NATO-kortti varmaankin pelottaa suurinta osaa äänestäjistä.
Mutta kumpikin ehdokas kannattaa NATO:a. Sen ovat teot osoittaneet. Puhuahan saa vaikka mitä, mutta ne ovat teot,jotka ratkaisevat.
Halosen kaudella Suomi on viety niin lähelle NATO:a kuin mahdollista kuitenkin ilman täysjäsenyyttä. Suomesta on tullut NATO:n ulkojäsen ilman turvatakuita. Satoja suomalaisia sotilaita on mukana NATO:n johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa. Suomalaisia joukkoja osallistuu vuosina 2007-2008 kahteen EU:in taisteluosastoon.
EU:n ja NATOn välinen tiivis yhteistyö luo pohjan eurooppalaisten kriisinhallintavoimavarojen kehittämiselle. EU:n voimavaratyön puitteissa asetettavat vaatimukset tulevat olemaan yhdenmukaisia jo olemassa olevien Naton standardien kanssa. Osallistuminen Naton harjoitustoimintaan ja joukkojen yhteensopivuuden edelleen tehostaminen rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) avulla säilyvät näin ollen keskeisessä roolissa käytännön kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä. Tavoitteena on entistä suorituskykyisempi kriisinhallintajoukko käytettäväksi erikseen kansallisesti päätettessä YK:n, EU:n tai Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Mutta kumpikin ehdokas kannattaa NATO:a. Sen ovat teot osoittaneet. Puhuahan saa vaikka mitä, mutta ne ovat teot,jotka ratkaisevat.
Halosen kaudella Suomi on viety niin lähelle NATO:a kuin mahdollista kuitenkin ilman täysjäsenyyttä. Suomesta on tullut NATO:n ulkojäsen ilman turvatakuita. Satoja suomalaisia sotilaita on mukana NATO:n johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa. Suomalaisia joukkoja osallistuu vuosina 2007-2008 kahteen EU:in taisteluosastoon.
EU:n ja NATOn välinen tiivis yhteistyö luo pohjan eurooppalaisten kriisinhallintavoimavarojen kehittämiselle. EU:n voimavaratyön puitteissa asetettavat vaatimukset tulevat olemaan yhdenmukaisia jo olemassa olevien Naton standardien kanssa. Osallistuminen Naton harjoitustoimintaan ja joukkojen yhteensopivuuden edelleen tehostaminen rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) avulla säilyvät näin ollen keskeisessä roolissa käytännön kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä. Tavoitteena on entistä suorituskykyisempi kriisinhallintajoukko käytettäväksi erikseen kansallisesti päätettessä YK:n, EU:n tai Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.