Silloin kun tehtiin päätös maamme liittymisestä Euroopan Unioniin toimitte kumpikin kansanedustajina.
Tuonaikaisen valtiopäiväjärjestyksen 11 § kuului:
" Edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset."
Saman lakikokonaisuuden 69 §:n ensimmäinen momentti kuului:
" Ehdotus joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhasopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä mikäli perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään. "
Tuonaikaisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 1 momentti kuului:
" Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen äänten enemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä."
ja 66 §:n 2 momentti kuului:
" Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä, kuten 1 momentissa sanotaan. "
Arvon presidenttiehdokkaat äänestitte aikanaan Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja liittyminen tapahtui tavalla, jossa ylläesitetty lain kirjain jäi toteuttamatta.
Mielipidettäni vahvistaa tänään mielipiteenne, jossa ykskantaan todetaan, että EU:n perustulain hyväksymisessä ei tapahdu siinä määrin perustavanlaatuisia muutoksia, että olisi syytä kuulla kansan mielipidettä.
Kuitenkin on kysymys muutoksesta, jossa perustuslakimme jää toissijaiseen asemaan.
Toivonkin, että maallemme valitaan perustuslakiamme kunnioittava presidentti ja pakenen päinvastaista aatemaailmaa.
Tuonaikaisen valtiopäiväjärjestyksen 11 § kuului:
" Edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset."
Saman lakikokonaisuuden 69 §:n ensimmäinen momentti kuului:
" Ehdotus joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhasopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä mikäli perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään. "
Tuonaikaisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 1 momentti kuului:
" Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen äänten enemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä."
ja 66 §:n 2 momentti kuului:
" Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä, kuten 1 momentissa sanotaan. "
Arvon presidenttiehdokkaat äänestitte aikanaan Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja liittyminen tapahtui tavalla, jossa ylläesitetty lain kirjain jäi toteuttamatta.
Mielipidettäni vahvistaa tänään mielipiteenne, jossa ykskantaan todetaan, että EU:n perustulain hyväksymisessä ei tapahdu siinä määrin perustavanlaatuisia muutoksia, että olisi syytä kuulla kansan mielipidettä.
Kuitenkin on kysymys muutoksesta, jossa perustuslakimme jää toissijaiseen asemaan.
Toivonkin, että maallemme valitaan perustuslakiamme kunnioittava presidentti ja pakenen päinvastaista aatemaailmaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Valtiovallan piti kuuluman kansalle jne. Eduskunnan piti säätämän lait, eikä sen enempää idän kuin lännenkään "komissaarien" tai "parlamenttien", joille ei Suomen perustuslaki nykyiselläänkään muista myöntäneensä oikeutta säätää maamme lakien yläpuolelle tulevia lakeja.