Isohookana-Asunmaa tukee Tarja Halosta.

Isohookana-Asunmaa tuntee molemmat ehdokkaat

Keskustan ex-ministeri tukee Tarja Halosta.




Keskustapuolueen historiaa parhaillaan kirjoittava tutkija, VTT Tytti Isohookana-Asunmaa tukee Tarja Halosen valintaa toiselle presidenttikaudelle. Hänen mielestään Halosella ja Sauli Niinistöllä on merkittäviä eroja presidentin tärkeimmällä tehtäväalueella, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

- Halonen on toiminut viisaasti ja maltillisesti sekä täysin perustuslain hengessä, ja uskon, että keskustalaisten joukossa on paljon kaltaisiani henkilöitä, jotka antavat täyden tuen Halosen ja Matti Vanhasen hallituksen linjalle ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Isohookana-Asunmaa sanoo.

MTV3:n vaalikeskustelussa Niinistöltä tiedusteltiin, olisiko hän presidenttinä valmis aktiivisesti auttamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

- Ehdokas vastasi tähän kiertelemättä kyllä. Jos tämä Niinistön linjaus saa laajan tuen, se merkitsee, että meillä olisi tarvetta poiketa johonkin suuntaan nykyiseltä presidentin ja hallituksen linjalta, ja Niinistön mukaan silloin Naton suuntaan.

Tytti Isohookana-Asunmaa on pannut merkille myös Niinistön vaatimuksen, että presidentin tulisi olla nykyistä aktiivisempi Suomen Euroopan unionin politiikassa.

- Tämä on merkittävä kannanotto, koska perustuslaki
yksiselitteisesti toteaa, että hallitus johtaa tätä politiikkaa. Halosella on näyttö siitä, että hän on tukenut hallitusta tässä aivan kuten perustuslaki edellyttääkin.

- En näe syitä muuttaa Halosen ja Vanhasen hallituksen linjauksia. Presidentti on osoittanut hyvää yhteistyökykyä, ja ihmettelen, jos keskustalaiset eivät anna tälle arvoa, hän sanoo.

Eroja myös arvoissa

Kaksi vuosikymmentä kansanedustajana ja neljä vuotta ministerinä antavat Isohookana-Asunmaalle perspektiivin arvioida myös ehdokkaiden arvoja.

- Eduskunnassa seurasin molempia, ja esimerkiksi suhtautumisessa pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan Halonen edustaa pehmeämpiä arvoja kuin Niinistö. Jaan tässä Halosen arvot.

- Kun Niinistön joukoissa on muutoshenkeä, näen sen takana halun murtaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jota on rakennettu vuosikymmeniä konsensushenkisesti. Viittaan esimerkiksi peruskouluun, eläkekysymyksiin ja sosiaalipalveluihin.

- Kuntien palvelurakenneuudistus pyrkii turvaamaan nykyisen hyvinvointiverkoston, mille Halonen on antanut tukensa. Ei se ole pysähtyneisyyttä, jos tätä tietä edetään, kuten pitääkin, Isohookana-Asunmaa huomauttaa.