Haluaisin saada kaikkea mahdollista tietoa :) Millaista opiskelu on? Kannattaako hakea? Onko valmistuneilla hyvä työllisyystilanne? Millaisiin ammatteihin ohjaa? Haluaisin tiedottajaksi, ja kuulemma tuolta voi päätyä sellaiseksi. En saanut myöskään oikein selvää onko pääseminen todella vaikeaa? Kuinka monta kirjaa pitää lukea? Kamalasti kysymyksiä... :)
Helsingin Valtiotieteellinen
goyaz
163638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Laitoit sitten kaksi ihan samanlaista viestiä. Sen lisäksi, että tiedottajaksi päätyminen riippuu aika paljon siitä mitä luet pääaineeksi.
Molemmat ovat eri yliopistoja niin yhtä hyvin ne voi laittaa erikseen eikä tarvitse erikseen mainita kummasta puhutaan. Tilasin Tampereen yliopiston sivuilta esitteitä, mutta en löytänyt Helsingin.. tulevatko ne myöhemmin vai eikö niitä vain ole?
Täältä viestinnästä meitä tiedottajia tulee.. tai siis voi tulla, jos sitä haluaa. Sisäänpääsyprosentti on jotain 6-8 % ja luettavaa on yksi kirja: Media Markkinoilla (Pantti ja Nieminen). Ihan kiva kirja ja suht helppo.
Suosittelen paria nettisivua: www.mediary.fi on viestinnän opiskelijoiden oma foorumi. Sieltä saat vinkkejä valmistautumiseen ja voit kysyä meiltä kaikkea. Toinen www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opiskelijavalinnat/index.htm
linkki vie opiskelijavalintojen sivuille. Sietä löytyy tilastoja, vanhoja pk-kysymyksiä, tietoa oppialasta ym.
"Tiedottajan ammatissa toimitaan hyvinkin erilaisilla koulutuspohjilla. Yliopistoissa annetaan alalle sopivaa koulutusta. Tutkintona voi olla valtiotieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofian maisteri (humanistinen ala) tai sosionomi. Eräissä ammattikorkeakouluissa saa alan tehtäviin sopivaa koulutusta. Alalle suuntaavaa koulutusta annetaan myös monissa kansanopistoissa sekä Markkinointi-instituutin tiedottajan tutkinnossa. "
Kamalan sekavaa. Olisiko viestintä yksinkertaisin reitti? tuo 6-8% kuulostaa hurjalta.
..että kyllä on. Haluamasi ala on tosiaan viestintä.
6-8% on paha, mutta kyllä aina sinne moni pääsee. Jos kauppakorkea kiinnostaa, niin sielläkin voi lukea viestintää ja ihan yhtä päteviä ovat kuin mekin. Yritysviestintään ehkä pätevämpiäkin! Mieti sitäkin vaihtoehtoa.
Nykyään kun on yhteishaku kauppiksiin, niin voisi olla miltei varma, että johinkin päin Suomea pääsee aika pienellä panostuksella.
Kysy vain lisää, jos haluat..
Ymmärrän, että viestinnästä voi valmistua monenlaisiin ammatteihin, mutta onko olemassa ns. varmoja vaihtoehtoja eli siis ammatteja, joissa on hyvä työllisyystilanne. Pelkään, että opiskelen 6 vuotta ja päädyn suoraan työttömyyskortistoon.
Mulle ainakin riitti jo ekana vuonna hommia hyvästä yrityksestä, kuten aika monilla muillakin! Oma aktiivisuus ja halu ratkaisee aika paljon.
Ala kuin ala, työllistyminen riippuu tyypistä!
Medianomeja on kuin kukkia kedolla. Eli siis teknisen puolen osaajia riitttää, mut oman kokemukseni kautta organisaatioviestinnän ammattilaisilla riittänee kysyntää!
Ainakin mulla on hommia riittänyt koko opiskeluajan! Ja vielä kohtis hyviä!
Itse olen siis tehnyt tiedotushommia erinäisissä yrityksissä ja konsultin avustavia tehtäviä viestintätoimistoissa. Tiettykään johtajaksi/päälliköksi ym. ei opiskeluaikana pääse, mutta kokemuksen kautta..
Meillä on mielettömän hyvä työnvälitys laitoksella. Työtarjouksia satelee sähköpostilistojen kautta. Ei niinkään yleisillä foorumeilla.
Keskiarvoni on tällä hetkellä noin 8.6 ja muutamien aineiden numeroita olisi mahdollista korottaa tenteissä. Kannattaako siis osallistua niihin vai onko todistuksella kamalan suuri painoarvo verrattuna yo-todistukseen ja pääsykokeisiin joten ei tarvisi stressata onko biologian ka 8 eikä 9?
Lukion päästärillä ei merkitystä. YO-kirjoitusten arvosanat ja pääsykoe ratkaisevat.
Panosta kirjoituksiin, niin mahdollisuutesi paranevat huomattavasti!!!!! E:n papereista saattanee jo olla jotain hyötyä. Itellä oli M:n paprut ja samalla oisin voinu perseeni niihin pyyhkiä. K.a. oli sama kuin sulla eli 8.6, mutta sillä ei ole mitään väliä, ellet amk:ta harkitse.
Lue kirjoituksiin kuin hullu! Niin vähällä vaivalla saa L tai vähintään E:n aineesta kuin aineesta. Ne lukumäärät on aivan eri luokkaa yliopiston tason kanssa.
Yks vinkki: kandee lukea filosofiaa (edes vähän) kirjoituksiin. En avannutkaan filsan kirjaa ekan luokan jälkeen ja vastasin kahteen kysymykseen kylmitään 5/6p. Tietty riippuu ihmisestä, mutta näin oon kuullu monelta. Ylihelpot pojot verrattuna vaikka psykaan! Itellä oli psykan kaikki 6 kurssia 10, enkä ois ikinä pystynyt sitä kirjoittamaan niin vähällä vaivalla. Pohdinta on jees!
Tästä johtuen kirjoitan siis pakollisina äidinkielen, ruotsin, englannin, biologian ja pitkän matematiikan ylimääräisenä. Ja matikasta sen verran, että turha toivo mitään E:tä on odottaa jos minulla on vaikeuksia edes päästä kokeesta läpi vaikka lukisin 24/7. Ei ole vain matikkapäätä ei.
Tuota paremmaksi en pysty. Jos olisin niin realistinen kuin pystyisin niin äikästä voisi tulla E/L, ruotsista korkeintaan M, englannista E/L, bilsasta E/M ja pitkästä matikasta pari pistettä yli hyväksytyn rajan. Kannattaako luovuttaa, jos ei tulekaan E:n tai L:n papereita jos pääsykoekirjan osaa ulkoa alusta loppuun?
Pelkkä ulkoaosaaminen ei valitettavasti kokeessa auta. Pääsykokeessa pitää osata myös soveltaa. Lisäksi yleisesti ottaen humanististen ja yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden kokeissa hyvä yleissivitys on avuksi.
Mutta, ei minusta kannata luovuttaa. Kannattaa katsastaa niitä muitakin oppiaineita joista tuossa toisessa viestissäni mainitsin ja miettiä olisiko niiden kautta mahdollista saada opinto-oikeus.
Viestintä on muuten siitä lavea oppiaine, että mm. filosofia, kielitiede, informatiikka, sosiologia, kirjallisuus, taiteen tutkimus jne. ovat sille hyödyllistä taustaa.
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/valinnat/alkupisteet.htm
Laske sieltä paljonko sun pitää saada pojoja kirjoituksista, että ne auttaa sua pääsykokeessa. Jos ei natsaa kirjoitukset, niin puolet pääsee sisään pelkillä koepisteillä. Viimevuonna oli 27/36p alarajana. Ei ole kovin paha. Itekin tulin pelkillä koepisteillä.
Jos on lahjakas ja saa L-E:n paprut, niin se oikeesti avaa ovia aika moneen paikkaan NIIIIIIN paljon helpommalla. Hait minne hait! Uudet ylioppilaat saa kuitenkin niitä lisäpisteitä, joten sekin helpottaa sun asemaa.
Tiedottajan työhön viestintä on toki hyvä vaihtoehto. Kannattaa myös harkita suomen kielen opintoja - tai miksei myös jonkin vieraan kielen opintoja ja siihen esim. sivuaineeksi viestintätieteet; itselläni on pääaineena englanti ja sivuaineena viestintä ja lisäksi informaatiotutkimus. Myös tosiaan informaatiotutkimus voi tarjota yhden hyvän reitin tiedottajan työhön - ainetta opetetaan Oulussa, Tampereella ja Åbo Akademissa. Siinä tosin painotetaan kirjasto- ja informaatioalaa, mutta on kyllä monin tavoin lähellä viestintätieteitä. Ja tiedottajan tehtävänähän on kuitenkin usein tiedonhaku ja tiedon jakaminen, eli osaltaan hyvin saman tyyppistä kuin vaikkapa informaatikon työ. Hyvänä puolena informaatiotutkimuksen opinnoissa on se, että niiden kautta saa virallisen pätevyyden kirjasto- ja arkistotyöhön. Eli jos ei tiedottajan työtä irtoa, niin voi hakeutua kirjastoalan tehtäviin ja vastaaviin tehtäviin.
Sinun kannattaa myös tutustua viestintätieteiden yliopistoverkoston nettisivuihin: http://www.uta.fi/viesverk/
Tuolta löydät kaikkien Suomessa olevien yliopistollisten ainelaitosten nettiosoitteet (myös informaatiotutkimus), joissa opetetaan viestintätieteellisiä aineita.
Tässä tiivistys ko. sivuilta viestintätieteistä Suomessa:
---------------------------------------
Viestintätieteiden opiskelu Suomessa
Viestintätieteitä voi Suomessa opiskella pääaineena kymmenessä yliopistossa. Viestintätieteisiin luetaan laaja kirjo oppiaineita, ja alaa opiskelleet valmistuvat moniin erilaisiin viestinnän tehtäviin: toimittajaksi, tiedottajaksi, kirjastonhoitajaksi, informaatikoksi, graafikoksi, viestinnän kouluttajaksi tai asiantuntijatehtäviin, tuottajaksi, valokuvaajaksi, ohjaajaksi, äänisuunnittelijaksi, viestinnän tutkijaksi jne.
Toimittajan ammattiin kouluttaudutaan ensisijaisesti Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen journalistiikka-oppiaineessa, Tampereen yliopiston tiedotusopissa ja ja ruotsin kielellä Svenska social- och kommunalhögskolanin journalistik-oppiaineessa. Näissä oppiaineissa painotetaan vahvasti median ja journalistiikan tutkimusta ja koulutusta.
Tiedottajaksi ja viestinnän asiantuntijaksi voi opiskella ensisijaisesti Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella sekä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella yhteisöviestinnän oppiaineessa. Jyväskylän viestintätieteiden laitoksella sekä Helsingin yliopiston puhetieteiden laitoksen puheviestinnän linjalla voi opiskella puheviestintää, joka valmentaa vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijaksi. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos on ainoa suomalainen yliopistoyksikkö, jossa voi opiskella kulttuurienvälistä viestintää pääaineena. Helsingin kauppakorkeakoulussa on mahdollisuus yhdistää viestinnän ja kauppatieteellisen alan asiantuntemus ja opiskella pääaineena suomen kieltä ja viestintää.
Laaja-alaisia viestinnän asiantuntijoita valmistuu myös Turun yliopiston mediatutkimuksen oppiaineesta ja Vaasan yliopiston viestintätieteiden laitokselta. Mediatutkimuksen tutkimuskohteena on hyvin laajasti mediakulttuuri, ja sillä on vankka pohja erityisesti elokuvan ja television tutkimuksessa. Vaasan yliopiston viestintätieteiden opinnoissa painottuvat kielellisen, kuvallisen ja kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys.
Tiedon haun, hankinnan ja hallinnan ammattilaiseksi, informaatikoksi tai kirjastoalan asiantuntijaksi, voi Suomessa opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella, Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella tai ruotsinkielisessä Åbo Akademissa.
Taiteen ja viestinnän ammattilaisia koulutetaan Lapin yliopiston mediatieteen yksikössä ja Taideteollisen korkeakoulussa. Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin yliopiston mediatieteen yksikössä voi opiskella audiovisuaalista mediakulttuuria tai graafista suunnittelua. Taideteollisessa korkeakoulussa koulutetaan ammattilaisia niin elokuvan, television, valokuvauksen, graafisen suunnittelun kuin uuden median tehtäviin.
------------------------------