan paikalla muuta valtiojohtoa, puolustusvoimain sekä kirkon ylintä johtoa ja lukuisa joukko kansalaisjärjestöjen edustajia yksityisten ihmisten lisäksi.

Yhtä lailla Halonen loisti poissaolollaan nykyistä edellisen Paavin hautajaisissa. Vaikka Roomalaiskatolisuus ei olekaan maamme valtauskonto ja vasemmistolaiset pyrkivät erottamaan kirkon sekä valtion toisistaan, olisi presidentin silti ollut hyvä osoittaa kunnioitustaan osallistumalla hautajaisiin henkilökohtaisesti. Onhan katolisuus maailmanlaajuisesti merkittävää ja paavi kirkon johtajana sadoille miljoonille ihmisille hengellinen isähahmo. Onneksi useimmat länsimaiset valtionpäämiehet olivat tämän tiedostaneet ja matkustaneet Roomaan hautajaisiin osallistuakseen.

Edellisten tapauksien kanssa on rajussa ristiriidassa se, että Halonen kuitenkin osallistui Moskovassa järjestettyihin voiton päivän tilaisuuksiin. Siellähän Venäjä entisen Neuvostoliiton perillisenä juhlisti voittoaan Natsi Saksasta ja sen liittolaisista, joihin myös Suomi kuului. Mielestäni Halosen osallistuminen juhliin oli harkitsemattomuudessaan suorastaan pöyristyttävää. Tuskinpa häntä olisi suuresti moitittu, vaikka hän olisi noudattanut esimerkiksi Viron presidentin mallia ja jättänyt menemättä paikalle.

Oma lukunsa on Halosen esiintyminen tv-tenteissä. Tähän mennessä hän ei vielä kertaakaan ole vakuuttanut paljon mainostetulla osaamisellaan. Lähinnä hän on keskittynyt toistelemaan vanhoja teesejään, kiertelemään haastajien tekemiä kysymyksiä ja vääristelemään heidän lausuntojaan sekä latelemaan itsestään selvyyksiä. Vaikuttaakin kovasti siltä, että Halonen tarvitsisi koko ajan tuekseen kuiskaajaa, joka kertoisi mitä kulloinkin on viisasta sanoa ettei sanoisi liikaa ja paljastaisi näin asiantuntemattomuuttaan. Kaiken tämän lisäksi keskusteluissa on näkynyt Halosen stressaantuneisuus, hänen äksyilynsä ja tapansa puhua keskustelukumppanin päälle sekä omien tekojen oikeellisuuden jääräpäinen korostaminen.

Haluammeko tällaisen presidentin, en minä ainakaan. Siksi toivonkin kaikkien itsenäisesti ajattelevien ihmisten äänestävän tällä kertaa suoraselkäistä, kielitaitoista ja osaavaa talouden asiantuntijaa Sauli Niinistöä. Tässä tilanteessa äänestämättä jättäminen on yhtä kuin ääni Tarja Haloselle.

”Yksi monista”

pyöräyttää äänestyslappuun.

Tarjasta kirjoitti:

Tarja Halonen - Yksi monista 19.01.2006 23:26

TARJA HALONEN

Istuvan presidentin tyyli hoitaa virkaansa ja käydä vaalitaistelua herättää intohimoja, puolesta ja vastaan luonnollisestikin. Minuakin suorastaan ärsyttävät hänen lukuisat virkanimityksensä, joilla hän on ennestään kasvattanut SDP:n vaikutusvaltaa virka- ja hallintokoneistossa. Demareiden edustus näissä ei todellakaan korreloi millään lailla esimerkiksi puolueen vaaleissa saaman kannatuksen kanssa. Tarkoitukseni on kuitenkin tuoda esiin muitakin seikkoja.

Ensinnäkin minua ärsytti suunnattomasti kun sain Halosen presidenttitaipaleen alkupuolella huomata kuinka pienen painon hän asetti sotiemme veteraanien uhrauksille. Talvisodan päättymisen kunniaksi järjestetty juhla ei nimittäin ilmeisesti ollut Haloselle mieleinen, koska hän mieluummin matkusti Chileen sikäläisen vasemmistopolitiikon juhlaan. Sotaveteraaneja ei onneksi silti jätetty yksin, olihan paikalla muuta valtiojohtoa, puolustusvoimain sekä kirkon ylintä johtoa ja lukuisa joukko kansalaisjärjestöjen edustajia yksityisten ihmisten lisäksi.

Yhtä lailla Halonen loisti poissaolollaan nykyistä edellisen Paavin hautajaisissa. Vaikka Roomalaiskatolisuus ei olekaan maamme valtauskonto ja vasemmistolaiset pyrkivät erottamaan kirkon sekä valtion toisistaan, olisi presidentin silti ollut hyvä osoittaa kunnioitustaan osallistumalla hautajaisiin henkilökohtaisesti. Onhan katolisuus maailmanlaajuisesti merkittävää ja paavi kirkon johtajana sadoille miljoonille ihmisille hengellinen isähahmo. Onneksi useimmat länsimaiset valtionpäämiehet olivat tämän tiedostaneet ja matkustaneet Roomaan hautajaisiin osallistuakseen.

Edellisten tapauksien kanssa on rajussa ristiriidassa se, että Halonen kuitenkin osallistui Moskovassa järjestettyihin voiton päivän tilaisuuksiin. Siellähän Venäjä entisen Neuvostoliiton perillisenä juhlisti voittoaan Natsi Saksasta ja sen liittolaisista, joihin myös Suomi kuului. Mielestäni Halosen osallistuminen juhliin oli harkitsemattomuudessaan suorastaan pöyristyttävää. Tuskinpa häntä olisi suuresti moitittu, vaikka hän olisi noudattanut esimerkiksi Viron presidentin mallia ja jättänyt menemättä paikalle.

Oma lukunsa on Halosen esiintyminen tv-tenteissä. Tähän mennessä hän ei vielä kertaakaan ole vakuuttanut paljon mainostetulla osaamisellaan. Lähinnä hän on keskittynyt toistelemaan vanhoja teesejään, kiertelemään haastajien tekemiä kysymyksiä ja vääristelemään heidän lausuntojaan sekä latelemaan itsestään selvyyksiä. Vaikuttaakin kovasti siltä, että Halonen tarvitsisi koko ajan tuekseen kuiskaajaa, joka kertoisi mitä kulloinkin on viisasta sanoa ettei sanoisi liikaa ja paljastaisi näin asiantuntemattomuuttaan. Kaiken tämän lisäksi keskusteluissa on näkynyt Halosen stressaantuneisuus, hänen äksyilynsä ja tapansa puhua keskustelukumppanin päälle sekä omien tekojen oikeellisuuden jääräpäinen korostaminen.

Haluammeko tällaisen presidentin, en minä ainakaan. Siksi toivonkin kaikkien itsenäisesti ajattelevien ihmisten äänestävän tällä kertaa suoraselkäistä, kielitaitoista ja osaavaa talouden asiantuntijaa Sauli Niinistöä. Tässä tilanteessa äänestämättä jättäminen on yhtä kuin ääni Tarja Haloselle.

”Yksi monista”

Vs: Lisää kunniallisia kansalaisia - Bresnev 21.01.2006 18:51

Eero Heinäluoma pitää porvaripuolueiden yhteistyötä pelkästään valtapolitiikkana, mitä hänen mielestään ei suinkaan sdp:n, vasl:n ja SAK:n yhteistyö ole, sillä Eero Heinäluoma on valtionvarainministeri kunnian mies tai ainakin ottanut pari piirua kunnian miehen suuntaan.

Erkki Tuomiojan mukaan ”nyt arvoonnostettu porvarillinen yhteistyö” ei istu, sen sijaan se istuu kuin hansikas sdp;n, vasl:n ja SAK:n kyseessä ollen, sillä Erkki Tuomioja on kunnian mies ja kaiken lisäksi älykkö.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen edellyttää, että SAK:n periaatteiden mukaan”työntekijöillä on ihmis- ja kansalaisoikeudet ja -vapaudet”, mutta Niinistön äänestämiseen vapautta ei ole, juuri siksi Lauri Ihalainen on mitä kunniallisin mies.

Halosen kampanjapäällikön Jääskeläinen demokratian esitaistelijan ja talousmiehen mielestä vaalien toinen kierros on mitä suurinta tuhlausta, Jääskeläinen onkin hyvin säästäväinen kunnian mies.

Ehdokas Tarja Halonen oli hyvin pettynyt, kun kansalaiset eivät ymmärtäneet miten tiukassa raha on nykyään eivätkä edes yhtäläisen äänioikeuden 100- vuotisjuhlan kunniaksi suostuneet säästämään, vaikka kuinka sitä heiltä toivoi Tarja Halonen, kunnian nainen.

Erkki Liikanen kertoi etukäteen Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen edustajille, että Presidentti Mauno koivisto aikoo puuttua ehdokkuuttaan valmistelevan Paavo Väyrysen toimintaan, siinä Erkki Liikanen osoitti olevansa todellinen kunnianmies.

Meidän täytyy ymmärtää, että kunnian nainen Tarja Halonen nimitti Erkki Liikasen Suomen pankin pääjohtajaksi ammattitaitoisista ehdokkaista huolimatta, sillä kuten tiedämme Erkki Liikanen on hyvin pätevöitynyt kunnian mies.

Työ sanasta tuli mieleen,kun kaveri "ei Mauno"meni käymään työtoimistossa. Virkailija kysyi:onkos sitä työtä ollut,kaveri mietti hetken ja sanoi:työ työ kyllä tuon sanan olen jossakin kuullut,nyt muistan.Kuopion torilla tuli poliisi kysymään:mitteä työ siinä seisoskelette.

työlle kirjoitti:

Työ sanasta tuli mieleen,kun kaveri "ei Mauno"meni käymään työtoimistossa. Virkailija kysyi:onkos sitä työtä ollut,kaveri mietti hetken ja sanoi:työ työ kyllä tuon sanan olen jossakin kuullut,nyt muistan.Kuopion torilla tuli poliisi kysymään:mitteä työ siinä seisoskelette.

Pienyrittäjien aseman parantamisestahan tuo Niinistö on pääasiassa puhunut ja Itämeren alueen markkinoimisesta maailmalle. Kummassakaan ei perusduunarin asema heikkene.