Ensimmäinen Johanneksen kirje antaa Jumalasta syntyneille seuraavan määritelmän:
"9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
Tämä kohta pysähdytti minut todenteolla.
Kovaa tekstiä tuossa, eikö totta: "eikä hän SAATA syntiä tehdä". Kysymys ei ole siis mistään tavoittamattomissa olevasta ideaalista vaan synninteko on kertakaikkiaan mahdotonta sille joka on "Jumalasta syntynyt".
Miten tämä sopii yhteen vanhoillislestadiolaisten synninpäästörutiinien kanssa. Seuroissa käydään säännöllisesti vilkuttamassa synnit anteeksi. Eikö parempi olisi jos satsaisi siihen että ei todellakaan tee syntiä. Jos tuntuu ettei tähän pysty niin sitten on ruvettava miettimään onko sitä Jumalasta syntynyt vai ei. Onko sitä "uskomassa" vain jotain muuta tekemässä? Jos joutuu toteamaan että ei ole niin seuraava askel on miettiä miten "Jumalasta syntyneeksi" tulisi.
Seuroissa viikosta toiseen vilkuttelevat eivät voi olla Jumalasta syntyneitä sillä hehän ovat tehneet toistamiseen syntiä joka tarvitsee saada anteeksi. Parempi olisi siis uudelleen esittää rehellisesti itselleen kysymys: onko todella tullut menneksi ahtaasta portista, ja onko uudesti syntynyt - JUMALASTA?
"9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
Tämä kohta pysähdytti minut todenteolla.
Kovaa tekstiä tuossa, eikö totta: "eikä hän SAATA syntiä tehdä". Kysymys ei ole siis mistään tavoittamattomissa olevasta ideaalista vaan synninteko on kertakaikkiaan mahdotonta sille joka on "Jumalasta syntynyt".
Miten tämä sopii yhteen vanhoillislestadiolaisten synninpäästörutiinien kanssa. Seuroissa käydään säännöllisesti vilkuttamassa synnit anteeksi. Eikö parempi olisi jos satsaisi siihen että ei todellakaan tee syntiä. Jos tuntuu ettei tähän pysty niin sitten on ruvettava miettimään onko sitä Jumalasta syntynyt vai ei. Onko sitä "uskomassa" vain jotain muuta tekemässä? Jos joutuu toteamaan että ei ole niin seuraava askel on miettiä miten "Jumalasta syntyneeksi" tulisi.
Seuroissa viikosta toiseen vilkuttelevat eivät voi olla Jumalasta syntyneitä sillä hehän ovat tehneet toistamiseen syntiä joka tarvitsee saada anteeksi. Parempi olisi siis uudelleen esittää rehellisesti itselleen kysymys: onko todella tullut menneksi ahtaasta portista, ja onko uudesti syntynyt - JUMALASTA?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joh. Ilm 12:"10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: nyt on autuus, ja voima, ja valtakunta, ja väki meidän Jumalamme, ja valta hänen Kristuksensa: että meidän veljiemme päällekantaja on heitetty ulos, joka heidän päällensä yötä ja päivää Jumalan edessä kantoi.
11 Ja he ovat hänen voittaneet Karitsan veren kautta, ja heidän todistuksensa sanan kautta; ja ei he henkeänsä kuolemaan asti rakastaneet."
Huomaa kohta Karitsan veri ja heidän todistuksensa sana. Mielestäni tähän perustuu syntien todistaminen anteeksi kaikkialla, niin kirkon kuin lestadiolaisuuden ym piirissä.
Vilkuttelu on uusi muoto lestadiolaisuudessa, sitä ei tunneta muissa kuin vl.
On tärkeää panostaa synnin ennaltaehkäisyyn. Siinä voi myös kehittyä.
Esille ottamasi raamatunkohta ansaitsee perinpohjaisen tarkastelun !
34 Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
35 Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
36 Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
37 Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?
38 Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?
39 Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?
40 Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.
Huomaa myös se, että kaikki kymmenen neitsettä nukkuivat myös viisi viisasta.
En väitä ettei se liity, tässä yhtä-äkkiä en vain näe kytkentää.
Avauksessani puhuin siitä että Jumalasta syntynyt ei Raamatun mukaan tee syntiä.
Sinä taasen puhut niistä hyvistä teoista joita uskovainen tekee.
Nämä ovat kaksi hiukan eri asiaa mutta toisaalta kyllä samaa asiaakin koska jos tekee toista niin ei ole aikaa toiseen.
Haluaisin nyt kuitenkin pysyttäytyä aiheessa että Jumalasta syntynyt ei tee syntiä. Jos toistamiseen tekee syntiä niin voiko silloin olla ollut Jumalasta syntynyt? Vanhoillislestadiolaiset pyytelevät jatkuvasti anteeksi syntejään joita he siis ilmeisesti tekevät. Tällöin he eivät ainakaan tämän määritelmän mukaan ole Jumalasta syntyneitä.
Pitäisikö heidän olla Jumalasta syntyneitä tai sellaisiksi tulla? Miten tullaan? Miksei jo olla?
Eikö vl-synninpäästö riitäkään? Jätetäänkö vanhoillislestadiolaisuudessa kyseinen Raamatun kohta lukematta koska se on työläs toteuttaa?