Niin Matti Vanhasen kuin eritoten hänen ja keskustaylimystöesikuntansa tukeman oikeistoehdokas Sauli Niinistön sp-suuntautuminen alkaa vaalipäivän lähestyessä vaikuttaa yhä ambivalentimmalta: EUvostoliittolaiseen Natoonkin ollaan kansaa viemässä enää VAIN "kansanäänestyksellä".
"Kaapista(qan) ulostulevia" Natoon hinkuaviasta sen sijaan alkaa kohta oolla ylitarjontaa, kun jopa "oivahärkönenkin" on alkanut osoittaa sodan voimille ymmärtämystä, siis räväkälle Nato- ja/eli oikeistoyhteistyölle.
Heitä kaikkia on syytä muistuttaa siitä, mitä sotavalmisteluilla maailmanhistorian mitassa on yleensä ja ylipäänsä saatu aikaan!
"Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, on yleisin ja yleisimmin epäonnistunut tapa taata rauha", sanoi Urho Kaleva Kekkonen vuoden 1968 presidentinvaalikamppailun yhteydessä kommentoidessaan sen ajan "työväen" ehdokkaan eli KOP:n pääjohtaja Matti Virkkusen "Suomi tarvitsee presidentin" -kampanjan yhteydessä esittämiä sotanäkemyksiä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön "EUvostolaisemman Naton" jankutus on perinteisen revanssihenkistä argumentaatiota, jolle ei löydy tosiasioista sen enempää sotilaspoliittista kuin taloudellistakaan tukea.
Toisin kuin yritetään vakuuttaa, Nato-jäsenyys jos mikä juuri pakottaisikin Suomen kasvattamaan varustautumismenojaan - ja vieläpä juuri hyvin kyseenalaisten eli yli 6000 kilometrinkin päässä olevien "aluepuolustuksellisten" askareitten vuoksi!
Samaan suuntaisiin sotaponnistuksiinhan olisi ollut Suomea viemässä myös EU:n perustuslakisopimus, mutta Suomen kansan onneksi Ranskan ja Hollannin kansat omilla äänestyksillään onnistuivat hieman hillitsemään EU:n sotilasliittokehitystä.
Suomella ei ole turvallisuusvajetta, jota tarvitsisi ruveta paikkaamaan liittymällä "sodanvoimiin".
Päinvastoin suuntautumalla entistä aktiivisemmin ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden normeja kunnioittaviin rauhantoimiin, Suomi lisää kaikkien ihmisten turvallisuutta niin lähialueilla kuin kaikkialla maailmassa.
Kaikkien niiden, joiden näyttää jääneen Suomen viimeisin sota kesken, olisi syytä tutustua valtiotieteen tohtori maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, eversti evp. Pekka Visurin esittämiin arvioihin siitä, minkämoinen on Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja siihen mitä ylipäänsä ns. lisää Suomen turvallisuudelle olisi Nato-jäsenyydestä saatavissa.
Paikallaan olisi tutustua myös vastikään maanpuolustuskorkeakoulussa väitelleen Kaarle Lagerstamin näkemyksiin Naton mahdollisista kehityssuunnista niistä saatavissa olevista eduista "pienelle maalle". Vähäisiksi elleivät aivan olemattomiksi näyttäisivät jäävän...
Oikeiston Nato-intoilun toki ymmärrän. Juho Kusti Paasikiven jälkeen sillä poliittisella suuntauksella onkin ollut vajetta - täysjärkisyydestä!
Kaikki UKK:n henkistä ja aatteellista perintöä kunnioittavat tulevat ihmettelemään Suomen Keskustan vajoamista niin alas, että se on puoluejohtonsa opportunistisesti agitoimana tekemässä tilaa sille, että sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ollaan luopumassa porvarien hernerokasta.
Matti Vanhanen saa maksaa viimeisimmästä EU-etulinjanmaa- ja NATO-linjaratkaisustaan - eli liittoutumisesta oikeiston kanssa - vielä ison hinnan!
Surullista, että johtajansa vastuuttomasta sp-suuntautumisesta (s.o. sotilaspoliittinen suuntaus!) voi joutua kärsimään ei ainoastaan keskustaväki vaan koko Suomen kansa.
PS. Kun "oivahärkönen" näkyy jossakin toisessa yhteydessä puollustaneen sekä Seppo Kääriäisen elstista "aikaansa seuraavaa liittoutumattomuutta" aina sen viimeisimpään Nato-halukkuuteen asti ja siinä sivussa korostanut myös UKK:n muka "porvarillista ajattelutapaa", on niin hänelle kuin muillekin vielä muistutettava siitä, mitä Kekkonen ajattelikaan porvarillisesta hegemoniasta?
"- - Minä pidän muiden keskulaisten tapaan Kekkosen henkistä ja aattellista perintöä suuressa arvossa. Siihen kuuluu olennaisena osana porvarillinen ajattelutapa. - -"
Milläköhän vuosikymmenillä ja miltäköhän vuosikymmeniltä on "oivahärkönen" mahtanut muodostaa mielipiteensä "Kekkosen henkisestä ja aatteellisesta perinöstä" ja/tai "porvarillisesta ajattelutavasta"?
Jos "oivahärkönen" vaivautuisi tutustumaan vaikkapa UKK:n puheeseen Suomen Lakimiesliiton kokouksessa - muistaakseni Ostrobotnialla 1965 - saattaisipa hän tulla kovinkin toisenmoisiin ajatauksiin "Kekkosen porvarillisesta ajattelutavasta".
Tuolloinhan Kekkonen kritisoi todella kovin sanoin Suomessa valla olevaa "porvarillista hegemoniaa", jonka tämän ajan mitä ilmeisimmiksi esimerkeiksi riittävät jälleen juuri lakimiehet - heistä Niinistön kaltaiset uusliberalistit vihoviimeisimpinä...
"Kaapista(qan) ulostulevia" Natoon hinkuaviasta sen sijaan alkaa kohta oolla ylitarjontaa, kun jopa "oivahärkönenkin" on alkanut osoittaa sodan voimille ymmärtämystä, siis räväkälle Nato- ja/eli oikeistoyhteistyölle.
Heitä kaikkia on syytä muistuttaa siitä, mitä sotavalmisteluilla maailmanhistorian mitassa on yleensä ja ylipäänsä saatu aikaan!
"Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, on yleisin ja yleisimmin epäonnistunut tapa taata rauha", sanoi Urho Kaleva Kekkonen vuoden 1968 presidentinvaalikamppailun yhteydessä kommentoidessaan sen ajan "työväen" ehdokkaan eli KOP:n pääjohtaja Matti Virkkusen "Suomi tarvitsee presidentin" -kampanjan yhteydessä esittämiä sotanäkemyksiä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön "EUvostolaisemman Naton" jankutus on perinteisen revanssihenkistä argumentaatiota, jolle ei löydy tosiasioista sen enempää sotilaspoliittista kuin taloudellistakaan tukea.
Toisin kuin yritetään vakuuttaa, Nato-jäsenyys jos mikä juuri pakottaisikin Suomen kasvattamaan varustautumismenojaan - ja vieläpä juuri hyvin kyseenalaisten eli yli 6000 kilometrinkin päässä olevien "aluepuolustuksellisten" askareitten vuoksi!
Samaan suuntaisiin sotaponnistuksiinhan olisi ollut Suomea viemässä myös EU:n perustuslakisopimus, mutta Suomen kansan onneksi Ranskan ja Hollannin kansat omilla äänestyksillään onnistuivat hieman hillitsemään EU:n sotilasliittokehitystä.
Suomella ei ole turvallisuusvajetta, jota tarvitsisi ruveta paikkaamaan liittymällä "sodanvoimiin".
Päinvastoin suuntautumalla entistä aktiivisemmin ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden normeja kunnioittaviin rauhantoimiin, Suomi lisää kaikkien ihmisten turvallisuutta niin lähialueilla kuin kaikkialla maailmassa.
Kaikkien niiden, joiden näyttää jääneen Suomen viimeisin sota kesken, olisi syytä tutustua valtiotieteen tohtori maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, eversti evp. Pekka Visurin esittämiin arvioihin siitä, minkämoinen on Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja siihen mitä ylipäänsä ns. lisää Suomen turvallisuudelle olisi Nato-jäsenyydestä saatavissa.
Paikallaan olisi tutustua myös vastikään maanpuolustuskorkeakoulussa väitelleen Kaarle Lagerstamin näkemyksiin Naton mahdollisista kehityssuunnista niistä saatavissa olevista eduista "pienelle maalle". Vähäisiksi elleivät aivan olemattomiksi näyttäisivät jäävän...
Oikeiston Nato-intoilun toki ymmärrän. Juho Kusti Paasikiven jälkeen sillä poliittisella suuntauksella onkin ollut vajetta - täysjärkisyydestä!
Kaikki UKK:n henkistä ja aatteellista perintöä kunnioittavat tulevat ihmettelemään Suomen Keskustan vajoamista niin alas, että se on puoluejohtonsa opportunistisesti agitoimana tekemässä tilaa sille, että sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ollaan luopumassa porvarien hernerokasta.
Matti Vanhanen saa maksaa viimeisimmästä EU-etulinjanmaa- ja NATO-linjaratkaisustaan - eli liittoutumisesta oikeiston kanssa - vielä ison hinnan!
Surullista, että johtajansa vastuuttomasta sp-suuntautumisesta (s.o. sotilaspoliittinen suuntaus!) voi joutua kärsimään ei ainoastaan keskustaväki vaan koko Suomen kansa.
PS. Kun "oivahärkönen" näkyy jossakin toisessa yhteydessä puollustaneen sekä Seppo Kääriäisen elstista "aikaansa seuraavaa liittoutumattomuutta" aina sen viimeisimpään Nato-halukkuuteen asti ja siinä sivussa korostanut myös UKK:n muka "porvarillista ajattelutapaa", on niin hänelle kuin muillekin vielä muistutettava siitä, mitä Kekkonen ajattelikaan porvarillisesta hegemoniasta?
"- - Minä pidän muiden keskulaisten tapaan Kekkosen henkistä ja aattellista perintöä suuressa arvossa. Siihen kuuluu olennaisena osana porvarillinen ajattelutapa. - -"
Milläköhän vuosikymmenillä ja miltäköhän vuosikymmeniltä on "oivahärkönen" mahtanut muodostaa mielipiteensä "Kekkosen henkisestä ja aatteellisesta perinöstä" ja/tai "porvarillisesta ajattelutavasta"?
Jos "oivahärkönen" vaivautuisi tutustumaan vaikkapa UKK:n puheeseen Suomen Lakimiesliiton kokouksessa - muistaakseni Ostrobotnialla 1965 - saattaisipa hän tulla kovinkin toisenmoisiin ajatauksiin "Kekkosen porvarillisesta ajattelutavasta".
Tuolloinhan Kekkonen kritisoi todella kovin sanoin Suomessa valla olevaa "porvarillista hegemoniaa", jonka tämän ajan mitä ilmeisimmiksi esimerkeiksi riittävät jälleen juuri lakimiehet - heistä Niinistön kaltaiset uusliberalistit vihoviimeisimpinä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Puolustustuksesta Suomen on pidettävä hyvää huolta. Kuinka se sitten tehdään on toinen kysymys. Uhkia tulee ja menee, niitä ei voi etukäteen aina ennustaa. Turha kysymys siis on , mikä meitä uhkaa. Mutta yksi voisi olla EU:n hajoaminen, tapahtuisi se mitä Timo Soini ennusti. Siinä tilanteessa Euroopan maat käpertyisivät itseensä tahtomaattaankin. Silloin Suomen tilanne olisi outoakin oudompi, mitä me siinä tilanteessa tekisimme. Luonnollisesti uusia linjoja vedettäisiin, voimistunut Venäjä ei enää olisi hiljaa. Sielläkin muuten kansallismielisyys on nostamassa päätään.
Kyllä minun johtopäätökseni on, että liitytään Natoon nyt hyvän sään aikana.
Venäjä ei uhkaa meitä millään tavalla.