Eikös pakkassäällä moottoriin menevä ilma ole jo valmiiksi kylmää,jota turbo painaa sylinterit täyteen.Mihinkä se perustuu,että välijäähdytin koneista otetaan enemmän tehoja?
Välijäähdytin
tarvitaanko?
199828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eli kevät kesä ja syksy on sulle seisonta aikaa?
Mutta se oli se pointti,että eihän se välijäähdyttimessä viilene ulkoilmaa kylmemmäks oli kesä tahi talvi.
Se ilma kuumenee ahdettaessa, minkä takia se jäähdytetään välijäähdyttimellä.
No kyllä se ilma lämpenee siellä turbossa oli kesä tai talvi ja välijäähdyttimellä jäähdytetään turbossa lämmennyt ilma.
Välijäähdyttimellä varustetun moottorin tehon kasvu perustuu siihen, että viileänilman tiheys on pienempi kuin kuumanilman. Siten sitä mahtuu enemmän sylintereihin ja voidaan polttaa enemmän polttoainetta.
jotain tarkennusta älykääpiö100:n viestiin:
- ahtoilma ei kuumene turbossa vaan ahtimessa.
- viileän ilman tiheys on suurempi kuin kuuman ilman.
Muuten samaa mieltä :-)
löysitkö vielä kirjoitusvirheitäkin. Turbo=ahdin, vai mitä?
kirjoittaja, mutta turbo = pakokaasuahdin, on myös mm. mekaanisia ahtimia. Ilma lämpenee noissa kaikissa, ei vain pakokaasuahtimessa (eli turbossa).
Usein kuulee sanottavan, että ilma lämpiää turbossa, kun se on niin kuuma.
Aikuisten oikeasti se ilma kiitää tubon läpi sellaista vauhtia, ettei se ehdi turbon kuumuuden vaikutuksesta juurikaan lämmetä vaan...
Kun ilmaa tai mitä tahansa kaasua/nestettä puristetaan kokoon, niin siihen tehdään työtä ja lopputuloksena kokoon puristettava aine lämpenee. Kompressorin tyypillä on merkitystä sen hyötysuhteen kautta. Voidaanhan turboakin ajaa väärällä alueella, jolloin sen hyötysuhde romahtaa ja lämmöt kohoaa tarpeettoman korkealle.
Oppikoulussa käytiin asiaa läpi esimerkiksi seuraavan kaavan muodossa:
(P1 x V1) / T1 = (P2 x V2) / T2
-Fyysikko
Mielenkiintoinen laajennus toi ihannekaasun tilanyhtälö myös hydromekaniikan puolelle.
Toki työtä tehdään nestettäkin puristaessa, mutta kun työ joka syntyy nesteen kokoonpuristumisesta on varsin marginaalista.
Ilma on liki sata asteista heti ahtimen jälkeen jos painetta 1 bar. hyvällä coolerilla ja sen sijoitus paikalla voi saada lämmön laskemaan alle 3 kymmenen asteen.. jopa enemmänkin..
Jokainen voi itse päätellä onko cooleri tarpeellinen..
kun minulla on mielikuva että nestettä voi kyllä yrittää puristaa, mutta neste on kokoon puristumaton olomuoto?
Noinhan sitä peruskoulun fysiikan opettajat vastaavat kun eivät jaksa/osaa selittää. Tosiasiassa kaikki materiaali puristuu kokoon olkoon se kaasua, kiinteää tai nestettä.
Tokihan esim veden kokoonpuristuvuus on niin vähäistä että sillä ei ole käytännönlaskennassa juurikaan merkitystä.
http://www.analyticalultracentrifugation.com/compressibility_of_water_and_organic_solvents.htm
Tuon artikkelin mukaan on.
Turbo kai sen pitää ilman paineen alaisena eli paine lähtee sieltä ja se ei virtaa vaan turbon läpi.. Miten selität sitten ilman lämpötilan vaihtelun 20-120c välillä. kun ahtopaineet on rajoitettu kuitenkin tiettyyn, Tuon viisaudenhan mukaan kaasujen lämmöt nousee aina tiettyyn lämpöön tietyn paineen alla.. Väitätkö ettei ahtimen lämmön nousulla ole vaikutusta ahtoilman lämpöön.. Voin todistaa et olet väärässä käytännössä..
Kompressorikarttaa tutkiessa huomaa helposti (?) että ahtimen hyötysuhde ei ole vakio, vaan muuttuu virtauksen mukana. Niinpä on aivan luonnollista, että lämpötilakin muuttuu.
Sen turbon lämpötila ei ole merkitsevässä asemassa, kun mietitään miksi lämpötila kohoaa.
offtopic:
Siitä on jo 20 vuotta, kun tein ensimmäisen tietokoneohjelman (ennen kuin PC:stä puhuttiinkaan), jolla laskettiin näitä asioita soveltaen herra Hugh MacInnesin lukuisissa (turbo)ahtamista käsittelevissä kirjoissa käyttämiä laskukaavoja.
Aplodit ohjelmallesi! Mille koneelle sen teit? Ihan vain mielenkiinnosta utelen, sillä enemmän arvostan heitä jotka tutkivat eri ilmiöitä omatekoisilla ohjelmillaan. Toki mielellään sellaisilla jotka laskevat oikein :)
Kyllähän nämä nykyiset GT-sarjan moottorisimulointiohjelmat, sekä muut vastaavat, ovat hyviä ja monipuolisia, mutta ei niissä oikein mitään pioneerihenkeä enää ole.
Digital Equipment Corporationin (DEC) VAX 11/750, VMS-käyttöjärjestelmä ja Fortranilla sen ohjelmoin. Ja tulolsena rivikirjoitin sylki paksun nipun paperia...
http://www.webmythology.com/VAXhistory.htm
Tuo oli silloin joskus kultaisessa nuoruudessa, kun 1,6 litraisella katuautolla varttimaili taittui 12,7 sekunnissa ja loppunopeutta oli 172km/h. Tulisipa taas kesä, että pääsisi ulkoiluttamaan tuota 32-vuotiasta vanhusta.
tiedoks että pc:stä puhuttiin viimeistään vuonna 1980. Todennäköisesti jo vuosia aikaisemminkin.
jo 0,5 bar ahtopaine nostaa ilman lämpötilaa 135 C
käytännössä vähemmän koska lämpöä siirtyy pois. elikkä toi 100 C on aika lähellä. Elikkä kun laitetaan välijäähdytin kone rasittuu huomattavasti vähemmän kuin ilman, lisäksi ahtopainetta voidaan entisestään nostaa samalla lämpörasituksella moottorille. Kuten on uusissa dieseleissä tehtykin.
Voisitko vähän selventää, ettei jäisi epäilys kalvamaan.